Lähettäjä: RahaRaha 
Päivämäärä:   1.12.25 23:22:32

Kerron heti aluksi, että meillä ei ole rahasta tiukkaa, koska olemme hyvin maltillisia kuluttajia. Tulomme ovat hieman mediaanitulojen alapuolella, eli emme ole hyvätuloisia mutta myös menomme ovat verrattain pienet, joten moniin työkavereihin tai tuttavapiiriin verrattuna meillä on kyllä varallisuutta jopa keskivertoa (tai mediaania) enemmän. En siis kirjoita siksi, että meillä ei olisi varaa ostaa lapsille jäätelöä tai fanipaitoja vaan siksi, että tämä kulutushysteria ahdistaa.

Muistan oman lapsuuteni, kesät maalla isovanhempien luona ja mato-ongella käymisen. Muistan eväsretket ja nuoriolla makkaran paistamiset, paljon kaikkea ei niin kaupallista tekemistä. Muistan kyllä myös huvipuistoreissut Linnanmäelle ja Puuhamaahan sekä Muumimaailman. Minun lapsuudessa ei ollut HopLoppeja. Minun lapsuudessa saatiin joku uusi lelu ehkä jouluna ja synttärinä, joulupukki saattoi tuoda uusia vaatteitakin, ja uusi koulureppu muutaman vuoden välein oli upea juttu. Vanhempani olivat keskituloisia tai jopa hyvätuloisia sen ajan tilastoissa.

Nyt taas tuntuu, että aivan koko ajan pitäisi olla ostamassa jotakin. Ahdistaa tämä ajatus, että kaikki on niin ylikaupallista. Joka paikasta pursuaa mainoksia, ettet voi elää ilman sitä ja tätä. Kävimme kesällä siellä Muumimaailmassa, ja sen kalliin pääsylipun lisäksi ihan jatkuvasti tuli vastaan vain myyntikojuja, koko ajan olisi pitänyt olla ostamassa lisää. HopLopissakin maksat ensin pääsymaksun voidaksesi sitten ostaa poletteja päästäksesi moniin toimintoihin. Eikö se sisäänpääsymaksu voi kattaa sen puiston? Nykyään pitäisi aina olla ostamassa jotain Rambo tallissa esiteltyä leikkihevosta tai ostaa keppihevoselle vähintään uudet kuolaimet. Pitäisi saada fanituotteita idoleista ja ihan aina olla ostamassa jotakin tai tekemässä jotakin maksullista.

Samaan aikaan osa kansaa valittaa, ettei rahat riitä mihinkään ja myös monet ei välttämättömiä hyödykkeitä tarjoavat yrittäjät ovat tiukilla. Väkisin tulee mieleen, että miksi meillä on keinotekoisesti rakennettu elintaso, johon kansalla ei oikeasti ole varaa? Olisiko Suomi parempi (ja tasa-arvoisemp) paikka elää, jos kaikilla olisi keskimäärin pienemmät asunnot ja vanhemmat autot, eikä ihmisiä "pakotettaisi" ostamaan kaikkea turhaa vain siksi, että saadaan velkarahalla keinotekoisesti nostettua elintasoa (velaksi)?

Minua ahdistaa tämä maailmanmeno. Ehkä en vain ole tottunut moiseen yltäkylläisyyteen, kun edelleen pilkon omat polttopuut omasta metsästä ja leivon leivätkin itse.

Lähettäjä: m 
Päivämäärä:   1.12.25 23:24:28

Kuule, sitä ON ihmisiä joilla ei oikeasti riitä rahat edes perustarpeisiin, eikä siinä ole mistään osteluvimmasta tai yli varojen elämisestä kyse. :(

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   1.12.25 23:28:34

Olen samaa mieltä aloittajan kanssa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   1.12.25 23:55:15

Suomessa meno on mielestäni kuitenkin aika maltillista. Sitä paitsi täällä on jo muutenkin autokanta yksi Euroopan vanhimpia ja talot pieniä.

Jenkeissä meno on monilla aivan hullua. Monien pääasiallinen somesisältö on pelkkää shoppailua tai sitten nettishoppailujen unboxausta. Ja kun tulee joku uusi muoti-ilmiö, kuten vaikka nämä Stanley-mukit, niin niitä ei hankita yhtä tai kahta vaan useita, jotkut hankkii kaikissa mahdollisissa väreissä. Ja sitten tyyli vaihtuu, ne nakataan roskiin ja hankitaan uusi sen hetkinen muotijuomapullo.

Yksi uusimpia muotivillityksiä on myös tuo Labubu-avaimenperä. Olen melko varma että kyseessä on joku sosiaalinen testi. Jos noita ei hypetettäisi niin ei kukaan aikuinen ihminen hankkisi tuollaista tai useampia laukkuunsa roikkumaan. Googlatkaapa vaikka minkä näköinen. Ja noista maksetaan parhaimmillaan satoja euroja tai dollareita.

En kyllä itsekään voi sanoa olevani kaupallisuuden yläpuolella, tulee itselläkin shoppailtua ja joskus turhaankin. Mutta aina kun ostan jotain, ajattelen että se tulee mahdollisimman pitkäaikaiseen käyttöön, niin kauan kunnes menee niin pahasti rikki ettei enää voi käyttää. Ihmetyttää kun jotkut puhuu vaikka täysin ehjistä ja hyvistä koristetyynyjen päällisistä että täytyy hankkia uudet kun ne ovat olleet jo niin kauan. Miksi? Jos ne on hyvät niin mitä se ikä haittaa? Ja kun ei puhuta usein edes mistään vuosikymmeniä vanhoista asioista, vaan jenkkisomettajille pari vuotta vanhat tyynynpäälliset on jo niin vanhat että pitää hankkia uudet.

Ja juu, joulukoristeet on kans yksi. Olen naivina elänyt ajatuksessa että joulukoristeita keräillään pikkuhiljaa elämän mittaan, ja käytetään vuodesta toiseen niitä samoja koristeita joille on tullut tunnearvoa. Mutta ei, yllättäen taas ne jenkkisomettajat tekee usein niin, että joka joululle on oma estetiikkansa ja sen mukaan hankitaan uudet koristeet aina. Aivan järjetöntä.

Eli onko ihmekään jos Atlantilla lilluu joku Texasin kokoinen jätekasa.