Lähettäjä: mi 
Päivämäärä:   2.11.25 22:15:10

Itselläni on vaihdevuosien ja kai ikääntymisenkin myötä kadonnut kiinnostus ja motivaatio vähän kaikkeen. Työelämä on nähty: ei vois vähempää kiinnostaa mitkään tyhjänpäiväiset ”uudet haasteet” tai kiipiminen, samaa umpikuivaa jankkia se on päivästä toiseen, teen vain rahan takia ja odotan eläkettä (mieluiten sairaussellaista, että pääsis vaan pois. Liikunta tuntuu tylsältä ja työläältä. Joku oma terveys ei vaan riitä motivoimaan pimeään ja sateeseen talsimaan. Minkään opiskelu ei enää kiinnosta, sillä miksi vaivautua. Matkustelut on nähty: stressaavaa. Lapset on jo omillaan ja tässä sitä avioliitossa jöllitellään ja koetan aviovelvollisuuksia parhaani mukaan vältellä, tylsää kun nekin puuhat. Ratsastuksen lopetin, kun sekin jyystäminen tunneilla ja oman kehityksen taantuminen alkoi tuottaa enemmän pettymystä kuin iloa. Mikä teitä muita motivoi? Mistä enää löytää elämäniloa ja tavoitteita tämän ikäisenä? Ja ei, ei kiinnosta mikään uuden kielen opettelu tai kansalaisopiston tanhukerho.

Lähettäjä: Möttö 
Päivämäärä:   2.11.25 22:35:29

Ihan samat tunnelmat mullakin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.11.25 22:47:19

Uutta kaveria peiton heiluttamiseen?

Lähettäjä: mi 
Päivämäärä:   2.11.25 22:50:51

Peiton heilutus ei kiinnosta. Ei vanhan eikä uuden kanssa. Koko toimitus ja ajatuskin ärsyttää ja ällöttää. Voiko olla tylsempää? Ei kiitos. Ei enää ikinä.

Lähettäjä: Essi 
Päivämäärä:   2.11.25 23:23:22

Voi ymmärrän sinua aloittaja! Se peiton heilutus on todellakin täysin turhanpäiväistä hommaa, ja itse olen päättänyt etten enää sitä tee miestä miellyttääkseni. Ilmoitin asian miehellekin ja nyt odotan, että hän lähtisi (ei vaan tajua tai osaa lähteä). Ärsyttää koko ukko älyttömästi!

Lähettäjä: Yötön 
Päivämäärä:   2.11.25 23:31:20

Oikein nauratti kun luin ketjun, veitte jalat suusta. Samaa mieltä.

Lähettäjä: Jepulis 
Päivämäärä:   3.11.25 00:30:43

Niin mun ajatukset! Komppaan 100%

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.11.25 00:45:08

Vaihdevuosissa se asia joka varsinaisesti muuttuu on estrogeenin loppuminen. Ni auttaisko tohon fiilikseen se että hommaisi estrogeenireseptin. Ei kai sitä voi puolta elämää viettää niin ettei mikään kiinnosta.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   3.11.25 01:56:08

No on ihanaa ettei ole menkkoja ja migreeniä. Tulis kai vaivat takasin ? Ainakin yhdellä tutulla tuli joka kuumiin aaltoihin niitä käyttää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.11.25 03:20:50

Ei tuu menkat kun munasarjat finiitto. Itsellä hormonikierukka ja estrogeeni. Mammografia seulonta 2v välein. Migreenistä ei tietoa, itsellä ei päänsärky vaivaa edes joka vuosi.
Testosteronin vaje se naisillakin tekee haluttomuuden. Omalla miehellä t geeli käytössä, sitä olen pari kertaa viikossa laittanut, auttaa. Ei toki sallittua toisen lääkkeitä käyttää, mutta en jaksa tässä iässä asiaa enempi murehtia.

Lähettäjä: mies 
Päivämäärä:   3.11.25 04:36:08

Muakin ärsyttää toi akka jo ihan älyttömästi, joten fiilaan teitä!

Lähettäjä: matiketopelasu 
Päivämäärä:   3.11.25 05:09:07

Siis hakekaa nyt hyvänen aika apua noihin vaihdevuosivaivoihin! Oikeasti! Huomaatte kyllä eron myöhemmin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.11.25 05:27:10

Apua on haettu ja geeli käytössä. Ei vaan kiinnosta enää oikein mikään. Kai se on tarkoitettukin että vanheneva väki antaa nuoremmille ja innokkaammille tilaa.

Kaikkein eniten suren ratsastusuraa. Koskaan nuorempana ei ollut mahdollisuutta hyvään hevoseen ja valmennukseen. Nyt on mutta kroppa hajoaa, moti on hukassa ja kaikki tuntuu kauhean vaikealta ja työläältä. Olen investoinut isosti tähän, on tallit ja kaikki, mutta jaksan tuskin pakolliset hommat enää.

