Lähettäjä: Myy 
Päivämäärä:   8.11.25 09:24:24

Joo oma valinta ja jollain tasolla oli tiedossa, kun on lapsia, ei enää mennä kuten ennen.
Mutta silti tämä asia lyö edelleen vasten kasvoja kuin märkä rätti...
Toivon ehkä vertaistukea muilta joita asia ahdistaa.
Eli kyse ei siis ole mistään ryyppy juhlista, vaan kun niin paljon jää pois.
Hevosharrastus muuttunut omasta tuntiratsastajaksi (tämä ok ja elämän paras päätös), eräs toinen harrastus täytyi lopettaa, kaikki johtokunta jutut jäi pois kun ei koskaan pääse kokouksiin, olen tykännyt kouluttautua ja käydä kursseilla kaikki pois, joskus tuli käytyä puolison kanssa esim. jonkun seuran järjestämillä bussimatkoilla ikeassa ym. Yhden yön olen ollut pois kotoa 8 v aikana. Ahdistaa!!

Lähettäjä: ' 
Päivämäärä:   8.11.25 09:27:30

No mikäli et edelleen 8 vuoden jälkeen imetä niin ihan oma valintahan tuo on jos et raaski niitä edes kokouksen ajaksi jättää?

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   8.11.25 09:27:51

Sellaista se on, kun heittäytyy yksinhuoltajaksi ilman tukiverkkoja.

Mutta aika moneen paikkaan voi ottaa lapsen mukaan. Kokeile edes? Voitko käydä edes töissä? Onko lapsi (vanhin) jo 8-vuotias? Johan sen ikäinen käy kouluakin, miksi et voi ottaa mukaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.11.25 09:28:27

Olet siis ilmeisesti kahsen lapsen kanssa, ilman, että isä on mitenkään kuvioissa. Ihan varmasti on raskasta, eikä auta, vaikka tietääkin, että ei enää kauan, kun taas jo enemmän pääsee. Minkä ikäiset lapset?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.11.25 09:29:12

Tai siis "kahden". Tarkoitan, että ilman toista vanhempaa kuviossa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.11.25 09:46:52

Tämän takia olen fiksusti jättänyt lapset tekemättä. Ihanaa!

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   8.11.25 09:49:58

Ikeaan voi ottaa lapsen mukaan. Niin meillä tehtiin.
Lapset mukaan reissuun. Niin meillä tehtiin kun ei hoitopaikkaa ja tietty kun harvoin tallin takia pääsi mihinkään niin onhan lapsillekin kiva päästä reissuun. Ovat kuitenkin niin vähän aikaa pieniä. Nyt ovat isoja jo.

Lähettäjä: 123 
Päivämäärä:   8.11.25 09:52:18

Miksi aloittaja hankit lapset? Fiksumpi jättää lisääntymättä jos tukiverkot ovat noin ohuet.

Lähettäjä: Myy 
Päivämäärä:   8.11.25 09:53:38

On isä kuvioissa, mutta vuorotyössä, viikonloppuisinkin.
Olen yrittänyt ottaa kokouksiin mukaan joskus, yhden vauvan kanssa toimi, mutta ei se enää ole kenellekään kivaa.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   8.11.25 09:56:49

2 lasta ja mitään en ole joutunut jättämään pois. Lapset kulkenee monessa mukana, isä hoitanut lapsia, kotiin tullut hoitaja kun olimme laivareissulla, ilta meno jos joku tapahtuma /kokous pari nuorta lapsen vahdiksi.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   8.11.25 10:04:37

Mulla on vauva ja kaikkea noita voin tehdä. Olen ollut yhteensä kuusi yötä pois kotoa, omistan hevosen, käyn kavereiden kanssa menoissa yms. Erona toki on, että meillä on toinen tasavertainen vanhempi. Ja käyn siis myös töissä. Ja silti ehdin olla lapsen kanssa. Isä vanhempainvapaalla puoli vuotta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.11.25 10:04:56

