|
Lähettäjä: L
Päivämäärä: 8.11.25 18:03:00
Mua on alkanut vuosi vuodelta ärsyttää enemmän itsekeskeinen nuorempi sisar. Käyttäytyy edelleen 50-vuotiaana kypsymättömästi, puhuu vain itsestään ja omista asioista, viis veisaa aikatauluista ja tulee kun huvittaa vaikka muuta on sovittu, ei kysy soittaessaan minun kuulumisiani vaan aloittaa monologinsa omista huolistaan ja vaikeuksista parisuhteessa, miehensä/tytärpuolensa/tyttärensä asioista, talokaupoistaan, päättämättömyydestään. Soittelee jatkuvasti että ostaako vai eikö ostaa taloa, vaihtaako työpaikkaa jne. Yrittää lykätä ylimääräisiä tavaroitaan meille/vanhemmillemme, kun ei halua maksaa varastoista jne. Apu kyllä kelpaa, mutta itse ei apuja ehtisi antaa, vaikka osaamista tietyillä aloilla olisi. Omaksunut ukkonsa tavan puhua ja olla, koti kuin kaatopaikka (tämä ei minulle kuulu toki).
Harmittaa jotenkin, että lapsuuden ja vielä nuoruudenkin olimme tiiviisti yhteydessä ja jotenkin "siedin" näitä ominaisuuksia, mutta iän myötä tämä on alkanut ärsyttää. Vanhemmat vanhoja ja sairaita ja edelleen vaatimassa heillä palveluksia, autonkorjausapuja jne. Kuinka itsekäs voi ihminen olla, että paasaa vaan peruuntuneista talokaupoistaan, kun itse olen viettänyt unettomia öitä isäni sydänongelmista murehtien.
Onko muilla vastaavia kokemuksia ja neuvoja, millä asiaa parempaan suuntaan? Olen ollut melko suorapuheinen, mutta ihan kotin suoraan tästä asiasta ei ole päästy puhumaan.
Harmitt
|