Tämä on kauheaa aikaa, olisinpa tiennyt etukäteen niin olisin edes viimeisinä parempina vuosina koittanut satsata enemmän. Samaan aikaan endo repii sisuskaluja, vuodot jatkuu minipillereistä huolimatta ja myös kivut. Vv-oireet painaa päälle ja pienellä annoksella estrogeenia koitan pitää mielen edes elinkykyisenä, työkykyinen en enää ole. Itken usein miksi miksi miksi pitää olla tällaista. Endo selvisi vasta päälle 30-vuotiaana eli ne raatelevat kivut haittasi nuorena ratsastusta eikä ollut edes tietoa että mikä sattuu.

Lähettäjä: mi 
Päivämäärä:   3.11.25 07:49:51

No ensinnäkin estrogeenia eivät voi kaikki käyttää. Esim. itse en voi. Suvussa sen sortin syöpää ja itselläni aurallinen migreeni. Testoa en tarvitse, sillä en halua enää peiton heilutusta. En kertakaikkiaan kaipaa sitä millään tasolla, enkä halua sitä takaisin elämääni. Jos se ei ukolle sovi, niin soronoo. Muu motivaation puute ja näköalattomuus häiritsee. Mikään ei tunnu yhtään miltään.

Lähettäjä: Nimetön 
Päivämäärä:   3.11.25 08:17:02

Sama täällä!! Piristävää lukea, etten oo ainoo.
Se peiton heilutus ällöttää, hyi!
Liikunnasta yritän pitää kii, onneks tarjolla on kiinnostavia tunteja. Liikuntaa EI saa näin liki 60 kymppisenä jättää.

Lääkkeitä en hae tähän, täähän on normaalia.
Mutta meneekö tää ohi, alkaako kiinnostamiset taas jossain vaihees?

Hevoset laitoin just pois.

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   3.11.25 08:27:43

No ensinnäkin estrogeenia eivät voi kaikki käyttää. Esim. itse en voi. Suvussa sen sortin syöpää ja itselläni aurallinen migreeni. Testoa en tarvitse, sillä en halua enää peiton heilutusta. En kertakaikkiaan kaipaa sitä millään tasolla, enkä halua sitä takaisin elämääni. Jos se ei ukolle sovi, niin soronoo. Muu motivaation puute ja näköalattomuus häiritsee. Mikään ei tunnu yhtään miltään.

Juurikin noin! Ei voi käyttää rintasyöpätaustan mitään estrogeenejä. Niitähän tarjotaan joka vaivaan. Seksielämänkin lopetin jo pari vuotta sitten.

Lähettäjä: 60v 
Päivämäärä:   3.11.25 08:28:28

Pilleriä ja geeliä vaan niin kyllä kaikki kiinnostaa taas! Siinä ratkaisu nykyään naisten valituksiin näköjään.
Ja vaihdevuodet ovat aina joku syy masentavaan liturgiaan.
Kaiken ongelmastasi sanoo lauseesi " joku oma terveys". Kyllä sen pitäisi olla se tärkein asia. Kun menetät terveytesi niin valita sitten vasta. Silloin on todellakin joku syy!
Kummallista ettei tajuta olla yhtään kiinnostuneita siitä mitä vielä on. Aloita pienistä asioista ja muista olla itsellesi armollinen. Et selvästikään arvosta itseäsi.

Lähettäjä: Jinni 
Päivämäärä:   3.11.25 08:31:22

Menee ohi. Mutta sitä odottaessa pidä itsestäsi huolta, älä repsahda. Kiität itseäsi myöhemmin.

Lähettäjä: Nimetön 
Päivämäärä:   3.11.25 08:32:02

Totta, oma arvostus on matalalla.

Lähettäjä: Roihu 
Päivämäärä:   3.11.25 08:32:34

Aivan hirveää lukea tätä topikkia kun itselläni on ihan päinvastainen tilanne. Elämä on ihanaa ja paranee vain. Aloitan taas uudet opinnot. Krooninen matkakuume vaivaa. Peittoakin voisin heilutella useinkin, onneksi on näppärät käsityöläisen kädet. Yhden nuoremman miehen kanssa ystävyys saattaa lipsahtaa seuraavalle tasolle, jos ja todennäköisesti kun vielä nähdään, ja ihan mielenkiinnolla odotan mitä tästä kehkeytyy.