Mutta ei kai hän töissä aina ole? Ja varmaankin tietää vuoronsa jo ennakkoon. Silloin sovit omat menosi, kurssisi, kouluttautumisesi ja yön yli reissusi sen mukaan, kun miehelläsi on vapaata töistä. Säännöllistä, viikottain samaan aikaan olevaa harrastusta se vaikeuttaa, mutta monia juttuja voi kuitenkin tehdä. Meillä miehellä on periaatteessa säännöllinen päivätyö, mutta aikaerojen takia välillä iltaisin palavereja. Isompien lasten harrastusten pelit (jääkiekko ja jalkapallo) taas vaihtelevat. Sen takia oma harrastukseni on tällä hetkellä ryhmäliikunnat. Niitä menee oikeastaan kaikkina kellonaikoina. Olen jo useamman kuukauden käynyt viisi kertaa viikossa itse treenaamassa (jonain viikkona jää neljään, kun ei vaan saa mahtumaan millään muiden perheenjäsenten menojen takia). Lapset 8kk, 5v.ja 7v. Raskausaikana kävin 5krt viikossa uimahallin vesijumpissa tai vesijuoksemassa. Yleensä menin heti silloin, kun uimahalli aukesi ja muut vielä perheessä nukkui. Mies hoiti sitten lapset aamulla ja minä menin suoraan töihin. Eli jos ei ikinä pääse, niin kyllä vika on enemmän suunnittelun puutteesta kuin muusta. Harva puoliso tekee töitä ympäri vuoden 24/7/365.

Lähettäjä: Myy 
Päivämäärä:   8.11.25 10:11:07

Kokouksia ja kursseja ei voi suunnitella työvuorojen mukaan ja tuntuu että sama mihin olen menossa, niin aina sellainen viikonloppu että mies töissä. Hänellä vapaa viikonloppu 1x kk. Jos vapaita viikonloppuja on 12 vuodessa, mieskin haluaa tehdä joskus jotain, jää 6 viikonloppua ja joskus on jotain synttäreitä tai yhteisiä menoja, niin montaa viikonloppu päivää ei vaan jää jäljelle. Jos miettii kursseja ja jotain aikuisten juttuja.
Siis miten ihmeessä ehdit olla 5 iltaa viikossa pois kotoa? Eikö sun mies käy missään? Toki jos pystyy enne töitä harrastamaan niin siinä saa lisä aikaa, harvoja kursseja ja kokouksia on klo 4 aamulla.

Lähettäjä: Myy 
Päivämäärä:   8.11.25 10:15:07

Meille ei voi ottaa "ketä vain" hoitamaan lapsia, kun nuoremmalla on jotain ongelmaa, tutkitaan vasta. Mikä myös vaikeuttaa lapsen mukaan ottamista.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.11.25 10:21:14

Jos mies on viikonloppuisin töissä, niin sillä on viikolla vapaata. Ihmeellistä kitinää nyt. Senkun meet ja teet, jätät lapset isälle, otat ne mukaan tai meette koko perhe yhdessä. Ihan on omasta viitseliäisyydestä kiinni.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.11.25 10:24:10

Kuten sanoin, joutuu joustamaan siinä, että mitä ja milloin tekee. Mutta se, ettei voi tehdä mitään tai koskaan, on puppua. Se on huonoa suunnittelua. Molemmat meistä harrastaa yhtenä aamuna viikossa. Sitten treenaan viikonloppuna, eli kolme treeneistäni ei ole arki-iltana. Viikonloppuna molemmat lapset harrastaa heti aamulla. Nytkin odotan, että he tulevat takaisin kotiin, lähden samalla ovenavauksella. Olen takaisin jo yhden jälkeen. Siinä jää yhteistä aikaa vielä perheelle. Ensi lauantaina en mene treenaamaan, kun minulla ja ystävälläni on pöytävaraus ravintolaan klo 19. Ollaan siis siinä päivällä koko perhe ja oma-aika on silloin illalla. Eli, kalenterit on käytössä ja aikuisten menot suunnitellaan töiden ja lasten harrastusten ympärille. Ja kyllä, molemmilla on aikaa. Olet huolissani, ettei mieheni pääse ikinä, mutta kyllä hän pääsee. Yhtälailla. Mutta kummankaan harrastus ei tässä tilanteessa voi olla "joka keskiviikko klo 17-18", vaan tarvitaan joustoa. Mutta on todella paljon kivoja asioita, mitä voi tehdä, vaikka aika ei ole kiveen hakattu. Minulle se on liikunta, joku menee metsään hiljentymään, toinen kahvilaan istumaan, joku lähtee kävelemään ja soittaa ystävälle.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.11.25 10:25:27

"Siis miten ihmeessä ehdit olla 5 iltaa viikossa pois kotoa?"

