| 
                Lähettäjä: M Päivämäärä:   31.10.25 20:39:27
 
 Itselläni on hyvin epäsosiaalinen  koira, joka tuli taloon kun sille oli vielä kaveri. Tottui siis olemaan kaverin kanssa, vaikka muuten ei muista koirista tykkää. Kun kaveri kuoli, ajattelin ettei tämä tarvitse tai edes halua kaveria. Se olikin pari vuotta ainoana koirana ja ihan tyytyväisen oloinen. Mutta sitten kävi niin, ettei tästä ollut harrastukseen, jota haluan harrastaa. Mietin pitkään, että uskallanko edes yrittää saada tuolle muita koiria inhoavalle sopivaa kaveria. Lopulta otin pennun, joka oli luonteeltaan hyvin avoin ja mukautuvainen. Ja tämä vanhempi olikin aivan innoissaan siitä, että se sai mieluisan kaverin. Olen niin onnellinen, että otin tuon toisen koiran. Nyt tajuan että erityisesti tuollaiselle vieraita koiria inhoavalle onkin ihan erityisen tärkeää, että sillä on tuttu ja turvallinen leikkikaveri. Ihan silmä kostuu aina kun nuo leikkivät onnellisina.
 
 Kyllä suurin osa koirista tarvitsee kaveria. Se voi tietysti olla myös jonkun tutun koira, jos pääsee usein leikkimään sen kanssa ja oma sietää oman perheen ulkopullisia koiria.
 |