|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 1.12.25 00:27:32
Olen miettinyt tätä myös. Tietynlainen ruumiinrakenne ja kasvonpiirteet sekä kauniit hiukset auttavat paljon. Itse esimerkiksi ihailen Ranskassa suosittua "huoleton eleganssi" -tyyliä, mutta minulla se ei toimi koska, no, minun naamani, vartaloni ja hiukseni eivät ole sitä mitä ne ovat monilla ranskalaisilla. Se, mikä näyttää jonkun toisen päällä huolettoman tyylikkäältä, näyttää minulla vain homsuiselta. Toinen hyvä esimerkki ovat pellavaiset kesävaatteet. Oikein kivan näköisiä monissa kuvissa, sellaisia rennon tyylikkäitä. Mutta eivät ole minua varten. Minä näytän niissä vain ryysyiseltä, kuin roskiksista ryppyiset vaatteeni kaivaneelta. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että kun naamassani on ryppyjä, tulee vaatteideni olla sileät.
Jotkut ihmiset myös näyttävät hylkivän likaa ja vettä niin että he ovat aina siistin ja huolitellun näköisiä vaikka tekisivät likaista työtä tai kulkisivat ulkona kaatosateessa. Kun minä menen ulos ja sataa, ovat minulla hetkessä meikit pitkin naamaa, kuraroiskeita on polviin asti ja näytän muutenkin uitetulta kulkukoiralta. Mutta sitten jotkut vain vähän pyyhkäisevät vesipisaroita takiltaan ja näyttävät yhtä huolitelluilta kuin aina ennenkin, ei hiuskarvakaan ole epäjärjestyksessä. Toiset myös onnistuvat näyttämään aina siisteiltä ja raikkailta vaikka tekisivät likaista ja hikistä työtä. Tai viettäisivät kaiken aikansa tallilla, kuten eräs tuntemani mies, jolla ei ikinä ollut tahraakaan viimeisen päälle tyylikkäässä ratsastusasussaan vaikka hän työskenteli hevosten parissa, siinä missä minä olin tallilla aina hetkessä kaikenlaisessa pölyssä ja kurassa ja hevosen kuolassa.
Nuorena oli myös helpompaa näyttää huolitellulta. Siihen riitti suihkunraikkaus, nykyään näyttäisin vain rähjäiseltä.
|