Lähettäjä: Aina kiire 
Päivämäärä:   16.11.25 18:42:21

12 v lapsi ja aamuisin aina sitä kohta, kohta jankutusta kun herätän. Lopulta tulee älytön kiire, vaatteet eivät kelpaa ja niistä tulee vääntöä jne. Lopulta olen itse melkein myöhässä töistä, kun en saa lasta ulos ovesta. Meillä siis lähtö samaan aikaan. Lasta ei voi yksin jättää lähtemään, koska vaihtaa vaatteensa epäsopiviin ja koittaa salakuljettaa ties mitä kouluun. Lisäksi myöhästyy niin, että minun pitäisi töiden alettua selvitellä missä on ja koska ehtii kouluun.

Nyt aamumme menevät näin:
Herään itse 30 min ennen lasta, että ehdin laittaa kahvin tippumaan ja tehdä syömistä vaille omat aamutoimet valmiiksi.
6.30 lapsen hammaspesut ja ennen on tässä kohtaa nousuut ylös saman tien. Nyt saan käydä hoputtelemassa 5 minuutin välein ja lopulta menetän hermoni ja lapsi herää vähän ennen klo 7. Sitten lapselle tulee kiire kun pitäisi ehtiä syödä ja pukea puolessa tunnissa. Yleensä minulla alkaa nousta stressi kun lapsi syö vielä klo 7.20 yövaatteissa aamupalaa. Yleensä aamupala jää vähän kesken ja tuon lapsen eteen päivävaatteet jotka ovat vääriä ja tulee täysi sota etenkin jos on liikuntapäivä ja pitäisi laittaa liikunta vaatteet.
Klo 7.30 pitäisi päästä lähtemään ettei kummallaakaan tulisi kiire matkalla. Kuitenkin 7.35 olemme vielä eteisessä, lapsi ilman ulkovaatteita ja jää jankkaamaan jostain aivan turhasta asiasta minkä haluaisi ottaa mukaan kouluun tai ei suostuisi laittamaan takkia vaikka mittari on lähellä nollaa aamuisin. Muutenkin minulle tulee paljon poissaoloja lapsen lääkäreiden, koulun pakollisten keskusteluiden ymv takia niin en viitsisi jatkuvasti käydä kasvatuskeskusteluissa siitä, että lapsi ei ole pukeutunut säänmukaisesti. Kuitenkaan ongelma ei ole siinä etteikö lapsella olisi vaatteita vaan siinä, että hän ei niitä pue kuin tappelun kanssa. Itse on saanut valita vaatteensa ja minä olen päättänyt millä ominaisuuksilla esim vedenpitävä takki syksyyn tai pitkähihaisia paitoja. Viime viikolla oli ottanut vaihtovaatteet mukaan ja vaihtanut matkalla t-paidan lyhyet mekon alla käytettävät shortsit sekä puoleenreiteen ylettyvän mekon. Lämmintä oli tuolloin +1.

Herätyskello ei toimi, lapsi sammuttaa sen ja menee takaisin peiton alle.
Nukkumaan menee ihan ajallaan eikä nukkumaan menoa ole siirretty myöhempään vaikka ikää on tullutkin.
Ne illalla valmiiksi katsotut vaatteet ei auta, kun ne eivät kelpaa enää aamulla.
Kouluun ei saa siksi ottaa ylimääräistä tavaraa, koska keskittyy sitten niihin tunneilla. Opettajalla on lupa takavarikoida esim nyt jouluun asti tavarat jotka häiritsevät lapsen keskittymistä tunneilla. Kevätjuhlasta toin kestokassillisen opettajan takavarikoimaa tavaraa. koululta.

Emme varmaan ole ainoita tässä maailmassa joilla on näin takkuisia aamut ja pakko olla heitäkin joilla aamut sujuvat. Joten vinkkejä kiitos! Minua ärsyttää, kun joka ikinen arkiaamu on nykyään yhtä hoputtamista ja hermojen menetystä. Tuntuu, että ihan älyttömän monesta itsestään selvästä asiasta joutuu väämtämään. Esim siitä, että sukat nyt vain on laitettva kouluun etenkin näin syksyllä ja talvella eikä kouluun todellakaan oteta kynsilakkoja mukaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.11.25 18:46:47

Joskus kovapäiselle lapselle ei muu toimi kuin rangaistukset. Ota pois siltä sen puhelin, kiellä kaverimenot ja harrastukset ja puhu joka päivä miksi ja mitä pitää tehdä että asioita saa takaisin.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   16.11.25 18:47:24

Valitkaa vaatteet illalla valmiiksi yhdessä.
Selkeästi hän tarvitsee aamulla aikaa, herätä hänet aikaisemmin? Eihän puhelin ole samassa huoneessa kun hän nukkuu tai telkkari aamiaisella päällä?

Lähettäjä: Lommo 
Päivämäärä:   16.11.25 18:50:06

Mun vanhempani olisivat antaneet myöhästyä ja palella kesävaatteissa, jos olisin ollut niin tyhmä etten olisi totellut heitä. Olisin saanut myös itse kantaa seuraukset: opettajan ja reksin puhuttelun, mahdollisen jälki-istunnon, kaiken kivan missaamisen kun olen kipeänä kotona ja vanhempien moitteet. En tietysti tiedä saako nykyään tehdä näin, vai tuleeko kakea ja lasua.

Lähettäjä: Aina kiire 
Päivämäärä:   16.11.25 18:53:18

Kyllä tunti pitäisi minun mielestäni riittää aamupalan syömiseen ja valmiiksi valittujen vaatteiden pukemiseen.
Tai se on aikaisemmin riittänyt. Tietysti tuota voisi kokeilla, mutta nyt herään itse 1,5 tuntia ennen töihin lähtöä eli 2 tuntia ennen töiden alkua ja se on jo aika pitkä aika minun mielestäni. Varsinkin kun ei ole esim lemmikkejä ymv mistä pitäisi myös huolehtia.

Ei ole telkkari aamuisin päällä eikä illalla klo 19.00 jälkeen, että osaa rauhoittua nukkumaan. Puhelinta ja läppäriä ei tietenkään saa pitää omassa huoneessaan yöllä.

Puhelinkielloilla ymv ei tunnu olevan mitään merkitystä. Räyhää ja pahoittaa mielensä kunnolla kun ei saa läksyjen jälkeen puhelimeen aikaa, mutta ei ota opikseen yhtään. Vaan sama vääntö seuraavana aamuna.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   16.11.25 18:53:39

Puhelin kokonaan pois lapselta.
Illalla vaatteet valmiiksi.
Herätys puolta tuntia aiemmaksi.
Herätyskello vaikka korkean vaatekaapin päälle.