Jos käy ryhmäliikunnassa, ei kai se tarkoita että olisi koko illan poissa kotoa?

Lähettäjä: Myy 
Päivämäärä:   8.11.25 10:26:26

Joo tottakai on viikolla vapaata, mutta sieltäkin lähtee aina muutama ilta pois kun on ilta tai yövuoroissa. Kurssit, ym. muut tapahtumat on kuitenkin yleensä viikonloppuisin. Ja miehenkin täytyy joskus käydä jossain, eli ei kaikki vapaa illat ole minua varten. Ehkä enemmänkin ongelma on miehen työ kuin lapset.....
Ja toki harmittaa ettei päästä yhdessä mihinkään, kerran on käyty syömässä. Tätä kestänyt nyt 8 vuotta ja toiset samanlaiset edessä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.11.25 10:30:36

"mutta sieltäkin lähtee aina muutama ilta pois kun on ilta tai yövuoroissa."

Miksi yövuoron vuoksi lähtee ilta pois?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.11.25 10:31:20

Etkö sitten voi keksiä elämääsi jotain semmoista omaa, jonka ajoissa on joustoa? Jos haluat olla yön pois kotoa, niin ei sen tarvitse olla 8.11.2025. Se voi olla myös 6.12.2025, jos se sattuu sopimaan paremmin kalenteriin. Silloin ei ehkä ole jotain tiettyä kokousta tai kurssia, mutta eiköhän jo kohtuullisen matkan päässä kotoa jotain itseä kiinnostavaa löydy. Tai sitten ihan vaan on. Yksin tai yhdessä ystävän kanssa. Enemmän tuntuu, että olet nyt jumissa sen kanssa, ettet keksi itsellesi mieluisaa tekemistä, missä olisi joustoa nykyiseen tilanteeseen, kuin se, ettei olisi mahsollisuutta tehdä.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   8.11.25 10:31:28

Tuo aika elämästä on niin lyhyt, ettei sen takia kannata uhriutua. Nyt teet niitä pikkulapsiarjen juttuja ja viiden vuoden päästä yllättäen taas melkein kaikki muukin on mahdollista.

Nyt teinin vanhempana elän elämäni parasta aikaa! Meillä molemmat käy vuorotöissä, joten harvemmin sitä lasta tulee jätettyä kotiin yksin vielä ekstraa, mutta mahdollista on kaikki. Voi jäädä ylitöihin yöksi, soittaa vain teinille, ettei nyt ketään olekaan tulossa kotiin palvelemaan, pärjäile.

Kannattaa siis suunnitella sellaista menemistä ja tekemistä, jota tehdään niiden lasten kanssa. Vaikka se ei tuntuisikaan omalta jutulta, niin kokeilisin silti. Seurakunnan perhekerho kerran viikossa, jollekin tietylle päivälle sovitut leikkipuistotreffit kaveriporukalla... Meillä oli keskiviikkosauna, jolloin kolmen kaverin kanssa kokoonnuttiin vuorotellen jonkun kotiin. Kakarat pelmusi keskenään ja jokainen äiti pääsi vuorotellen YKSIN saunaan! Se 20min hiljaisuutta, kun kukaan ei ole mitään vailla, mutta periaatteessa kuitenkin olet saatavilla, jos jotain sattuisi.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   8.11.25 10:34:40

Ymmärrän, että tuo on hankalaa. Ollaan kanssa tehty puolison kanssa molemmat vuorotyötä. Se on jatkuvaa sumplinista ja järjestelyä. Kun molemmilla on tahtoa saada homma toimimaan ja järjestää myös sille toiselle omaa aikaa, niin kyllä ne asiat järjestyy. Vaatii toki paljon joustoa. Lapsen voi myös ottaa minuun juttuihin ja harrastuksiin mukaan.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   8.11.25 10:37:22

"Siis miten ihmeessä ehdit olla 5 iltaa viikossa pois kotoa? Eikö sun mies käy missään?"

Siinä pitää olla vaihtoehtona, että mieskin joutuu luopumaan jostain tai jättämään väliin joitakin harrastuskertoja, jos tulee jokin, että sinulla olisi nyt tällainen meno tai kurssi, joka kestää nyt tämän viikon viisi iltaa viikossa. Se mies ei sitten käy missään vaan on lasten kanssa. Työn suhteen on tietysti hankalampi.

