|
Lähettäjä: ..
Päivämäärä: 15.12.25 19:28:27
Itse huomannut tässä asiassa vähän kahta ryhmää. Enemmän kilpailevat ja sillä saralla tavoitteellisesti treenavat, etenkin nämä, jotka ovat jo lapsesta alkaen kisanneet oikeasti paljon ja tavoitteellisesti, ovat herkemmin sitä ryhmää, jotka haluavat painaa max 50kg, jotta hevonen pystyys suorittamaan. Tässä ryhmässä osalla hämärtynyt käsitys siitä, että esim. 168cm pituinen nainen voi oikeasti painaa 65-70kg olematta lihava.
Harrastelijoiden ja tavallisen kerran viikkon käyvien tuntiratsastajien keskuudessa, taas on hyvin normaalia olla enemminkin lihava kuin laiha. Kartetaan vaa'alla käyntiä ja kommentoidaan niille 168cm pituisille 70kg painaville, että oletpa hoikka. Oma koko ilmoitetaan kysyttäessä pituus xxcm, isokokoinen. Ja siinä saa sitten ope miettiä, tuleeko tunnille se nuorena enemmän ratsastanut, aikuisuuden ja lasten saannin jälkeen hieman pyöristynyt, joka painaa 80kg, joka pitää itseään järkyttävän isokokoisena, että ei meinaa edes kehdata tulla tunnilla. Vai saapuuko tallille joskus 30 vuotta sitten alkeis-jatkokurssin suorittanut aikuinen, joka on keksinyt, että viikon ainoaksi urheiluksi voisi aloittaa ratsastuksen, paino huitelee jossain 90-100kg välillä.
Mutta itse koen, että vielä tätä paino-ongelmaa ikävämpi asia on katoava kehonhallinta. Ja nimenomaan lapsien/nuorten kohdalla. Valitettavan paljon näkee ratsastajia, joiden kehonhallinta todella huonoa. Tasapaino puuttuu, lihasvoimaa ei ole kannattelemaan omaa kehoa ja näiden johdosta reaktiokyky on hidas. Ollaan joko hieman tukevia, lihavia tai todella laihoja.
Ja toki itse koen, että näihin molempiin ryhmiin kuuluu kuitenkin loppupeleissä molempia. Aktiivisesti kilpailevihin ehkä niukemmin niitä tosi tukevia, koska siellä treenimäärä jo varmasti vaikuttaa kehonkoostumukseen ja toki kehonhallintaakin pitää olla enemmän kuin sillä kerran viikossa ratsastuskoulutunnilla käyvällä. Ja onneksi sekaan mahtuu myös kuitenkin niitä normaalipainoisia molemmissa ryhmissä.
|