On asioita, mistä ei vaan neuvotella, ja kouluun lähtö on yksi niistä.

Mitä 12-v vammainen lapsi edes tekee kynsilakoilla?
Asiat, mitkä häiritsevät normaaleja juttuja otetaan yksinkertaisesti vaan pois.

Meidän 11-v on jo pari vuotta lähtenyt ihan omatoimisesti kouluun, eikä ole kertaakaan myöhästynyt.

Lähettäjä: Juu tuota 
Päivämäärä:   16.11.25 18:54:08

Siis 12-vuotiaasta kyse, kuulostaa tappelulta taaperon kanssa. Nyt vähän ryhtiä siihen vanhemmuuteen, muuten olet aivan k'usessa hetken päästä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.11.25 18:55:58

Lapsesi on ilmeisesti joku erityistarpeinen? Ei ns. normaali lapsi?

Lähettäjä: Aina kiire 
Päivämäärä:   16.11.25 18:56:04

Lommo: Kun se olisikin näin, että lapsi saisi ne puhuttelut, mutta ei. Kyllä se on vanhemman mentävä yhdessä lapsen kanssa koululle kasvatuskeskusteluun koulun määräämänä aikana eli yleensä klo 9-13 välillä. Enemmän tuo koulun rangaistus kolahtaa vanhempiin kuin lapseen, kun on palkattomasti pois töistä.

Lähettäjä: Aina kiire 
Päivämäärä:   16.11.25 18:58:26

Tähti nuo kynsilakat nyt vain oli esimerkki. Yhtä hyvin lapsi voi koittaa salakuljettaa kouluun värityskirjan, jonkun pelin, helmilaatikon jne.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.11.25 18:58:31

Mitä diagnooseja lapsella on?

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   16.11.25 19:01:38

No lakkaa menemästä niihin keskusteluihin.

Ja lopeta se paapominen.

Lähettäjä: Juu tuota 
Päivämäärä:   16.11.25 19:03:28

"Yhtä hyvin lapsi voi koittaa salakuljettaa kouluun värityskirjan, jonkun pelin, helmilaatikon jne."

Mikä mulla menee nyt ohi, siis 12-vuotias?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   16.11.25 19:05:49

Onko lapsi käynyt neurologississa tutkimuksissa? Eikö koulusta ole suositeltu mitään, entäs päiväkodissa? Onko lapsen kanssa ollut aina tällaista?

Lähettäjä: Aina kiire 
Päivämäärä:   16.11.25 19:12:03

On lapsi käynyt useinkin tutkimuksissa ja meillä on asiakkuus sairaalan psyk.polille jatkuvasti. Käsiteltävänä on kuitenkin sairaalassa isommat haasteet niin tällaisia arkisia pienempiä asioita ei viitsi sinne pyytää työstettäväksi.
Ei ole muita diagnooseja kuin päiväkoti ikäisenä todettu autisminkirjo ja adhd diagnoosi taisi tulla eskarissa vai ensimmäisellä luokalla.
Mutta ei siis mitään kehitysvamma ymv diagnoosia ja luulisin, että tämä olisi havaittu esim lasten neurologian polilla, koska tutlimukset ovat olleet niin laajoja.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.11.25 19:16:27

"Käsiteltävänä on kuitenkin sairaalassa isommat haasteet niin tällaisia arkisia pienempiä asioita ei viitsi sinne pyytää työstettäväksi."

Ehdottomasti pitää nämäkin ongelmat tuoda siellä julki, ovat niin iso osa jokaista arkipäivää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.11.25 19:17:55

” Ei ole muita diagnooseja kuin päiväkoti ikäisenä todettu autisminkirjo ja adhd diagnoosi taisi tulla eskarissa vai ensimmäisellä luokalla.
Mutta ei siis mitään kehitysvamma ymv diagnoosia”

No johan sitä on tuossakin ihan riittämiin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.11.25 19:18:41

Herätys aikaisemmin, kuten moni sanonut. Vaatteet illalla valmiiksi ja ne päälle ennen aamupalaa. Aamupalaksi jotain sellaista, minkä voi syödä vaikka matkalla, jos ei muuten ehdi?

Lähettäjä: Juu tuota 
Päivämäärä:   16.11.25 19:18:54

No kai sä aloittaja ymmärrät, että autismi ja adhd vaikuttavat siihen, miten lapsi käyttäytyy? "Ei mitään kehityshäiriötä". Mitä ne sitten on? Eihän se lapsi normaalikaan ole. Vähän tuntuu siltä, että lapsi on perinyt äitinsä äo:n.

Kaikenlaista sitä saakin täällä lukea, hommaa sille skidille lääkitys ja ala pitämään parempaa kuria.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   16.11.25 19:20:33

0/5, autisti toimii kuten autisti ja vanhempi sen kun ihmettelee että miksi lapsi ei käyttäydy normaalisti.

Lähettäjä: Aina kiire 
Päivämäärä:   16.11.25 19:26:21

Juu tuota: Ainahan joka paikassa saa lukea kommentteja ettei adhd tai autismi ole syy käyttäytyä eritavalla mitä muut. Lapsella ei siis ole mitään sellaisia diagnooseja mitkä voisivat oikeasti olla syy tähän vuosia jatkuvaan perusasioista vääntämiseen ja siihen, että kaikki asiat vievät ihan älyttömästi aikaa ja joka ikiseen asiaan pitää valmistautua ikuisuus puhumalla tai muuten tulee täysistoppi.

Sairaalassa koitetaan saada koulussa esiintyviin ongelmiin ratkaisuja tai toimintamalleja. Koulussa on kuitenkin paljon lapsia ja rajallisesti resursseja. Kotona minulla ei ole vastuulla kuin yksi lapsi niin tottakai nuo koulun ongelmat ovat sellaisia mitkä pitää ratkoa ensimmäisenä.

Lähettäjä: Juu tuota 
Päivämäärä:   16.11.25 19:29:01

Eli olet vain vähän yksinkertainen? Noita diagnooseja haetaan juuri sen takia, että arki lapsen kanssa on niin hankalaa. Omat lapseni ovat onneksi diagnoosivapaita (siinäpä uusi termi...), mutta melkoista vääntöä oli silti esiteinivaiheessa. Onko sillä lapsellasi lääkitys adhd:een? Jos ei, niin miksei?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.11.25 19:30:13

Ilman kuria kasvanut lumihiutale. Onneks tää on provo, ei kukaan ole noin surkea huoltaja.