Eihän se niin pidä mennä, että sinä olet esim. töissä ja vapaa-ajan lasten kanssa. Ja mies on töissä ja vapaa-aika sitten omaa aikaa.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   8.11.25 10:38:17

Tottakai lapset rajoittaa menemistä, mutta kyllä erityislapsellekin löytyy hoitajia kotiin. Hoito on kotitalousvähennyskelpoista. Silloin kun meidän lapset oli pieniä, käytettiin paljon ostettuja lastenhoitajia, samaten naapurista palkattiin tyttöjä meille. Koululaisella on varmaan jo kaveripiiriä, tätä kannattaa käyttää hyväksi. Tutustua vanhempiin, tarjota hoitopaikkaa/yökyläpaikkaa, silloin niitä saa takaisinkin sieltä ja aina löytyy paikka mistä kysyä, jos tarvii.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   8.11.25 10:40:12

Sinulla on ilmeisesti 2 alle kouluikäistä lasta. Ei mene kukn muutama vuosi ja on aikaa ja mahdollisuutta harrastaa ja kokoustaa, käydä kursseja.

Lähettäjä: Anni 
Päivämäärä:   8.11.25 10:49:51

Mutta ainakin sä nyt tiedät jotain elämästä.

Lähettäjä: Myy 
Päivämäärä:   8.11.25 10:56:49

On mieskin luopunut harrastuksista, hänellä on kesäkauteen painottuva harrastus, jätti koko viime kesän väliin. Eikä oikeastaan harrasta juuri mitään.
Arkivapaat mies on lasten kannsa, vanhempi on toki nyt mennyt kouluun.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.11.25 10:56:57

"Ja miehenkin täytyy joskus käydä jossain, eli ei kaikki vapaa illat ole minua varten."

Nythän vaikuttaa siltä että mitkään vapaaillat eivät ole sinua varten.
Kuinkas miehen iltavuoropäivien aamut menee, onko lasten kanssa vai ovatko lapset/lapsi (oliko isompi jo koulussa?) päivähoidossa?

Lähettäjä: Myy 
Päivämäärä:   8.11.25 10:59:03

Jos vielä miettii noita kursseja, tässä kuussa olisi ollut ma-ke kurssit. Miehellä yövuoro, ei tänne saa ketään yöksi.
Viikoloppu kurssi ensi kuussa, minun pitäisi lähteä 7.30, tuskin tänne ketään noin vain saa la su aamusta.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   8.11.25 11:04:28

No kyllä se varmaan niin on, että jos lähes kaikki viikonloput menee töissä, eikä ole mitään mummoja, vaareja, sisaruksia, kummeja tai ystäviä joilta apua voisi pyytää, niin elämä on sitä että kurssille ei muutamaan vuoteen pääse. Asia helpottaa kyllä, kun lapset kasvaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.11.25 11:11:26

Myy, aloitus ei ole "kun ei pääse mihinkään", vaan "en pääse juuri niihin muutamaan juttuun mihin haluan ja se harmittaa. Mitään muuta en halua tehdä. Eli olen mielummin lasten kanssa, kuin otan omaa aikaa, ellen pääse juuri niihin muutamaan mihin haluan".

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   8.11.25 11:13:33

En tiedä mikä tässä on se ongelma. Teen itse 3-vuorotyötä ja mies normityötä, mutta työmatkoja hänelläkin. Tukiverkosto olematon. Lapset oli tavallisessa päiväkodissa ja iltaisin lapsilla oli harrastuksia ihan siitä 3-vuotiaasta lähtien. Harrastusten aikana käytiin syömässä miehen kanssa tai omissa harrastuksissa. Taisin lähteä ihan viikon lomalle kavereiden kanssa silloin kun lapset oli ihan pieniä. Samoin mies on ollut useaan otteeseen viikon tai viikonlopun pois. Mies harrastaa kahta eri joukkuelajia, hiihtää, juoksee ja minä harrastan ratsastusta, uintia ja salia.

