Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 11:08:31

Olen vähän niin kuin umpikujassa elämän suhteen. Ikää jo tai vasta yli 40 vuotta, eli ihan nuori en ole, mutta eläkkeellekin 20 vuotta aikaa... Jollain pitäisi asuntolainat ja lasten hevoset maksaa tulevaisuudessakin vielä monta vuotta. Puolisokin toki on, mutta yhden ihmisen tulot eivät riitä tähän palettiin. Nyt minulla lomautusuhka töissä päällä ja tuntuu, että miten tästä selviää, jos työt loppuu?

Taustaa, olen ollut nykyisessä työssä 15 vuotta. Selkä on paskana, kuvattu nikamasiirtymä 1,3cm. Toisella puolella vaikea hermojuuriahtauma ja toisella puolella "vain" keskivaikea ahtauma. Enimmäkseen melko oireeton kuitenkin, mutta silloin kun oireilee, olen käytännössä petipotilas kolmiolääkkeillä. Raskasta fyysistä työtä en siis pysty tekemään, enkä seisomatyötä.

Ihmisten kanssa tehtävästä työstä, esim asiakaspalvelu ym hoitotyö kuormitun valtavasti. Taustalla myös masennusta ja kaksi osastohoitojaksoa, eli oikeasti on riski "pällin leviämiseen" liian kuormittavassa työssä.

Mitähän ihmettä sitä voisi alkaa tekemään? Opiskelutkin romahduttaa tulot niin, että tuskin selvittäisiin. Lasten kodin ja koko elämän romuttaminen... Heitelkää vaikka ammatteja, ideoita, joihin tarttua...

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   30.10.25 11:12:00

No sulla on sentään se puoliso tuloineen. Sama tilanne, mutta vain ne yhdet tulot eli jos lappu tulee niin menee hevoset, talo jne myyntiin.

Lähettäjä: joopati joo 
Päivämäärä:   30.10.25 11:13:48

"Jollain pitäisi asuntolainat ja lasten hevoset maksaa tulevaisuudessakin vielä monta vuotta. Puolisokin toki on, mutta yhden ihmisen tulot eivät riitä tähän palettiin. Nyt minulla lomautusuhka töissä päällä ja tuntuu, että miten tästä selviää, jos työt loppuu?

Taustaa, olen ollut nykyisessä työssä 15 vuotta. Selkä on paskana, kuvattu nikamasiirtymä 1,3cm. Toisella puolella vaikea hermojuuriahtauma ja toisella puolella "vain" keskivaikea ahtauma."

Tämä on ollut jo kauan täysin mahdoton yhtälö ja tekohengitetty sellainen. Johan sen järkikin sanoo. Ei lapsilla ole hevosia tuollaisilla tuloilla.

Nyt valoja tauluun ja ensimmäisenä ne hevoset Nevavaan syömästä vähiä, ihmisten ruokaan tarkoitettuja rahoja.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   30.10.25 11:14:57

Paljonko niihin hevosiin menee kuussa?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 11:15:41

***, toisaalta ole miettinyt, että ainahan sitä yksin yksiössä pärjäisi vaikka opiskelijana tai kelan tuilla, mutta nyt minun takiani romahtaisi myös neljän muun ihmisen elämä. Itselle olisi helpompi päätös vaikka myydä hevoset, mutta lapset ja puoliso ei taas siihen suostu, vaikka talous ei kestä.

Lähettäjä: joopati joo 
Päivämäärä:   30.10.25 11:17:25

Lasten "koko elämä" ei romutu siitä, että hevoset myydään.

Puhun itse kokemuksella omalla kohdallani. Minustakin kasvoi täysin tervepäinen eheä aikuinen, vaikka hevosteluni aikoinaan loppui lapsuudenkodin varattomuuden vuoksi. Opin siitä (kin) että raha ei kasva puussa eikä elämässä kaikkea saa mitä haluaa. Se on elämää. On vahingollista näyttää lapsille sellaista kulissia, että jatkekaan väkisin yli varojen elämistä. Menot on tulojen mukaan. Jos ei ole rahaa, niin menot pienennetään.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   30.10.25 11:19:03

No ensinnäkään, lapsilta ei kysytä. Lapset ei päätä talouden menoista. Jos puoliso ei suostu, niin puoliso sitten varmaan maksaa myös ne kulut, joten mikä oikeastaan on ongelma? Ai ei maksa? No sitten puolisosi on tyhmä jos aikoo elää yli varojen.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   30.10.25 11:19:44

Minkä ikäisiä lapsia? Missä ne hevoset on, pihassako?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 11:21:10

Omassa pihassa on hevoset. Siksipä se muuttokaan ei ole ihan niin simppeli homma.