Lähettäjä: Aina kiire 
Päivämäärä:   16.11.25 19:32:03

Ja joka paikassa huudellaan, että vanhemmat hakevat lapsilleen diagnooseja kun eivät jaksa kasvattaa. Oikeasti minusta tuntuu, että en muuta ole tehnytkään kuin koittanut kasvattaa lasta toimimaan omatoimisesti ja sopeutumaan elämään muiden mukana. Esim lapsen ollessa päiväkoti-ikäinen minulla soi herätyskello jo klo 5.00, että ehdin 8.00 alkavaan työhön. Yleensä jo se, että sain lapsen pukemaan omatoimisesti vaati tuolloin vähintään tunnin siihen päälle aamupala ymv. Yleensä ulkovaatteiden pukemista en enää ehtinyt lapsen antaa harjoitella. Mutta pointtina se, että diagbooseista huolimatta olen mielestäni koittanut tukea lapsen omatoimisuutta ja kasvattaa hänet sopeutumaan sääntöihin jne.

Lähettäjä: Aina kiire 
Päivämäärä:   16.11.25 19:33:16

On lääkitys, mutta lapsi ottaa lääkkeet aamupalalla ja vaikutus loppuu yleensä noin klo 17 aikoihin.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   16.11.25 19:34:48

Joo, mutta oletko yhtään ymmärtänyt, miten se autismi esimerkiksi vaikuttaa lapsen ajatteluun ja kokemukseen maailmasta, ja miten sellaista ihmistä pitää kasvattaa eri tavalla?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.11.25 19:35:01

"Mutta pointtina se, että diagbooseista huolimatta olen mielestäni koittanut tukea lapsen omatoimisuutta ja kasvattaa hänet sopeutumaan sääntöihin jne."

And how's that going for you?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.11.25 19:36:35

"Lapsella ei siis ole mitään sellaisia diagnooseja mitkä voisivat oikeasti olla syy tähän vuosia jatkuvaan perusasioista vääntämiseen ja siihen, että kaikki asiat vievät ihan älyttömästi aikaa ja joka ikiseen asiaan pitää valmistautua ikuisuus puhumalla tai muuten tulee täysistoppi."

Tän on pakko olla provo.

Lähettäjä: Aina kiire 
Päivämäärä:   16.11.25 19:38:08

Piste: Siksi tulin täältä kysymään neuvoja, koska koen tässäkin asiassa olevani hyvin surkea huoltaja ja äärimmäisen huono kasvattaja. Mikään ei tunnu sujuvan vaikka rutiinit ovat tarkat ja ovat aina olleet, on mietitty tarkasti mitkä säännöt ovat sellaisia ettei niistä jousteta ja ne ovat mahdollisimman selkeät lapsen hahmottaa. On asioita joita voi vähän katsoa läpi sormien, että arki saadaan jotenkin rullaamaan. Silti arkiset asiat eivät vain ota sujuakseen.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   16.11.25 19:41:24

Eipä siihen välttämättä ole mitään, mikä auttaisi.

Veljeni on autisti ja lisäksi lapsena hänellä oli vaihteelva määrä muita diagnooseja, joista suurin osa ei kuitenkaan jäänyt pysyväksi. Yläasteelle saakka elämä oli yhtä taistelua, koulu pienryhmässä liian kuormittavaa ja arki todella hanurista kaikille. Murrosiässä onneksi tapahtui muutos parempaan, kuormituskyky parani ihan kuin itsekseen ja nyt hän on työssäkäyvä aikuinen.

Olisi voinut käydä myös päin vastoin ja tilanne olisi kasvaessa pahentunut.

Lähettäjä: lsnkvffn 
Päivämäärä:   16.11.25 20:01:16

Pakotat ottamaan lääkkeen aamulla ja lähdet töihin. Lapsi hoitaa sitten itsenä miten hoitaa, syö tai ei syö, palelaa väärissä vaatteissa, myöhästyy kouluista jne.
Semmosta se on.
Oppii ehkä jotain, tai sitten ei.,
12-vuotias on pahasti jälkeenjäänyt jos ei pysty hoitamaan itseään kouluun! Sitten johonkin erityiskouluun vaan.
Kokeile edes! Lakkaa paapomasta ja katso mitä tapahtuu. Koska ei tapahdu mitään kamalaa kuitenkaan. lapsi myöhästää, menee väärissä vaatteissa kouluun ja saa ehkä nuhan.
LOPETA se paapominen.

Lähettäjä: On 
Päivämäärä:   16.11.25 20:03:46

Voisko toimintaterapeutista olla apua. Heillä voisi olla vinkkejä miten aamusta selviää paremmin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.11.25 20:06:52

Ihan mielenkiinnosta, oletko koskaan kysynyt lapsen mielipidettä asiaan? Olisiko hänellä tarjota mitään ideoita, kun tiedetään että aamutoimiin menee x minuuttia suunnilleen ja matkalla pitää olla kello y.

Varmaan aika turha kysyä, lapsi tuskin kykenee ajattelemaan asiaa oikealta kantilta, mutta joskus nekin voi yllättää.

Lähettäjä: *zelda 
Päivämäärä:   16.11.25 20:46:28

Todellakin, lääkkeet lapselle suuhun, ja jätät selviytymään itse aamutoimista.
Mitä kamalaa tapahtuu, jos menee ilman sukkia kouluun? Korkeintaan saa nuhan.

Terve, vammaton 12-v ei tarvitse tuollaista paapomista ja ohjausta.
Sun lapsi käyttäytyy kuin uhmaikäinen kolmivuotias.

Lähettäjä: Papakko 
Päivämäärä:   16.11.25 20:51:23

Onko mahdollista että valvoo yöllä (puhelimella, lukee, piirtää jne) tai menee liian myöhään nukkumaan unentarpeeseen nähden

Lähettäjä: --oo-- 
Päivämäärä:   16.11.25 20:53:46

Tsemppiä aloittaja!

Itse varmaan laskisin rimaa. Jos lapsi ei ehdi syödä aamupalaa, niin sitten ei syö. Jos ei pue takkia, sitten ei pue. Tuossa iässä lapset tekee hölmöjä valintoja vaikka olisivatkin ihan normaaleja. Minä en 12-vuotiaana suostunut käyttämään talvella pipoa enkä pitkiä kalsareita, ja ihan hyvin olen sitten kuitenkin myöhemmin pärjännyt elämässä. En usko, että opettajatkaan jaksaa puuttua säänmukaiseen pukeutumiseen enää tuon ikäisten kanssa. Jos liikuntavaatteet puuttuu, siitäkin ehkä selviää yhdellä Wilma-merkinnällä.

