|
Lähettäjä: Faktahomma
Päivämäärä: 20.11.25 10:45:43
Marinin hallitus teki pysyviä menolisäyksiä noin kolmen miljardin euron edestä ei kymmenen miljardia kuten VTV:n raporttia väärin tulkinneet ovat väittäneet.
Syitä on kaksi. VTV:n tarkastelu päättyy vuoteen 2024, mikä on liian aikaisin. Siitä ei voi vielä päätellä, jääkö joku Marinin hallituskaudella tehty menolisäys pysyväksi.
Esim. Sote-uudistuksen siirtymävaiheen kustannukset, kuten ICT-uudistukset, palkkaharmonisoinnit ja omaisuuden siirtojen valmistelu, näkyvät tilastoissa vielä vuonna 2024, vaikka ne ovat kertaluonteisia.
VTV:n raportin tulkinnan mukaan kuntia olisi rahoitettu perusteetta mutta menojen nousu johtui kuitenkin väliaikaisista toimista: koronapandemian aikaisista valtionosuuksien lisäyksistä, testauksen, jäljityksen, rokotusten sekä jälkihoidon kustannuksista.
Raportin väärässä tukinnassa on laskettu kaikki kasvu – myös sellaisen, josta Marinin hallitus ei erikseen päättänyt. Tulkinnassa on mukana suuria indeksitarkistuksia ja muuta automaattista menojen nousua. Menolisäyksinä on myös esim. hankkeita kuten Raide-Jokeri, Tampereen ratikka ja Länsimetro, vaikka kaikkiin näihin tehtiin päätökset edellisillä vaalikausilla ennen Marinin hallitusta.
Menolisäyksistä on hyvä huomioida, että nykyiset hallituspuolueet silloin oppositiossa kannattavat 95% menolisäyksistä. Kokoomus vaati, että yrityksiä tuetaan enemmän ja perussuomalaiset sitä, että valtio maksaa ihmisten sähkölaskut. Kulttuurilaitoksia tuettiin, koska niitä uhkasi toiminnan romahdus rajoitusten vuoksi. Nämä olivat määräaikaisia päätöksiä, eivät pysyviä menojen lisäyksiä eivätkä oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset vastustaneet tukia silloin.
Totuus on siis se, että Marinin hallitus lisäsi menoja neljässä vuodessa yhteensä 25 miljardia euroa eikä 40 miljardia euroa ja pysyviä menolisäyksiä oli noin kolmen miljardin euron edestä ei kymmenen miljardin edestä. Tämän vahvistaa valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä ja VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö myöntää, että raportin yhteenvedon muotoiluista voi saada virheellisen käsityksen, että 3,9 prosentin kasvu menojen suhteessa bkt:hen johtuisi vain menolisäyksistä, vaikka näin ei todellisuudessa ole.
(Lähde HS)
|