Lähettäjä: Maija 
Päivämäärä:   30.10.25 11:21:28

Minkä ikäiset lapset? Mitä mies ansaitsee? Onko hevoset kotona vai täysihoidossa?

Lähettäjä: joopati joo 
Päivämäärä:   30.10.25 11:21:41

"toisaalta ole miettinyt, että ainahan sitä yksin yksiössä pärjäisi vaikka opiskelijana tai kelan tuilla, mutta nyt minun takiani romahtaisi myös neljän muun ihmisen elämä. Itselle olisi helpompi päätös vaikka myydä hevoset, mutta lapset ja puoliso ei taas siihen suostu, vaikka talous ei kestä."

Miten voit olla noin kujalla? Ei lapsilta kysytä, että pidetäänkö hevosia vai ei, kun rahat on loppuneet. Ei se olen lasten päätös, vaan teidän jotka sitä perhettä elätttää eli koittaa repiä sitä ruoka- ja asumisrahaa kokoon. Vai hups, elättääkö teillä lapset perhettänne?

Jos puoliso on yhtä lapsen tasolla taloudenpitoasiassanne, ymmärrät kai oman vastuusi kantaa se päätöksen viisaaksi saattaminen?

Riisu tuo älytön romahdus, romahdus -draama nyt ekana pois.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 11:21:58

En ymmärrä tuollaista kitisemistä kun kuitenkin paljastuu, että hevosia voidaan kyllä pitää ja niihin on varaa. Ei silloin ihminen ole köyhä. Hevonen ei ole mikään jokamiehen oikeus, johon kaikilla tulee olla varaa. Jos ei ole varaa, niin silloin ei ole eikä silloin sellaista pidetä. Elämä on hyvää ilman hevosiakin. Ymmärrä rahasta valittamisen vasta sitten kun ei ole varaa välttämättömyyksiin kuten sähköön tmv. Silloin ihmisellä on oikeasti tiukkaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 11:25:01

Oletko oikeasti pistänyt paperille teidän perheen tulot ja menot? Miettinyt, mistä voi säästää? Kilpailuttanut vakuutukset? Ajeletteko turhaa ajoa, osteletteko kaupasta mitä huvittaa, käyttekö säännöllisesti kampaajalla värjäyttämässä hiuksia, osteletteko turhia, käyttekö ulkona paljon syömässä, tilailette lehtiä ja suoratoistopalveluja jne.? Mihin ne rahat siis menee?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 11:25:45

Kaima. Kyllähän tässä on vielä pärjättykin, kun ollaan molemmat töissä. Eli ei olla köyhiä NYT. Mutta se lomautuspeikko kummittelee nyt töissä ja uuden työn löytäminen sekä tässä taloustilanteessa että näillä omilla terveysspekseillä ei ole ihan niin helppoa.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   30.10.25 11:26:09

Onko sinulla mitään käsitystä siitä, millaista luksusta lasten (useampi!) oma hevonen on? Jos niihin ei ole varaa, niihin ei ole varaa. Jos lapsi on niin iso, että osaa ratsastaa, hän ymmärtää kyllä sen, miehestä puhumattakaan.

Lomautushan ei ole irtisanominen. Asuntolainaan voi hakea lyhennysvapaata lomautuksen ajaksi.

Ammatteja on vaikea ideoida, kun et kerro koulutustasi etkä nykyistä työtäsi. Jos sinut irtisanotaan, TE keskus auttaa. Jos kroppa eikä pää ei kumpikaan kestä, tulee kyseeseen sairausloma ja lopulta työkyvyttömyyseläke. Työkokeilun kautta voi löytää terveydentilaan sopivan työn.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   30.10.25 11:26:45

No mistä olette jo säästäneet? Mitkä ne tulot tällä hetkellä on ja mitkä ne sitten olisi jos jäisit työttömäksi?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.10.25 11:29:28

"Riisu tuo älytön romahdus, romahdus -draama nyt ekana pois."