Meillä oli välillä lasten ollessa n. 8-10 v sellainen vaihe, että aamuisin ei meinannut tapahtua yhtään mitään, kaikesta piti sanoa monta kertaa että mitään sai tapahtumaan. Kerroin sitten yhtenä iltana etukäteen, että huomenna aion muistuttaa syömisestä ja pukemisesta yhden ainoan kerran, ja sen jälkeen on lasten oma asia että noudattavatko he ohjeita vai eivät. Tuona aamuna he lähtivät kouluun syömättä aamupalaa kun eivät sitä saaneet ajoiksi, mutta eivät kuolleet nälkään eikä muutakaan hirveää tapahtunut.

Onko teidän välttämätöntä lähteä aamulla samaan aikaan? Meillä on usein aamuja, että vanhemmilla alkaa työt klo 8 ja lapsilla/lapsella koulu klo 9. Itsenäinen kouluun lähtö on onnistunut ekaluokalta alkaen ja niinhän sen kuuluisi onnistua yleensäkin. Jos lapsi myöhästyy, ei se ihan oikeasti enää ole sinun ongelmasi.

Tappelu on aamulla turhaa eikä ainakaan auta asiaa. Ei ole kiva sinulle eikä lapselle, kun joka aamusta tietää jo etukäteen, että tappeluksi menee. Tuo on loistava idea, että kysyy lapselta itseltään, mikä auttaisi.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   16.11.25 20:58:05

"Terve, vammaton 12-v ei tarvitse tuollaista paapomista ja ohjausta. "

Aloittajan lapsella on kaksikin eri diagnoosia.

Lähettäjä: osjdfoisfhd 
Päivämäärä:   16.11.25 21:55:14

mä hoidin itseni 7-vuotiaasta asti yksin kouluun kun äidin työvuoro alkoi klo 6 ja hän lähti jo ennen seitsemää.

Aloittaja, olet joutunut ikävään valtataistelutilanteeseen lapsesi kanssa, se on kurjaa molemmille ja lapsi ottaa mittaa susta miten paljon voi sua pyörittää.

Tee niinkuin moni neuvoo, jätä lapsi hoitamaan koko aamu itse - ja kokemaan seuraukset esim koulussa.
Olet selvästikin aikamoinen curling-vanhempi, se ei ole hyväksi lapsen kehitykselle.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   16.11.25 22:37:19

Toivottavasti aloittaja osaat suodattaa näiden mistään mitään tietämättömien kommentit pois, et tosiaankaan tarvitse tuollaista sontaa enää jo valmiiksi raskaaseen tilanteeseen. Pahoittelut näiden idioottien puolesta, eivät ymmärrä lainkaan mistä nyt puhutaan.

Onko LAKU-kuntoutuksesta ollut puhetta hoitavan tahon kanssa? Pyydä, että lääkäri kirjoittaa siihen lausunnon. Toimintaterapia tai nepsykuntoutuskin on mahdollisuus, keskustele siitäkin lääkärinne kanssa. Ajanhallinnan ja toiminnanohjauksen haasteet ovat ihan todella tyypillisiä autismikirjonhäiriön oireita ja voivat olla todella hankalia arjessa. Mitä nopeammin saatte niihin apua, sen paremmin lapsesi pärjää tulevaisuudessa.

Lähettäjä: Linnea 
Päivämäärä:   17.11.25 00:25:19

Valitsee illalla vaatteet ja ne kanssa sitten laitetaan, ihme kitinää. Meneeköhän todella nukkumaan ajoissa? Ekana tulee mieleen jos ei saa herättyä.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   17.11.25 00:53:40

Siis heräät puolitoistatuntia/ kahta tuntia aikaisemmin kuin mitä pitäisi lähteä?

Itse olet samanlainen hohhailija kuin lapsesi.

Jos 7:40 täytyy olla ovesta ulkona, niin kello herättämään seitsemäksi.

Lähettäjä: h 
Päivämäärä:   17.11.25 05:23:09

''6.30 lapsen hammaspesut ja ennen on tässä kohtaa nousuut ylös saman tien. Nyt saan käydä hoputtelemassa 5 minuutin välein ja lopulta menetän hermoni ja lapsi herää vähän ennen klo 7. ''

- Mun silmään pisti jo heti tämä kohta. Siis MIKSI annat lapsen jäädä vielä sänkyyn notkumaan, jos kerran menet herättämään klo 6.30??? Et anna lapsen jäädä sinne, vaan nyt YLÖS, ei voi muutakaan.

Lähettäjä: Hmmmm 
Päivämäärä:   17.11.25 05:30:35

Vanhemmuus hukassa totaalisesti. Ja vaikka vanhemmat luulevat, ettei oma lapsi käytä öisin laitteita, niin tosi moni käyttää. Hakevat ne itse yöllä vaikka alakerrasta, kun vanhemmat nukkuvat. Fiksuimmat taas ovat ottaneet vanhan puhelimensa itselleen ja käyttävät sitä salaa, kun vievät varsinaisen pois yöksi. Myös pleikkaria moni pelaa, jos sellainen on.

Tuo taas, että 12-vuotias salakuljettaa kouluun kamaa tai vääntää jostain pukeutumisesta, tuntuu viittaavan kyllä älylliseen kehitysvammaan. Valitettavasti nykyään moni niistä saa diagnoosin vasta peruskoulun lopussa. Kannattaa tämäkin vaihtoehto pitää mielessä ja pyytää tutkimuksia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.11.25 06:55:05

Puhelin kokonaan pois, ei mitään taukoja, katotte vuoden päästä uudestaan onko puhelimelle tarvetta. Johan olet itsekkin huomannut, että lapsi raivoaa läksyjen teon jälkeen, jos ei saa puhelinta, selkeä addiktio puhelimeen ettekä ole tehneet asialle mitään?!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.11.25 08:01:17

Mä muuttaisin näin:

- lapsi laittaa vaatteet edellisenä iltana valmiiksi ja ne laitetaan sängyn viereen ja vaihdetaan heti kun herätys on
- lapsen kanssa sovitaan säännöksi, että kouluun puetaan vaatteet x, mutta kun tulee kotiin niin saa vaihtaa mitä haluaa. Pakkasella ei kuitenkaan kuljeta paljaana, mutta plussakeleillä antaisin tuon ikäisen palella. Oma valinta.
- lapsi ainakin15 min aikaisemmin ylös. Hitaalle 30min aamutoimiin ei riitä mitenkään. Unenpöpperöiset tarvii ainakin 45min tai jopa tunnin.

