Lähettäjä: Leo 
Päivämäärä:   5.11.25 18:26:41

Oikeastaan kaikki tieto dobermannista tervetullutta.

Olen reilu nelikymppinen nainen, erittäin liikunnallinen, asun omakotitalossa jossa iso aidattu piha. Ensimmäisen koirani sain 12-vuotiaana, sen jälkeen ollut aina 1-3 koiraa, paitsi nyt viimeisten 3 vuoden aikana.
Roduista mulla on ollut kääpiöpinsereitä, kaksi pinseriä, sk collie, podengo ja sao miguelin fila.
Dobberista olen haaveillut pikkutytöstä saakka ja nyt on alkanut ajatus kutkuttamaan, josko vihdoinkin ottaisi ja hankkisi sen elämänsä haaverodun.

Kuitenkin muutama asia askarruttaa.
Onko dobbereilla piippaus kuinka yleistä? Toinen pinserini oli saattaa mut hermoromahduksen partaalle jatkuvalla piippauksellaan. Se piippasi jos oli tylsää, jos oli näkä, jos halusi ulos, jos innostui jostain, jos matkusti autossa -eli käytännössä aina jos ei nukkunut. Ja tämä on ollut mulle suurin syy, miksi en ikinä enää uskaltaisi pinseriä ottaa. Onko dobberreilla kuinka yleistä tuo piippailu?
Olen kuullut että näyttelylinjaiset olisi hiljaisempia kuin käyttikset, pitääkö paikkansa?
Toinen on karvaaminen. Onko se miten pahaa? Olen todella siisti ja haluan pitää taloni siistinä. Mulle oli mellkoinen rasite mun viimeisin koira, sao miguelin fila, jolla aika lailla samalainen karva kuin labbiksella. Sitä karvaa oli joka paikka täynnä. Kerran kun kävellessään ravisti itseään, oli imuroitava, kaikki nukkumapaikat karvamaton peitossa. Toiset sanoo et dobberit karvaa paljon, toiset taas että ei karvaa. Miten jos vertaa esim pinsereihin?

Ja kaikkea muutakin saa tästä upeasta rodusta mulle kertoa <3

Lähettäjä: n 
Päivämäärä:   5.11.25 18:38:48

Maailman komein koirarotu!

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   5.11.25 18:52:26

Pinserin ja dobberin karva on samanlainen, koiran koko vain x kertaa suurempi. Mutta myös luonteessa on paljon samaa, valitettavasti sitä piippaustaipumusta myöten ! Juuri pari vuotta sitten näin oikein kivan ja lupsakankin dobberin, mutta enemmän näkee niitä vähän hermostuneesti härvääviä tapauksia. Vanhempien ja suvun luonteeseen sekä valittavaan pentuun kannattaa siis tutustua huolella ja olla tarkka siitä mikä itselle sopii !
Mutta dobberista ei voi puhua mainitsematta terveyttä. Ei vaan voi. Ja se on todella huonolla tolalla, sydänsairaudet vie usein jo siinä 5-7 välillä ellei ole selkäsairaus rampauttanut jo aiemmin ja päädytty jatkuvan hoitamisen sijaan päästämään unten maille niiden vuoksi.. Ihan prosentuaalisesti katsottuna luvut ovat suuria niin sydänsairauksien kuin esim spondyloosin kanssa, ei pelkkää mutua.

Lähettäjä: Leo 
Päivämäärä:   5.11.25 19:13:08

Onpa todella harmi jos terveystilanne on noin huono.
Täytyy paneutua asiaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.11.25 19:18:32

Neljä tiedän hyvin. Kaksi kivaa ja kaksi lähti piikille käytyään ihmiseen kiinni.

Lähettäjä: tauno 
Päivämäärä:   5.11.25 19:33:08

Mä sanoisin, että piippaajan voit saada ihan mistä rodusta tahansa (tietty jotkut vähän todennäköisempiä). Tutustuu sitten kasvattajan koiriin, niin saa hyvän kuvan. Karvaakin lähtee varmasti, siihen kannattaa varautua.

Dobberit on ihania, mutta kannattaa ottaa terveysasiat huomioon.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.11.25 19:49:32

Näähän on ihan tunnettuja siitä, että ovat täysin sairas rotu. Tämä tulee vastaan kaikkialla kun vähän ottaa asioista selvää. Miten sulta on voinut muka mennä tämä ohi vaikka olet rodusta haaveillut jo monta kymmentä vuotta? Miten sulle esim. Koiranet ja sieltä terveystiedot on ihan vierasta?

Lähettäjä: Teen 
Päivämäärä:   5.11.25 20:03:38

Kaikki tuntemani ovat kuilleet tosi nuorina erilaisiin sairauksiin. Yksi viekä meinasi syödä äitini koiran mutta hätäleikkauksella saatiin se vielä pidettyä hengissä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.11.25 20:10:34

Tuttavalla oli. Vähän tyhmän oloinen koira. Kuoli nuorena johonkin sairauteen.