|
Lähettäjä: @@
Päivämäärä: 22.12.25 12:56:35
Ihan alkuun, minulla ei ole sen suurempia intressejä kasvattajaksi ryhtymiseen. MUTTA omistan nartun, jota useampi kasvattaja on jo pyytänyt jalostuslainaan ja iso liuta aktiiviharrastajia ja myös kasvattajia on ilmaissut kiinnostuksensa koirani jälkikasvua kohtaan.
Koira on kaikin puolin täydellinen, harrastuksissa ihan tykki, kotona vilkkaassa lapsiperhearjessa vakaa kuin kallio, itsevarma, hyvähermoinen, sosiaalinen niin ihmisiä kuin muita eläimiä kohtaan, toimii kuin ajatus ilman että sen eteen on tarvinnut nähdä juurikaan vaivaa, ei koskaan kiehu yli, mutta silti treeneissä/kisoissa antaa kaikkensa. Täysin teräsvatsa, voi syödä mitä tahansa ilman pieruakaan. Terveys priimaa tutkituilta osin: lonkat, kyynärät, olat, selkä, polvet, silmät, sydän, geenitestit. Perimänsä osalta selvästi rodun keskiarvoa monimuotoisempi. Näyttelyistä SA, vaikka on käyttölinjainen. Suku tiedetyiltä osin tervettä ja pitkäikäistä, toki taustalla paljon ulkomaisia koiria. Lukuun ottamatta kahta poikkeusta, ja tässä tuleekin se iso mutta: sekä koiran isä että veli on lopetettu oman perheen ihmisiin kohdistuvan aggression vuoksi. Isän kohdalla aggressiivisuuteen löytyi ruumiinavauksessa selkeä terveydellinen syy (aivokasvain), veljeä ei avattu mutta tutkittiin kyllä sen ollessa vielä elossa eikä mitään löytynyt.
Näillä spekseillä, uskaltaisitko tehdä koirallani pennut/antaa kokeneelle kasvattajalle jalostuslainaan? Toki itsellenikin koirani jälkeläinen olisi todella mieluisia, jos koirani näitä hyviä ominaisuuksia periyttäisi, mutta tuo lähisuvun aggressio on melkoinen kysymysmerkki itselleni.
|