- Ruudut pois illasta. Viimeistään klo 21 sängyssä ja siellä saa lukea kirjaa (x aikaa riippuen lapsen unentarpeesta).

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   17.11.25 08:08:29

Lapsi tosiaan valitsee vaatteet jo illalla ja sitä valintaa ei sitten enää aamulla muuteta. Kai lapsi kuitenkin osaa jo kellosta katsoa ajat? Aamuihin selkeä aikataulu, mihin mennessä mikin aamutoimi pitää olla tehtynä ja siirrytään seuraavaan. Lapsi tietää jo etukäteen, että mitä tapahtuu ja mihin aikaan.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   17.11.25 08:23:35

Lähettäjä*

Päivämäärä16.11.25 18:53:39

Puhelin kokonaan pois lapselta.
Illalla vaatteet valmiiksi.
Herätys puolta tuntia aiemmaksi.
Herätyskello vaikka korkean vaatekaapin päälle.

On asioita, mistä ei vaan neuvotella, ja kouluun lähtö on yksi niistä.

Mitä 12-v vammainen lapsi edes tekee kynsilakoilla?
Asiat, mitkä häiritsevät normaaleja juttuja otetaan yksinkertaisesti vaan pois.

Meidän 11-v on jo pari vuotta lähtenyt ihan omatoimisesti kouluun, eikä ole kertaakaan myöhästynyt.

Siinä taas malliesimerkki äitylistä joka synnytti aivonsa pihalle samalla kun lapsenkin. Se että sinun lapsellasi ei ole kouluun lähdön kanssa ongelmia ei tarkoita että muut joilla on olisivat vammaisia.

Lähettäjä: Nestori 
Päivämäärä:   17.11.25 08:30:38

Pitkämielisyyttä tarvis löytyä aloittajalle , tämäkin elämän vaihe " onneksi" pian ohi ja kohti uusia pettymyksiä :)

Lähettäjä: Minerva 
Päivämäärä:   17.11.25 08:35:28

Minusta aloittaja sinun ei kannata kysellä neuvoja täältä. Neuroepätyypillisten lasten kasvattaminen on erilaista kuin neurotyypillisten, ja täältä saat ohjeita lähinnä neurotyypillisten lasten vanhemmilta. Oman mausteensa autismin kirjon ja ADHD:n lisäksi tuo varmaan ovella kolkutteleva murrosikä.

Ota yhteyttä hoitokontaktiinne tai perheneuvolaan. Toimintaterapeutti ja/tai nepsypuoleen perehtynyt psykologi olisi teille nyt parempi apu kuin keskustelufoorumin kasvottomat kommentoijat.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   17.11.25 08:46:32

Samaa mieltä Minervan kanssa, täältä saat vain pahan mielen.

Lähettäjä: Mmm 
Päivämäärä:   17.11.25 08:47:01

Herätä vähän aikaisemmin.
Olkaa yhteydessä kouluun, meillä ainakin voi olla ja saa tukea arjen haasteisiin.
Onko lapsella erityistarpeita.
Onko kouluun jostain syystä kurjaa mennä, kiusaamista tms?

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   17.11.25 08:59:35

Auttaisko heräämiseen kun kellon herätettyä kävis nappaamassa peiton lapsen päältä pois (ja ihan pois koko huoneesta ettei hae sitä takaisin sänkyyn), kirkkaat valot päälle huoneeseen, ikkuna auki jos mahdollista ja vaikka radio kovalle? Luulis ettei saisi enää sitten nukuttua.

Lähettäjä: *zelda 
Päivämäärä:   17.11.25 10:39:05

Siinä taas malliesimerkki äitylistä joka synnytti aivonsa pihalle samalla kun lapsenkin. Se että sinun lapsellasi ei ole kouluun lähdön kanssa ongelmia ei tarkoita että muut joilla on olisivat vammaisia.

No aloittajan lapsihan on vammainen.
Ja sieltä vammaispuolen terapeuteilta sitä apua on haettava.

Aloittaja, missä lapsen isä? Eikö hän voisi hoitaa lapsen aamuhommia.

Lähettäjä: Lill 
Päivämäärä:   17.11.25 10:55:44

Samaa mieltä Minervan kanssa. Voimia äidille, olet hyväa

https://autismiliitto.fi/toiminnanohjaus/

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.11.25 11:02:23

Aloittajan ongelmahan aiheutuu osin tästä aiemmin kerrotusta:

"On lapsi käynyt useinkin tutkimuksissa ja meillä on asiakkuus sairaalan psyk.polille jatkuvasti. Käsiteltävänä on kuitenkin sairaalassa isommat haasteet niin tällaisia arkisia pienempiä asioita ei viitsi sinne pyytää työstettäväksi."

Eli aloittaja ei "viitsi" pyytää apua pienempään asiaan, joka kuitenkin on kaikkea muuta kuin pieni.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   17.11.25 12:10:53

Lähettäjä*zelda

Päivämäärä17.11.25 10:39:05

Siinä taas malliesimerkki äitylistä joka synnytti aivonsa pihalle samalla kun lapsenkin. Se että sinun lapsellasi ei ole kouluun lähdön kanssa ongelmia ei tarkoita että muut joilla on olisivat vammaisia.

No aloittajan lapsihan on vammainen.
Ja sieltä vammaispuolen terapeuteilta sitä apua on haettava.

Aloittaja, missä lapsen isä? Eikö hän voisi hoitaa lapsen aamuhommia.

Autismi on neurobiologinen häiriö, ei kehitysvamma eikä mikään muukaan vamma.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   17.11.25 12:18:05

Minulla on jonkin verran kokemusta nepsyistä ja älyllisen kehitysvamman omaavista lapsista, sillä olen työskennellyt heidän kanssaan päivätoiminnassa, sairaalassa sekä asumisyksikössä. Onko tämä uusi ominaisuus esiteinille vai ollut haaste jo pienempänä?
Usein näissä on kysymys toiminnanohjaamisen haasteista sekä valinnan vapauden puutteesta. Olisiko toiminnanohjausksen kuvakorteista tai taulusta mitään apua? Lapsi saisi konkretiaa aamutoimiin. Myös selkeä, visuaalinen ajastin voisi auttaa.
Joillakin erityisesti autismikirjoon kuuluvilla valinnanvapauden tunne auttaa "uhmaa". Olisiko mahdollista, että valitsisitte illalla valmiiksi kahdet vaatteet (sisä ja ulko) ja lapsi saisi aamulla päättää kummat laittaa päälle?
Jos syöminen aamuisin on vaikeaa, voisiko lapsen mukaan pakata vaikka omenan, patukan jne lämpimässä säilyvän, jonka voi syödä kun nälkä tulee? Kaikilla edes aikuisista ei ole nälkä aamuisin.
Yleisestikin kirjolla olevien lasten kanssa ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa toimia, vaan kokeilemalla selviää mikä sille omalle lapselle toimii. Jonkinlaisesta toimintaterapiasta voisi myös olla hyötyä, jotta lapsi saa itselleen työkaluja toimia arjessa. On surullisen paljon aikuisia, joilla on ollut lapsena haasteita ko asioiden kanssa, mutta avun tarvetta ei ole tunnistettu ja nyt sitten etsivät itse apua ja yrittävät sopeutua yhteiskuntaan kun se on jo paljon vaikeampaa.