Tämä. Tuota draamaa kerrot itsellesi vain, koska sen takia voit itsellesi uskotella että muutos ei ole vaihtoehto. On. Elämässä on muutoksia. On sinun työ näyttää lapsillesi onko hevosten myyminen ja tulojen tippuminen valtava elämän romuttava romahdus ja kriisi josta ei nousta ylös ikinä, vai onko se vain muutos johon sopeudutaan ja jonka kanssa eletään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 11:46:46

Siis, vielä ketään ei ole lomautettu eikä irtisanottu. Jos minut lomautetaan, saan ensin ansiosidonnaista päivärahaa, jolla pärjätään myös. Siksi tämä koko perheen elämän romuttaminen on vielä vähän radikaali ratkaisu tehdä etukäteen! Siksi hain niitä ideoita, mitä muuta työtä voisi tehdä, JOS pahin tapahtuu. Väitän, että aika monella muullakin asuntovelallisella on sama tilanne, että niin kauan kun on töitä, niin pärjätään.

Lähettäjä: downshift 
Päivämäärä:   30.10.25 11:49:40

"Puolisokin toki on, mutta yhden ihmisen tulot eivät riitä tähän palettiin."

Sitten supistetaan sitä palettia niin että ne yhden ihmisen tulot riittää. 99%:lla oikeastaan ainoa perusongelma on se, että se paletti on aivan liian laaja omiin rahkeisiin nähden "ku kert kaikil muillaki on"

Lähettäjä: Hoitaja-Hanna 
Päivämäärä:   30.10.25 11:50:25

"Siksi tämä koko perheen elämän romuttaminen on vielä vähän radikaali ratkaisu tehdä etukäteen! "

Tällaista draamailua ei kukaan täällä jaksa lukea. Jankutat samaa levyä samoilla repliikeillä. Hohhoijjakkaa. En toista aiempia osuvia vastauksia.

Koita nyt olla aikuinen ihminen. Please.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   30.10.25 11:53:35

Harrastuskulujen vähentäminen ei romuta kenenkään elämää.

Mutta ne ideat on vähän vähissä, jos fyysinen työ ei käy, työ ihmisten parissa ei käy, eikä koulutusta ole(?)

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   30.10.25 11:56:20

Hoitotyöstä on siirrytty ainakin taloushallintoon onnistuneesti. Siinä tarvitaan myös vastuunkantoa ja itseohjautuvuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Kysy töissä, jos voisit alkaa tehdä osittain jotain hallinnollista työtä, saisit siitä sopivaa työkokemusta. Sitten työssä tehtävä koulutusohjelma, ns. rekrytoiva koulutus , onkohan se työssäkäyvälle mahdollinen, tietääkö joku? Ainakin pointtina se, että se alan tekeminen on keskeistä, ja koulutus tulee vasta toisena, kun ihmisiä palkataan. Terveydenhuoltoalan työkokemus on eduksi th-alan hallinnollisissa työpaikoissa. On myös erilaisia alan startupeja jne. Työtä tekemällä oppii!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 13:21:46

” Tämä. Tuota draamaa kerrot itsellesi vain, koska sen takia voit itsellesi uskotella että muutos ei ole vaihtoehto. On. Elämässä on muutoksia. On sinun työ näyttää lapsillesi onko hevosten myyminen ja tulojen tippuminen valtava elämän romuttava romahdus ja kriisi josta ei nousta ylös ikinä, vai onko se vain muutos johon sopeudutaan ja jonka kanssa eletään.”

Mutta, kun on niin paljon helpompaa draamailla ja olla oikeasti tekemättä mitään niille asioille joihin voi itse vaikuttaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 13:29:54

Palkanlaskija, tai joku pankkijuttu missä muutakin kun fyysistä puhumista asiakkaiden kanssa. Usein vähemmän kuormittavaa mailin tai viestien kautta vastailla kuin puhelimitse/kasvokkain.

Mulla kavereita jotka töissä asiakaspalveluissa esim huoltamoissa, kiinteistöpalveluissa jotka siivoo/puhdistaa ja jopa korjailee esim kerrostalojen pihoja tai kaupunkia. Niihin helppo päästä kun työ ei ole vaativaa, aika rentoa koneen äärellä olemista, mutta vaatii tosi paljon oma-alotteisuutta koska kontaktit on noissa tärkeitä että pääsee. He ei laita julkisia työpaikkahakemuksia. Kannattaa laittaa esim hakemuksia näihin että etsittekö asiakaspalvelijaa tms.

Lähettäjä: hah 
Päivämäärä:   30.10.25 13:40:57

"Mutta, kun on niin paljon helpompaa draamailla ja olla oikeasti tekemättä mitään niille asioille joihin voi itse vaikuttaa."

Ja monilla on semmoinen kieroutunut ajatuskulku, että se draamailu _on_ asioille jotakin tekemistä. Eli nyt kun on draamailtu, homma on hoidettu, ei tarvitse enää välittää mitään mistään, minähän olen osani tehnyt :D