Lähettäjä: Sol Angelica 
Päivämäärä:   7.11.25 14:25:44

Tai onko tällaista asiaa ikinä ollut olemassakaan kuin luontainen uteliaisuus.
Mietin ihmisiä jotka kulkee jokapäiväisen elämänsä läpi ajattelematta juuri koskaan "miksi" tai "miten".

Melkein kaikilla on nykyään rajaton määrä tietoa parin napin painalluksen päässä, ja harva se päivä tulee vastaan joku "emmätienny" "emmäosaa "teetkö tän mun puolesta" ja tuntuu että ihmiset eivät enää yhtään pyri itse ratkaisemaan tai tutkimaan tai opettelemaan mitään vaan kaikki pitää saada valmiina mielellään jonkun muun "osaavan" tekemänä.

Ei kaikki voi olla experttejä kaikessa, mutta ihmettelen kun ei oikein kukaan vaivaudu opettelemaan mitään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.11.25 14:31:51

Monella on pelko epäonnistumisesta ja niistä tulevista tunteista. Ainakin itsellä on muutamia harrastuksia, joita olisi kiva aloittaa mutta se ärsytys ongelmatilanteissa ärsyttää jo ennenkuin harrastusta on edes aloittanut (esim itsellä yksi näistä olisi kutominen). Mutta pakolliset kyllä opettelen enkä pistä muiden harteille. Monella perusasioissa on varmasti laiskuus, moni varmasti jopa osaa tehdä ne mutta silti pyytävät apua laiskuuttaan.

Lähettäjä: El Chefe 
Päivämäärä:   7.11.25 14:40:37

Enään ei tarvitse nähdä vaivaa juuri minkään asian eteen niin sitten ei viitsitä sitäkään vähää.

Lähettäjä: ' 
Päivämäärä:   7.11.25 14:59:35

Ei uteliaisuus ole mihinkään kadonnut, on vain kahdenlaisia ihmisiä - niitä, joita kiinnostavat asiat ja ilmiöt, ja niitä joita kiinnostavat ihmiset ja niihin liittyvät juorut. Kokeilepa vaihtaa jonkun tällaisen emmätiijä, ennookuullu, eikiinnosta -tyypin kanssa puheenaihe johonkin influensserijuoruun ni jopa tietää, on kuullut ja kiinnostaa :'D

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   7.11.25 15:48:29

Minua on aina kiinnostanut asiat ja ilmiöt laajalla skaalalla. Saatan kiinnostua jostain aiheesta ja perehtyä siihen vähän enemmän, sitten siirryn seuraavaan. Näitä kiinnostuksen kohteita on vuosien mittaan kertynyt aikamoinen liuta. Ja kohde voi olla jokin hyvinkin spesifi tai sitten laajempi asia. Saatan vaikkapa lukea aiheesta tietokirjan, tutkia asiaa netissä tai käydä jonkin asiaan liittyvän kurssin. Usein tiedonjanoni tyydyttyy sillä ja tiedän aiheesta perusteita, mutta en jaksa perehtyä kuitenkaan ihan täydellisesti.

Vaikkapa neulominen on tästä hyvä esimerkki - osaan neuloa lapaset, villasukat, pipon tai kaulahuivin, mutta ei riitä mielenkiinto enää opettelemaan erilaisia palmikkoneuleita, kuvioita raitaa enempää tms. Tai vastaavasti joku miksologia - osaan tehdä ulkomuistista kymmeniä eri sekoituksia, mutta ei kuitenkaan kiinnosta kikkailu tai reseptiikan kehittäminen. Eli olen juuri sellainen tyyppi, joka tietää vähän kaikesta kaikkea, mutta mikään ei kiinnosta niin paljon, että haluaisin perehtyä loputtomiin asiaan. Onneksi nykypäivänä monialaiselle osaamiselle on erityisesti kysyntää.

Lähettäjä: Mie 
Päivämäärä:   7.11.25 18:07:17

Mä oon just näitä jotka tekee itse. Ja nimenomaan se ihmisten kanssa lojuminen ei kiinnosta. Sitten moni ihmettelee miksi mulla on juttuja. Nokun olen tehnyt niin paljon itse, enkä ole odottanut että putoaa taivaalta..