|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 16.12.25 08:02:16
Itselläni on ollut reilu parikymppisestä asti aina oma auto. Siskoni sen sijaan tottui hyödyntämään vanhempien kyytipalvelua tai lainaamaan heidän autoaan tarvittaessa. Vanhemmat perivät ehkä välillä hieman bensarahaa, useimmiten varmaan eivät. Olemme läpi vuosien myös tehneet siskon kanssa paljon yhteisiä reissuja minun autoillani, viikonloppuisin ihan päiväseltään käyneet jossain, tai esim. kesälomilla reissanneet halki Suomen. Olen pyytänyt siskoltani lähinnä hänen osuutensa bensakuluista ja joskus ehkä pyöristänyt niitä vähän ylöspäin.
Viimeiset reilu viisi vuotta sisko on ajanut pääosin kumppaninsa autolla tai joskus äidin autolla. Nyt sitten äiti joutui luopumaan ajokortista ja autosta viime vuonna ja lisäksi sisko erosi juuri viime viikolla kumppanistaan. Hän kuitenkin ilmoitti minulle riemastuneena, että eihän hänen tarvitse onneksi tuhlata rahaa oman auton hankintaan, kun minä varmaan mielelläni bensakuluja vastaan lainaan hänelle autoani, kun en kerran joka päivä autoa tarvitse, kun teen suuren osan viikosta etätyötäkin.
Olenko ihan kohtuuton, kun ajattelen itse, ettei kukaan voi perustaa pitkällä aikavälillä omaa autottomuuttaan siihen, että saa viikosta toiseen pelkkien bensakulujan maksamisella lainata toisen autoa? Tilanne olisi eri, jos sisko haluaisi vaikka vaan kerran kuussa ajaa muutamakymmentä kilometriä. Mutta jos siskon kanssa rupeaisimme jakamaan oikeasti autoa, niin mielestäni hänen kuuluisi siinä kohtaa kyllä osallistua myös muihin auton kustannuksiin jollakin summalla. Autoiluun liittyy kuitenkin aika paljon muitakin kuluja aina vakuutuksista renkaisiin ja huoltoihin. Ja aina auton omistamiseen liittyy kuitenkin myös riski esim. hajoamisesta.
Siskon mielestä taas olen ihan k*sipää, jos en anna hänen käyttää autoa, kun kerran tähänkään asti hänen ei ole koskaan täytynyt maksaa autoilusta vanhemmillemme tai kumppanilleen muuta kuin satunnaisia bensakuluja. Eikä minulle yhteisillä ajoillamme. Itsekin olen sitä paitsi viime aikoina pyöritellyt, kun olen ollut vähän taloudellisesti tiukemmalla, että pärjäisinkö jopa kokonaan ilman omaa autoa, jos sietäisin hieman epämukavuutta ja vähentäisin vapaa-ajan kulkemisia ja lopettaisin harrastuksia. Niin jos pitäisi autoa sekä itseni että siskoni vuoksi, niin ei kuulosta ihan reilulta, että itse kantaisin kaikki kulut ja riskit.
Vai mitä sanoo raati?
|