|
Lähettäjä: pooui
Päivämäärä: 30.11.25 13:11:13
No minä en kyllä heti alkuun luettele kaikkea mitä olen elämässäni saavuttanut ja rahoillani ostanut. Kukaan uusi tuttavuus ei siis todellakaan tiedän minusta "tuota kaikkea" vaan yleensä olettavat minusta jotain muuta, ja totuus tulee sitten yllätyksenä, kun en tarvitsekaan miestä auttamaan minua.
Näytän ulospäin ihan tavalliselta, ehkä sitten jopa vähän reppanalta. Olen kapearakenteinen, pienikokoinen ja raajat on ohuet. Minulla on silti jostain geenilotosta voitetut todella hyvät käsivoimat, joten se on auttanut siinä, miksi pärjään niin monissa asioissa, kun en tarvitse miehiä avaamaan kurkkupurkkeja. En ole myöskään luonteeltani sellainen, joka tekee itsestään numeroa, joten nuo luettelemani asiat ei todellakaan ole sellaisia, että "miehet tietävät ne ja muutenkin tietävät minusta kaiken". Ihan jo se, mitä kaikkia työkaluja omistan ja käytän, tulee monille yllätyksenä. Vaikka nekin on ihan perusjuttuja, kuten pieni hiomakone, suksenvoiteluteline, akkuporakone, oma tekstiilipesuri ja kunnon imuri, joka "imee sielun alakerran naapurista". Tätä siis käytän lasitetun terassin tai auton imurointiin, en niinkään kotini sisäpuolella.
Monille tulee siis yllätyksenä, että asun omassa ok-talossa. Moni kai luulee, että asun kerrostalossa, jopa vuokralla. Moni noista yllättyjistä itse asuu kerrostalossa. Ja se hevostrailerin omistaminenkin, saati sen kuskaaminen itse, tulee yllätyksenä, kun en sitäkään mainosta. Olen törmännyt siihenkin, että kaikki eivät tiedä, että omistan auton, ja joku sanoi päin naamaa, että "en edes tiennyt että sulla on ajokortti". Minulla oli tuossa vaiheessa ollut ajokortti on melkein 20 vuotta... Joten se, että minulla on diesel-veturi jolla saan hevoskopin liikkeelle, ei ole ensimmäinen asia, jonka itsestäni kerron. Ja kun olen ääneen pohtinut, että tekisi mieli ostaa uusi matto/lankoja/huonekasvi, minulta on kysytty "pitääkö sua lähtee käyttämään autolla kaupassa" kun on luultu, etten omista autoa.
Eivätkä he niinkään halveksi minua "ei tuo reppana varmaankaan jaksa edes kauppakasseja itse kantaa" vaan ennemmin se menee niin, että kun huomaavat, että osaan/kykenen tekemään jotain, niin keksivät jotain ihan muuta kommentoitavaa, kuten siivoamista, korjaamista tai vaikka nurmikon leikkaamista tai pihan lakaisua. "Et ole sitten tuotakaan tehnyt" tai "olet tehnyt tuon huonosti" -tyyliin.
Esim. kun olin ollut viikon reissussa ja sinä aikana oli kelit menneet päälaelleen ja luminen keli muuttunut loskavesi-lällyksi ja taas pakastanut, piha olikin jäinen ja muhkurainen, alkoi eräs herrasmies selostaa minulle, kuinka minun pitää hiekoittaa piha ja tarttua vähän rautalapioon, kun piha on niin karseassa kunnossa. Hän siis opetti minua kuin pikkulasta, jolla ei ole käynyt mielessäkään hiekoittaa pihaa, kun vasta pääsin edes autosta ulos. Eikä hän todellakaan itse tarjoutunut tekemään pihalle mitään puolestani, vaan oli pakko päästä sanomaan ja pätemään, kuin en itse tietäisi/osaisi. Tai kun olin ollut kolme viikkoa reissussa ja nurmikko venähtänyt, niin sen sijaan, että olisi tarjoutunut vähän lyhentämään nurmikkoa, alkaakin selostaa, kuinka nurmikkoa kuuluu ajaa ja miten huonosti olen senkin hoitanut. Juu... Tai kun on kaikki levällään kun on joku projekti kesken, alkaa kommentoida, miten sotkuista on enkä ilmeiseti siivoa ollenkaan. No, kieltämättä nyt leipomisrumban keskellä on vähän sotkuinen keittiö tai ompeluprojektin keskellä on kaikki ompelemiseen liittyvä vähän levällään. Mutta sehän toki tarkoittaa sitä, että asun aina sotkun keskellä enkä siivoa koskaan.
Tätä pakko päästä sanomaan -pätemistä on yllättävän paljon, eikä se todellakaan nosta kenenkään pisteitä silmissäni. Minua ei myöskään kiinnosta se, että joku voisi viedä autoni huoltoon tai korjata kodissani jotain, jos en ole itse pyytänyt, että kukahan tolle vois jotain tehdä ja mitenhän se onnistuisi.
|