Ratsastus ainoa mikä vähän harmittaa. Sen lopetan piakkoin koska oma hevonen olisi ainoa järkevä vaihtoehto jatkossa, enkä siihen halua ryhtyä. Toisaalta odotan aikaa jolloin hevoset eivät vielä isoa osaa vapaa-ajasta, koska sitten on enemmän aikaa tehdä asioita jotka odottaneet vuoroaan.

Sorry, kun kun tuli tällainen elämä on ihanaa hehkutus tähän topikkiin. Toivon todella että tekin löydätte vielä saman fiiliksen.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   3.11.25 08:35:49

Huh, kuulostaa ankealta elämältä. Toivottavasti itse pystyn söilyytyämään

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   3.11.25 08:36:22

Toivottavasti itse pystyn säilyttämään elämänilon loppuun saakka

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   3.11.25 08:41:09

Roihu täällä sama juttu. Oma äiti oli tyytyväinen kun hänellä oli helpot vaihdevuodet ja itsellä myös. Tietty kroppa ei enää ole kuin parikymppisellä mutta itsellä se johtuu eniten pahasta tapaturmasta muutama vuosi sitten

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.11.25 09:27:42

Peiton heilutus ei kiinnosta. Ei vanhan eikä uuden kanssa. Koko toimitus ja ajatuskin ärsyttää ja ällöttää. Voiko olla tylsempää? Ei kiitos. Ei enää ikinä.

Minulla sama ongelma. Hankin hormonikorvaushoidonkin että peitonheilutus alkaisi taas kiinnostaa mutta näyttää ettei auta.

Lähettäjä: Niin 
Päivämäärä:   3.11.25 10:02:25

Te, joilla seksi ei kiinnosta enää yhtään, niin millaista se on aiemmin ollut? Onko se siis ollut hyvää vai huonoa vai muuten vain mitään sanomatonta? Onko ollut helppoa saada orgasmi?

Mulla alkoi vaihdevuodet viime vuonna ja olen pelännyt seksielämän hiipumista. Sain korvaushoidon ja kuumat aallot loppuivat ja uni parani hieman ja seksiä tekee onneksi mieli ihan yhtä paljon kuin ennenkin.

Lähettäjä: vanha 
Päivämäärä:   3.11.25 10:12:23

Siis hakekaa nyt hyvänen aika apua noihin vaihdevuosivaivoihin! Oikeasti! Huomaatte kyllä eron myöhemmin.

- no, hain estrogeenipillerit aikanaan, olen syönyt niitä varmaan jo 15 vuotta enkä aio koskaan lopettaa. Koska ilman niitä elämä oli vielä paljon ankeampaa, kun ei saanut nukuttua ja se hvetin hikoilu oli jotain aivan psykedeelistä, hermot koko ajan pinnassa. Ja seksi ei todellakaan kiinnosta yhtään, ei kenenkään kanssa. Toki sitä hommaa en edes kaipaa tippaakaan, ällöttää suorastaan jos pitäisi johonkin ryhtyä. Mutta tämä vallitseva alavireisyys pitäisi saada loppumaan ja siihen ei nyt nuo hormonitkaan auta. Ei oikein mikään huvita, mutta aina pakotan itseni erilaisiin asioihin ja jälkeenpäin on ihan mukavaa että jotain tuli tehtyä. Mutta vähän pakkopullaa kaikki. Eikä tämä kaamosaika helpota asiaa sitäkään vähää.

Tsemppiä aloittaja, et ole yksin tässä asiassa.

Lähettäjä: Hiiru 
Päivämäärä:   3.11.25 10:20:39

En tiennyt, että joku muukin tuntee tällä tavalla. Olen luullut, että se olen vain minä. Kysyin viimeksi lääkärissä ollessani, että voisiko minulla olla vaihdevuodet, kun heräilen aamuyöstä. Käski alkaa käyttää melatoniinia... Sehän aamuyön heräilyyn auttaakin...

Lähettäjä: Roihu 
Päivämäärä:   3.11.25 10:28:26

Hiiru: kannattaa myös tsekkaa ruokavalio (kuten jokaisen vaihdevuosi-ikäisen pitäisi). Vatsan pitäisi myös saada levätä yöllä, joten jos illalla syö jotain niin sen pitäisi olla vatsaystävällistä.

Aamuyöstä heräily on kyllä muutenki tyypillinen vaihdevuosioire. Tästä oli juttuakin Ylellä (?) joku aika sitten. Mutta aina voi kokeilla muuttaa eri asioita jos se vaikka helpottaisi oireita.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   3.11.25 10:33:57

Itse olen miettinyt että kun liikun paljon -itsellä talli ja joutuu joka päivä liikkumaan aamu ja iltatallin askareet niin voisiko se olla etu tässäkin 

Lähettäjä: Nimetön 
Päivämäärä:   3.11.25 10:42:12

Kyl auttaa kunnon liikunta paljon tässäkin asiassa!

