Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   11.12.25 09:16:30

Kysymys otsikossa. Itse mietin päivittäin, mistä löydän iloa ja voimaa.
Nyt en sitten tarvitse huomautuksia siitä, että olen hullu/idiootti/uhriutuja, kun en eroa. Ihan vain vastauksia muilta, jotka ovat samassa tilanteessa, kiitos.

Lähettäjä: Täti 
Päivämäärä:   11.12.25 09:39:38

Sinulla on yksi elämä.

Miksi et elä omaa elämää vaan roikut onnettomassa parisuhteessa ?

Lähettäjä: stu 
Päivämäärä:   11.12.25 09:42:27

Voihan sitä elää OMAA elämää ja "roikkua" onnettomassa parisuhteessa yhtä aikaa. Oma elämä on omaa, eli sen miten tahansa.

Ei se elämä ole niin yksinkertaista.

Lähettäjä: G 
Päivämäärä:   11.12.25 09:55:45

Olin samassa tilanteessa. Suhdetta kesti 13v ja typeränä roikuin siinä liian kauan. Eipä se helpottanut ennen kuin sain riuhtaistua itseni irti. Siinähän tuo meni sinnitellessä ja riidellessä, yrittäessä pariterapiaa ja vaikka mitä kevätjuhlaliikkeitä, ettei tarvitsisi rikkoa ydinperhettä. Yritettiin myös elää omia elämiämme, mutta eihän siitä mitään tullut. Nyt 11v myöhemmin lapseni kertoi, että jo 5-vuotiaana mietti, miksemme eroa. Eikä edes riidelty lapsen nähden, mutta oli kuulemma silloin jo ajatellut ettei nuo taida toisiaan rakastaa. Sanoi, että on tyytyväinen siitä, että lähdimme eri teille. Itse olen jälkikäteen vasta tajunnut miten toksinen tuo suhde oli ja että koin mm. seksuaalista häirintää ja väkivaltaa koko suhteen ajan.

Tsemppiä, ei sinne kannata jäädä kitumaan.

Lähettäjä: () 
Päivämäärä:   11.12.25 10:17:10

En jaksanut, vaan erosin. Ei pystynyt elämään sellaisen ihmisen kanssa, jonka naama ärsytti ja läsnäolo teki fyysisesti pahan olon. Jos olisin jatkanut, olisin kuollut.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.12.25 10:20:14

Siis haluat jotain vertaistukea muilta, jotka roikkuvat samassa tilanteessa? Miksi?

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   11.12.25 10:27:04

Parisuhdeihminen pysyy huonossakin suhteessa, jos katsoo sen olevan paras mahdollinen, jonka voi saada.

Ihminen on lajina selviytyväinen, ja sopeutuu huonoihinkin tilanteisiin. Eroileminen yleistyi vasta alle 50 v. sitten, ja sitä ennen oli tapana pysyä siinä liitossa, johon oltiin päädytty/jouduttu. Sinnittelemisen normi tulee osin sieltä.

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   11.12.25 10:44:02

..mä hommasin oman asunnon rinnalle, jossa vietän osan viikosta. Auttaa tosi paljon.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.12.25 10:51:17

En olisi huonossa suhteessa pidemmän päälle, mutta siinä vaiheessa kun huonolta alkaa tuntua, peili käteen ja miettimään mitä minä haluan ja asialle voin tehdä. Sitten keskustelua toisen kanssa ja jos pääsette yhteiselle linjalla, hienoa, jos ette, mieti parantaisiko ero omaa hyvinvointiasi. Ihmisten on usein hankala tarkastella omaa toimintaansa kriittisesti, mutta tämä olisi ensiarvoisen tärkeää, ettei elämä menisi samaa (epäonnistunutta) kaavaa enää uudestaan eteenpäin ja voisi olla vahvasti onnellinen ja parempi versio itsestään jatkossa. Epätoivoiseltakin tuntuvasta tilanteesta voi nousta jos molemmilla on sama tahtotila.

Lähettäjä: g 
Päivämäärä:   11.12.25 12:07:47

Itkin eilen kun mietin taas sitä miten huono parisuhde minulla on. En oikeastaan saa iloa mistään tällä hetkellä. Minulla on ruokahaluttomuutta ja unettomuutta. Tajusin myös eilen että minun on pakko erota miehestä, mutta en ole siihen henkisesti valmis vielä. Jokainen päivä on tuskaa.

Lähettäjä: No 
Päivämäärä:   11.12.25 12:08:21

En jaksanutkaan vaan erosin. Suosittelen samaa kaikille, jotka eivät ole tyytyväisiä suhteeseensa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.12.25 12:09:48

Meillä on vaan yksi elämä, sitä on sitten kiva harmitella kuolinvuoteella, että olisi sen elämän voinut jotenkin muutenkin viettää.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   11.12.25 16:33:38

Aloittaja tässä. Kiitos vastauksista!

Tuota kuolinvuodekohtausta sietää kyllä miettiä ja olen miettinytkin. Siinä kohtaa tosin uskon katuvani jotain muutakin kuin huonossa suhteessa pysymistä.

Eroaminen olisi tässä kohtaa itsekäs ratkaisu, siksi yritän etsiä tapaa, jolla voin elää tyytyväisenä ja joskus jopa onnellisena. Sen tähden halusin tietää, miten vastaavissa tilanteissa olevat ihmiset menettelevät.

Lähettäjä: Mmmm 
Päivämäärä:   11.12.25 18:03:13

"mutta en ole siihen henkisesti valmis vielä. Jokainen päivä on tuskaa."
Ja miksi ihmeessä et ole??

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   11.12.25 18:24:33

Oletko puolisosi omaishoitaja?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.12.25 18:30:29

"Tajusin myös eilen että minun on pakko erota miehestä, mutta en ole siihen henkisesti valmis vielä."

Miksi et ole? Luitko tuon oman viestisi?