Ja sitten muistetaan taas, että on olemassa myös kovapäitä, jotka vain heittäytyvät äidin loputtoman rakkauden hellään huomaan. Heille ei sitten auta muu kuin Siperia opettaa. Herätyskello kaapin päälle, peitto pois ja ilman aamupalaa kylmissä vaatteissa kouluun. Tämäkin pitää selvittää lapsen kanssa, mutta lähtisin ensin kokeilemaan pehmeämpiä keinoja.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   17.11.25 19:50:56

Tuli mieleen että onkohan lapsi ihan normaali, vai onko hänellä jonkinlaisia haasteita? Tuon ikäisenä itsellä oli ihan omalla vastuulla herätä ajoissa ja suoriutua ajoissa koulumatkalle. Koulusta jos myöhästyi riittävän monta kertaa, niin jälki-istuntoahan siitä seurasi - peruskiltille lapselle aivan kauhistus.

Lapsi lähestyy murrosikää ja tulee vielä lisää haasteita sen myötä. Nyt olisi hyvä hetki kerrata hieman sääntöjä ja opetella hieman syy-seuraus teorian alkeita.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.11.25 20:40:30

"Tuli mieleen että onkohan lapsi ihan normaali, vai onko hänellä jonkinlaisia haasteita?"

Onhan ne haasteet ketjussa jo kerrottu.

Lähettäjä: Flf 
Päivämäärä:   17.11.25 23:38:06

Päivävaattet päälle jo edellisenä iltana ja nukkuu ne päällä. Näitä ei sitten aamulla enää vaihdeta vaan niillä mennään mitä on.

Reppu pakataan valmiiksi jo illalla.

Aamiaiselle varattu tietty aika ja kun kello lyö, niin aamiainen loppui, ulkokamat päälle, reppu mukaan ja ovesta ulos.

Miksi vanhemmat antavat lasten vetkuilla, venyä ja vaihdella vaatteita ja kampausta kuusi kertaa? Tarkat säännöt, rajat ja rutiinit ja sillä selvä. Niiden sisällä saa sitten sooloilla, mutta niiden rajojen ulkopuolelle ei mennä. Näin meidän perheessä toimittiin kun me olimme pieniä ja se toimi, vaikka olikin kaksi adhd:ta ja autistejakin ainakin yksi. Veikkaan, että kaksi. Meitä lapsia oli siis kolme.

Lapsille voi myös joskus vitkuttellessa karjaista "VAUHTIA!!!!", eikä vain odotella ja hoputtaa loputtomiin.

Kannat sen lapsen autoon vaikka ruoka suussa ja alasti jos ei muu auta.

Ja sitten kaikki kiva on kielletty jos perusasiat ei suju. Ei saa mennä kaverille, ei saa tulla kavereita kylään, nettiä saa käyttää vain kouluhommiin, huvikseen ei. Herkkuja ei saa. Jos lapsi valittaa että on tylsää niin laita siivoamaan ja järjestämään tavaransa niin että ne ovat järjestyksessä ja löytyvät helposti eikä tarvitse venyä mitään etsien. Tai laita vaikka opettelemaan, että miten niiden arkiaamujen kuuluisi sujua ettei joka aamu olisi samanlaista tappelua.

Älkää olko niin lepsuja ja sitten valittako kun lapsi ei tottele. Eihän se tottele kun mitään ei vaadita.

Meillä oli kotona säännöt, rajat ja rutiinit ja jopa autistinen ja adhd oppivat erittäin itsenäiseksi kun ei annettu vetkuloida ja vanua.

Nyt toisella nepsyllä on kolme lasta ja alkoi olla melkoisia ongelmia kun mitään ei vaadittu, hymyillen kysyttiin vain, että haluaisitko ja sitten siskoni itki, kun lapset ei tottele. Vaihtoi taktiikkaa ja kas kummaa, perheeseen laskeutui rauha ja alkoi elämä sujua...

Lähettäjä: Pop 
Päivämäärä:   17.11.25 23:48:24

Ihan jo pelkästään kellon siirtäminen näkyvämpänä paikkaan keittiössä, kännykkään ajastin tai vaikkatiimaladi voi auttaa aamutoimissa ripeyttämisessä.

Sitten helposti ongelmaksi käy että ADHD ja autismi toki vaatii selkeitä rutiineja mutta myös ADHD ja autosti teinit on teinejä. Ja ihan tyypillinen teinin kapinointi (ja täysi kehitykseen kuuluva) on taistella tiukkoja sääntöjä vastaan, vaikka ne säännöt kuinka olisi olemassa teinin hyväksi ja hänen elämäänsä helpottamaan.

Osittain kannattaa yrittää vaan välillä selvitä ja laskea rimaa jotta liiallinen stressi helpottuu. Teinin kanssa elämä voi olla haastavaa välillä ja vielä enemmän kun mukana on muitakin haasteita.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.11.25 00:14:53

Joskus se vaan on annettava siperian opettaa.

Voisitko olla kouluun yhteydessä etukäteen, että pukeutumisen kanssa on tilanne tämä, ja siksi lapsi saattaa tulla ilman sukkia tai ilman takkia. Ettei joka kerta tarvitse mennä keskustelemaan. Jos kouluun veisi jonkun takin, jota voi käyttää välitunneilla? Koulumatkan selviää vähemmälläkin, kun kuitenkin liikkuu.

Tai sitten saisiko lapselle noista keskusteluista jonkun "maksun". Tarkoitan sitä, että selitetään että kun äiti joutuu tulemaan koululle ja on x tuntia pois töistä turhaan, se tarkoittaa että raha pitää säästää jostain muualta. Ei voida ostaa jotain lapsen haluamaa tai lapsen pitää "tienata" jollain sopivalla suhteella kotitöillä se menetetty työaika.