Täällä perähikiällä on vaan sellanen ongelma, että innokas koira löytyy lenkkikaveriks, mutta pihapiiristä en juuri uskalla enää poistua susipelossani. Ja myös tuolla kunnan keskustassa liikkuu susia. ;(

Lähettäjä: Nainen vain 
Päivämäärä:   3.11.25 11:57:10

60 vuotta, ei vaihdevuosioireita, ihana elinikäinen parisuhde, talous kunnossa ja voi tehdä mitä huvittaa. Ja teenkin kaikkea kivaa kuten ennenkin.

Mutta kun ei oikein mikään sytytä enää. Luulen että tieto elämän päättymisestä tai vielä pahempaa, mahdolliset sairaudet ja kituminen vievät elämänilon.

Lähettäjä: Nimetön 
Päivämäärä:   3.11.25 15:38:29

Mä en edes halua, että peitonheiluttelu kiinnostais. Juuei.

Mutta muuten tarmoi sais olla. Ei sitä kyl lisää yhtään jatkuvat rahahuoletkaan. Plääh!

Lähettäjä: mi 
Päivämäärä:   3.11.25 16:07:17

Niin: seksi oli aiemmin ihan ok ja orgasmi oli helppo saada. Sitten halut loppuivat kuin seinään, kuin veitsellä leikaten. Siitä on muutama vuosi. Täytyy todeta, että sitä mitä ei muista, ei enää kaipaa. En minä muista enää fyysisellä tasolla, millaista oli haluta ja siksi en kaipaakaan enää sitä aikaa takaisin. Sitä on ikään kuin syönyt itsensä ähkyyn ja ei ole enää nälkä. Tämä ähky vaan saa puolestani kestää hautaan saakka.

Pahinta on työelämä. Se ei kiinnosta enää pätkääkään. Kaikki umpinaurettavat palaverit ja teeskentely niissä, tylsät koulutukset, matelevat työpäivät… Rehellisesti ottaen unelmoin usein yt-neuvotteluista ja niissä pihalle lentämisestä. Se mikä on ihanaa on sentään se, ettei tämän ikäistä enää kukaan ota töihin. En nimittäin kuollaksenikaan enää töihin haluaisikaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.11.25 16:07:55

"Te, joilla seksi ei kiinnosta enää yhtään, niin millaista se on aiemmin ollut? Onko se siis ollut hyvää vai huonoa vai muuten vain mitään sanomatonta? Onko ollut helppoa saada orgasmi?"

En ole miehen kanssa saanut kuin pari kertaa ilman kättä ja kun sitä ei ole saanut käyttää niin aika tylsä seksielämä oli. Omin käsin yksin sain kyllä. Enää ei oikein tee mieli, osasyy on varmaan ihan kauhea stressi. Ajatus että pitäisi alkaa pystyttää löysää lerssiä puistattaa ällöttävyydellään. Onneksi ei tarvitse.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.11.25 16:37:39

Oon myös näin +50v myös huomannut, että suhtautuminen moniin asioihin on muuttunut.

Ennen satsasin paljon ratsastus- ja hevostaitojen kehittämiseen, nyt tuntuu, että se on kohdaltani nähty. Oma fysiikka ja taloustilanne ei mahdollista asioita tasolla, joka kiinnostaisi. Ja se on ihan ok. Ei tunnu enää muutenkaan mielekkäältä käyttää kaikkea aikaa hevosjuttuihin.

Myös suhtautuminen työhön on muuttunut paljon. Haluan olla töissä ja tehdä työni hyvin, mutta keskeisimmäksi elämän sisällöksi siitä ei ole. Työpaikoista kilpaileminen, uralla eteneminen ja työhön satsaaminen muun elämän kustannuksella näyttää päivä päivältä tyhjemmältä ja järjettömämmältä. Toki jos sattuisi vielä kohdalle työ, joka on samalla elämäntapa (niin kuin hevoset joskus olivat), niin tilanne voisi olla toinen, mutta muuten työ on vain ja ainoastaan muun elämän mahdollistaja.

Jne.

Ajattelen että muutos on luonnollinen ja hyvä asia. Vanhoista kaavoista ja asenteista on vaan välillä vaikeaa päästää irti, ja silloin elämä alkaa tuntua tylsältä ja merkityksettömältä.

Olen pikkuhiljaa alkanut ajatuksen tasolla ja pienillä teoilla vapauttaa itseäni, ja huomannut, että elämä on alkanut näyttää eri tavalla merkitykselliseltä. En osaa vielä sanoa, mitä se käytännössä tarkoittaa, mutta se liittyy uudenlaiseen itseen tutustumiseen sekä yksilötasolla että suhteessa ympäristöön ja muihin ihmisiin.