Ja 7-vuotiaan lapsen voi jättää ihan illalla pariksi tunniksi kaverille tai yksin kotiin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.11.25 11:19:50

Ja vielä. Paljon on omasta joustavuudesta ja asenteesta kiinni. Käyn normaalisti maanantaisin ryhmäliikunnassa 17-18 ja mies lähtee juoksemaan, kun tulen kotiin. Nyt tulevana maanantaina miehellä onpalaveri, joka loppuu klo 18 ja hän on toimistolta kotona vasta 18.30. Eli en pääse sille tunnille. Sen sijaan, että valittaisin, ettei nyt onnistu, menen tunnille, joka alkaa klo 19. Ei ehkä ihan ykköslemppari, mutta tekee hyvää keholle ja mielelle ja mies menee työpaikan salille ennen töitä. Eli vaati muutoksia, mutta ei perunut vanhempien omaa aikaa. Mies laittaa lapset nukkumaan, kun minä treenaan ja me aikuiset saadaan hetki yhteistä aikaa, kun tulrn treeneistä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.11.25 11:23:35

no jos se mies on päivät vapaalla, miksi ei mene silloin vaikka uimahalliin? Sitten kun lapset tulevat kotiin koulusta mieskin järjestää heidän kanssa tekemistä tai kotona katsoo. Ei kai se mies niin kädetön ole, ettei voi lähteä vaikka lastenn kanssa kauppaan tai johonkin. Ja sama viikonloppuna.
Voi olla, että joka kurssille ei,äiti pääse, mutta jos tulee joku, sopii miehen kanssa järjestelyt.

Lähettäjä: Pop 
Päivämäärä:   8.11.25 11:32:53

Kyllä se välillä ahdistaa. Mutta mulla lähinnä ahdistaa ajatuksen tasolla kun kaverit järjestelee jotain tekemistä eikä itse pääse mukaan kun on jo sovittu miehelle meno siihen kohtaan. Mutta sitten muistutan itseäni että itseasiassa olenhan minä pystynyt tekemään paljonkin. Mulla on edelleen oma hevonen, tallilla käyn kolme kertaa viikossa. Jumppaan kotona aina jonkun pätkän joka päivä. Kavereita näen kunnolla parin viikon välein, siinä välissäkin joskus lapsen kanssa. Joskus lapsen kanssa tapaamiset menee paremmin, joskus huonommin. Mutta kyllä ne siitä vähitellen. Ja meillä ei ole mitään hoitoapua päiväkotia lukuunottamatta.

Minäkin kannattaisin nyt syvällistä itsetutkiskelua. Mieti mikä oikeasti harmittaa. Mitä oikeasti haluat elämään. Koska nyt sinä ihan oikeasti sanot että MITÄÄN et pysty tekemään vaikka vaikuttaa siltä että onkin jotkut ihan tietyt jutut mitä sinä haluaisit tehdä. Ja silloin voi olla niin että on ihan totta että just noita tiettyjä juttuja ei pysty tekemään ja täytyy miettiä jotain muuta kivaa ja omaa.

Ja ihan ehdottomasti tuossa teidän yhtälössä ne miehen työt on isompi ongelma kuin lapset. Mutta kannattaa miettiä myös mahdollisuutta että jos sulla on joku tietty, tämän mä haluan tehdä/osallistua niin mies sumplii vuoroja tai jopa pyytää lomaa sille ajalle. Toki tämä on vaihtoehto hyvin harvoin ja vaatii etukäteissuunnittelua mutta on yksi keino jolla voi pystyä tekemään niitä asioita joita ihan oikeasti haluaa tehdä.

Lähettäjä: Myy 
Päivämäärä:   8.11.25 11:58:18

Me ei harrasteta mitään liikunta juttuja, niitä olisi suht helppo saada mahtumaan arkeen.
Voisin käydä salilla, mutta kun tulen sieltä, olen fyysisesti niin loppu että en usko että jaksan sen jälkeen alkaa touhuamaan lasten kanssa. Sen huomaa jos joskus autan vaikka tallilla jossain raskaammasa asioissa, talkoissa ym.
Just mietin kun avasin ketjun että pääsen toki johonkin, mutta tällä hetkellä harmittaa kun tässä kuussa olisi ollut 9 päivää missä olisi ollut kursseja ym., mihin olisin halunnut enkä pääse. Eka teatteri käynti on nyt sovittu kaverin kanssa tälle kuulle, että edes jotain.