Tuo aamupalan syöminen on kyllä asia, joka ei aina suju aikuisiltakaan. Minulle on vanhemmat tehnyt aamupuuron vielä lukioikäisenäkin, ja ehkä puolet aamuista "ehdin" sen syödä. Vihaan edelleen aikaisia aamuherätyksiä ja vältän tekemästä mitään turhaa. Aamupalakin on mukaan otettava, jos pitää lähteä aikaisin.

En tiedä auttaako nepsy lasten kanssa. Mutta 12v kuitenkin on kohta yläasteella, eli ymmärtää jo paljon. Mitä jos kokeilisit niin päin, että keskustelette mitä asioita aamulla pitää tehdä ja mikä olisi lapsen mielestä hyvä aika niiden tekemiseen. Jos yhdessä kokeilette, miten kauan menee valmiiksi valittujen vaatteiden pukemiseen, miten kauan ulkovaatteiden laittoon jne. Vaikka joku viikonloppu. Jos lapsi on yhtään kilpailuhenkinen, innosta sen kautta, miten nopeasti joku asia saadaan onnistumaan ja otatte yhdessä aikaa. Sitten näistä lasketaan se aika, joka aamuun pitää varata ja lapsen kanssa yhdessä sovitaan, minkä verran laitetaan ylimääräistä. Ja kello sitten soimaan siihen. Tähän voi sitten yhdistää esim sen, että vaatteita on useampi setti valmiina ja niistä aamulla valitaan yksi. Joka tapauksessa mietin siis sitä, että jos lapsi itse olisi mukana päättämässä mihin aikaan herää ja ymmärtäisi mihin se aika menee, auttaisiko se suorittamaan aamutoimet. Sitten esim aamupala voisi olla valmis leipä käteen, sen voisi syödä kävellessäkin. Ja sitten jos ei maistu, sitten varmaan on nälässä. Ihan kaikelta ei 12v voi enää suojella. Kyllä sen nopeasti oppii, että syö, jos nälkä häiritsee. Ja jos nälkä ei häiritse, sitten varmaan on nälässä, tai repussa on aina mukana joku myslipatukka, jonka voi syödä välitunnilla, jos on liian nälkä.

Lähettäjä: Gaer 
Päivämäärä:   18.11.25 05:33:56

Itselläni ei ole lapsia, mutta diagnooseja kyllä.
Olen aina ollut aamuvirkku, mutta silti jos aamulla on hätä-paniikki-kiire-meteliä niin ei toden totta mikään suju.
Minä henkilökohtaisesti tarvitsen aamulla vartin verran rauhallista aikaa, en tiedä miten aloittajan lapsi asian kokee.
Voisiko aloittaja käydä itse herätessään huikkaamassa lapselle ensimmäiset huomenet ja tehdä sitten omat aamutoimet? Sen jälkeen nykyistä aiemmin alkaa kunnolla herättelemään.
Jos minulta olisi viety peitto, laitettu radio huutamaan ja valot päälle olisi elämäni ollut aika paljon kamalampaa.
Edelleen jos kännykässä on "väärä" herätysääni tai se on liian kovalla, herään paniikkiin jonka rauhoittamiseen menee aikaa. Aikuisena näiden omien ongelmien/piirteiden kanssa on oppinut toimimaan kunhan ne on ensin oppinut tunnistamaan.

Enkä tarkoita että lapsi pitäisi pumpulissa kasvattaa, mutta jos päivä alkaa kamalasti ei yleensä ole paljon parempaa luvassa ja tätä viitenä päivänä viikossa.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   18.11.25 05:49:55

Onko se aamiainen syötävä? En pystynyt lapsena, enkä vielä aikuisenakaan syömään heti herättyä. Piti kunnolla herätä ja sitten voi harkita jotain syötävää. Esim smoothie/hedelmä saattaa mennä.

Onneksi äitini ei pakottanut - kuvotus heti herättyä on edelleen tuttu tunne.

Lähettäjä: Iuu 
Päivämäärä:   17.9.26 14:23:18

Tapahtuiko edistystä?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.9.26 18:45:10

Kokeile:

Heräämiseen kirkasvalolamppu joka joko menee päälle itsestään x aikaan tai käyt räpsäyttämässä päälle kun itse heräät.

Kuvakortit aamutoimiin. Autisteille rutiinit ovat tärkeitä, mutta sanallista ohjausta voi olla vaikeaa noudattaa. Kuvat toimii paremmin. Nuorelle ehkä valokuvat kivempia. Perinteiset kuvakortit voivat olla vähän lapsellisia. Ja siis vaihe vaiheelta kuvat.

Kielletyt vaatteet siivoat varastoon. Tarjolla ei ole mitään epäsopivaa mihin vaihtaa. Jos kulkee ilman takkia niin voi voi. Autisteilla myös kylmä/kuuma säätely ei toimi samalla tavalla kuin normeilla. Opettajan ”keskustelut” jätät omaan arvoonsa. Yksi keskustelu puoleen vuoteen riittää.

Jos kouluun menee kiellettyjä asioita niin ne menee roskiin.

Te voisitte hyötyä autismiohjaajasta. Tsemppiä :)

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   17.9.26 18:49:01

Voisiko koululla olla yksi ulkovaatekerta niin ei open tarvitsisi pitää äidinkasvatuskeskusteluja?

Lähettäjä: CC 
Päivämäärä:   17.9.26 21:14:13

Tämä nyt ei ole mikään vinkkit tms aloittajakke mutta kerron kuitenkin. Meidän autismin kirjolaisella ei tule mistään mitään jos ei saa jotain ruutua kaveriksi mitä tuijottaa. Keskittyy 90% paremmin noin ja siksi tähän ratkaisuun päädyttiin yhdessä perhetyöntekijän (nepsyvalmentaja) kanssa. Aikansa väännettiin ja vieläkään ei ulkopuoliset ymmärrä mutta nyt lapsi syö "mitä vain" , pukee ongelmitta, kävelee normi vauhtia, tekee läksyt ja jopa siivoaa mukisematta kun saa keskittyä muuhun ja välillisesti auttaa keskittymään noihin muihinkin asioihin. Noissa oli aikaisemmin ihan hirveitä haasteita.

Meillä kyseessä on jo teini..