Lähettäjä: Hmmm 
Päivämäärä:   8.11.25 12:04:01

Oma valinta, mies joustamaan ja järjestelemään asioitaan sinun hyväksi, ja lastenhoitajaa kehiin jos järjestelyt ei auta. Kyllä lastenhoitajia löytyy, jotka varmasti pystyvät sen ongelmaisenkin hoitamaan, vai oletko itse esim pediatri?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.11.25 12:10:29

Kunto kohoaa nopeasti, jos löhtötaso on heikko. Pian huomaa, että jaksaa huomattavasti enemmäm, myös treenien ulkopuolella. Liikunta voi myös olla rauhallista ja kevyttä (kevyt jooga, kävely metsässä rauhalliseen tahtiin jne.). Eikä ole pakko olla liikuntaa. Ottaa kirjan tai käsityöt kainaloon ja häipyy muualle lukemaan tai kutomaan. Teatteria, taidenäyttelyitä yms. Mahdollisuuksia on lähes rajattomasti, kun vaan miettii. Itseä voi kouluttaa erilaisilla ajasta ja paikasta riippumattomilla kursseilla (esim.etänä tehtäviä amkin kursseja), on erilaisia webinaareja, joita voi kuunnella milloin haluaa. Menee vaikka autoon yksin istumaan ja kuuntelemaan. Kieliä voi opiskella netissä tai kännykänäpillä jne.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.11.25 12:18:25

Oma puoliso on myös vuorotyöläinen ja meillä on 9-vuotias lapsi. Kaikkialle en pääse ja kyllähän se välistä ärsyttää kysyä kaikkeen ”lupa” että voiko mennä, mikä vuoro sulla on niin kuin olisi joku lapsi. Mutta tätä tämä nyt on. Puolisoni myös kysyy aina vuorotoiveiden aikaan, että onko mulla mitään pakollisia menoja ja laittaa vuorotoiveita sen mukaan. Kaikki extempore menot kyllä on saanut unohtaa, yleensä ei onnistu lyhyellä varoajalla, samoin joutuu joustamaan. Nyt on pikkujoulut tulossa, puolisolla yövuoro samana iltana. Hän lähtee töihin illalla, minä olen pikkujouluissa jonnekin yhdeksään, max. kymmeneen ja lapsi on tuon pari tuntia itsekseen kotona. Toisaalta, minulla on myös kolmen yön koulutusreissu, joka onnistuu.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   8.11.25 12:25:36

Kunto nousee äkkiä kun kuntoilee säännöllisesti. Ja onko ollut liian raskas harjoitus salilla jos vie kaikki mehut ?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.11.25 12:31:37

Olen puolisolle ilmoittanut, että mulla on tammikuussa yhdet pirskeet, joihin olisi kiva mennä, ja että lapsella on joululomaa loppiaiseen asti, ettei nyt siihen ainakaan ota mitään yövuoroputkea. Olen ehdottanut, että perhekalenteri olisi hyvä, johon voisi merkata jokaisen menot, mutta ei mun puoliso mitään kalentereita kattele, vielä vähemmän sinne merkkailee mitään :D mutta kyllä tämä perhe plus vuorotyöläinen vaatii suunnittelua ja ennakointia, toisaalta myös pitää osata tarttua hetkeen, kun se vapaa hetki on.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   8.11.25 12:32:18

Mulla on kolme pientä lasta ja teen kaikkia noista.
Ja mieskin vuorotyössä

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.11.25 12:41:17

Niin oliko niitä isovanhempia, kavereita, lapsen kavereita jne.? Kuntoillakaan ei voi, kun väsyy? Nyt ryhtiä, kuulostaa, että lapsia käytetään tekosyynä. Kohta ne lapset ovat jo isoja ja ehdit kursseille. Kurssit odottaa ja niitä tulee uusia. Lapset ovat vain hetken lapsia.

Lähettäjä: Työt 
Päivämäärä:   8.11.25 13:09:40

Itse vaihdoin alaa ihan suosiolla, kun lapset vähän kasvoi. Vuorotyössä oli pienten lasten kanssa se hyvä puoli ettei lasten tarvinnut olla juurikaan hoidossa vaan saivat olla paljon kotona. Ennen koulun alkua sitten kouluttaudu on uudelleen ja nyt työskentelen alalla jossa työt arkena 6-17 välillä. Paljon helpompaa. Ehtii kaikki nyt harrastaa, viikonloput vapaat joten on yhteistäkin aikaa ja ylipäätänsä näkee myös lapsia sekä miestä. Jos nyt tekisin vanhoja töitä niin en minä koululaisia juuri näkisi ja minusta se oli kaikista kauhein ajatus etten näe omia lapsiani vuorokaudessa juuri yhtään.

Aloittajan miehenä pohtisin ihan suosiolla nykyistä työtä.