Lähettäjä: Ennea 
Päivämäärä:   17.9.26 21:42:45

Ihan mielenkiinnosta ja tietämättömyyttäni (neuronormaalin lapsen äitinä). Mitä tapahtuu jos tuollaisen lapsen lähdöstä tekee täysin mustavalkoisen ja ehdottoman. Herätään kun käsky käy, järjestys joka aamu sama eikä mistään neuvotella tai odotella. Homma toimii, ramppa kalakattaa ja vaatteet puetaan vaikka väkisin. Kaikki on ohjelmoitu valmiiksi joko kirjoitettuna, kuvakortein ti viittomin, mikä nyt on se kommunikaatioväline.

Minun hermorakenteella ei venyttäisi ja vanuttaisi saati valikoitaisi vaatteita monistellen. Onneksi ei ole ikinä tarvinnut vaan poika on samanlainen vartissa valmis eikä ole ikinä kyykkyneuvoteltu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.9.26 22:25:32

Lukeekohan aloittaja enää tätä vuoden vanhaa keskustelua

Lähettäjä: jrr 
Päivämäärä:   17.9.26 22:29:40

Onhan hän käynyt täällä vähän väliä kirjoittamassa uusiakin aloituksia.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.9.26 21:44:24

"ramppa kalakattaa"

Mitä tarkoittaa ramppa kalakattaa? Tuli mieleen hindi tai joku muu sen maailmanosan kieli :D

Meillä on 12v tyttö ja hän on melkein minun itseni kokoinen ja mä olen 172 cm. En mitenkään saisi väkisin hänelle vaatteita jos tappelisi vastaan, ei 12v ole mikään taapero vaan fyysisesti voimakas melkein murrosikäinen.

Aloittajan lapsella on paha autismi ja vielä lisäksi adhd, aloittajan on turha pyytää tavallisten lasten vanhemmilta neuvoa kun tavallisten lasten vanhemmat eivät tiedä autismista mitään. Autismi on kirjo, näyttää että aloittajan lapsi on aika pitkällä kirjon toisessa päässä eli ei toimi tavallisen lapsen tavoin. Olisko aloittajallakin jotain taipumusta siihen suuntaan vaikka parhaansa varmasti tekee.

Aloittajahan usein tänne kirjoittaa ja ymmärrän kyllä että tekee mieli saada vertaistukea, olisiko fb:ssä autistilasten vanhempien keskusteluryhmiä? Niihin yleensä voi anonyyminakin kirjoittaa ja voisit saada kohtalotoverien tukea ja neuvoja jotka kokevat samaa. Mutta siis varmasti et voi tehdä enää muuta. Koeta pärjäillä. Kenties lapsi kypsyy ja elämä helpottuu aikuisena.

Lähettäjä: Snipper 
Päivämäärä:   18.9.26 22:14:41

Ei silleen liity aiheeseen mutta itse herään 2h ennen työvuoron alkua, eli klo 4. Ihan vain siksi että tykkään juoda kahvia rauhassa ja olla hiljaisuudessa ajatuksissani ennen päivän hälinää. Että en tiedä onko kohtuutonta aikuiselle kokeilla herätä puoli tuntia aiemmin kokeilemaan onko aamun aikaistamisesta mitään hyötyä.

Lähettäjä: Minerva 
Päivämäärä:   19.9.26 07:17:32

, Joo 12-vuotiaan väkisin pukeminen on ihan vitsi. Mun 12-vuotias urheilua harrastava tyttö helposti nostaa minut ilmaan, joten nää ohjeet väkisin pukemisesta tai autoon alasto kantamisesta lähinnä naurattavat. Ja jos ton ikäistä nepsyä menee fyysisesti pakottamaan, voi olla, että myös vastarinta muuttuu fyysiseksi. Nepsyn aivot on hetkessä taistele tai pakene moodissa, ja saa varautua itse saamaan hittiä. Todella huomaa, että valtaosalla kommentoijille ei ole kokemusta nepsylapsista, ja osalla tuskin lapsista lainkaan. Jokunen asian päällä oleva kommentti tosin onneksi mahtui mukaan.

On todella haastava yhtälö, kun lapsi tarvitsee aikuisen vahvaa ohjausta ja tukea, mutta murrosikä kehitysvaiheena saa hänet kapinoimaan näitä tukevia rakenteita vastaan.

Tsemppiä aloittavalle ja muillekin nepsylasten vanhemmille, hakekaa oikeasti apua ammattilaisilta tai edes verkon vertaistukiryhmistä, ei tällaisilta yleisiltä hölynpölypalstoilta.

Lähettäjä: bgg 
Päivämäärä:   19.9.26 09:08:17

Otapa uusiksi. Jos hammaspesu on 6.30, niin kuinka herää seitsemältä?
Yksi hyvä neuvo: älä suotta herätä niin aikaisin. Ja toinen: vaatteet haetaan illalla valmiiksi eikä niistä jankata enää aamulla.
Näillä neuvoilla pärjää normaalin lapsen kanssa, joista minulla on kokemusta.

Lähettäjä: neurotyyppi 
Päivämäärä:   19.9.26 10:07:23

facessa on nepsy ryhmä, sieltä saa vinkkejä.

Lähettäjä: @ 
Päivämäärä:   19.9.26 13:20:03

Jep, tämä on lähes hupaisaa, miten jotkut luulevat, että tuon ikäistä voi enää fyysisesti pakottaa. Onnistuu varmaan jos kyseessä on alle kouluikäinen, muttei kovin pitkään sen jälkeen. Itselläni on neuroepätyypillinen lapsi, joka vielä sairastui masennukseen teininä. Syynä tähän mm. Koulukiusaus. Tilanne meni niin pahaksi, että meillä oli kastensuojelu "apuna", mutta eipä siitä paljoa iloa ollut. Kysyin mm. miten saan 15-vuotiaan ylös sängystä, revinkö kädestä jalasta vai hiuksista, kun mikään kauniisti sanominen tai karjuminen ei auta. Lastensuojelulla ei ollut keinoja yhtään enempää kuin itsellänikään.
Tilanne luoja kiitos helpotti kun päästiin peruskoulusta eroon, löytyi uusia kavereita, kiusaaminen loppui ja löytyi vielä mieleinen ala, jota opiskelee. Nyt myls add-oireet ovat helpottaneet ja lapsesta on kehittynyt ihan hyvin pärjäävä, jotakuinkin normaali nuori aikuinen.
Mainittakoon, että minulla on myös toinen lapsi, jonka kanssa vastaavista asioista ei koskaan ole ollut vääntöä, eli ihan aina se ei ole vain kasvatuksesta kiinni. Kummasti kodin ulkopuolisella elämällä on vaikutusta asioihin.