Kirjoita uusi viesti  |  Alueen etusivu  |    |  Etsi  Alas ⇓   
  Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 07:49:43

Onnistuin muutama vuosi sitten toteuttamaan haaveen. Ostin talon maalta ja otin hevoset kotiin. Aitasin koirille ison lohkon pihasta, tein kunnon kentän jne.

Työmatka on 50min suuntaansa, teen täysiä tunteja. Käytännössä joka toinen viikko on 12-20 (eli 11-21) ja joka toinen 6-15 (eli 5-16). Vapaapäiviä on iltavuoroviikolla 1, toisella 2-3.

Hevosen hoidossa olen oikonut kaiken mitä keksin, on pihattomainen katos ja talliin vapaa kulku, avaan vaan illalla ja aamulla karsinan ovet. Vapaasti on olkea, heinää rajoitetusti, mutta verkosta. Ei ole mikään isoin tarha, mutta olen muokannut maastoa (tehnyt mäkiä maasta, jota kaivettiin kentän takia yms).

Havahduin siihen, että olen viimeksi ratsastanut VUOSI sitten. Olen ihan väsynyt arkeeni. Olen etsinyt muuta työtä, mutta pienemmällä ei ole varaa vaihtaa, koska maksan tämän shown yksin. Auto syö paljon rahaa, mutta on välttämätön. Sen kanssa on ollut huono tuuri, kun on tullut kallista remppaa (en osaa korjata).

Mitäs nyt? Tätäkö on seuraavat 40v ennen eläkettä? Ei ole varaa palkata apua, vuokraajat ei oikein nappaa, kun haluavat vain ratsastaa enkä halua parisuhdettakaan. Minä haluaisin itsekin ratsastaa ja tehdä vähemmän tylsiä hommia. Etenkin talvella harmittaa, kun mulla on vaan lemmikkinä kaksi pullaistunutta hevosta.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: -*- 
Päivämäärä:   30.10.25 07:51:40

Joo, tätä se on. Jos et voita lotossa tai saa parempipalkkaista työtä lähempää, niin se on just tätä.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: ..... 
Päivämäärä:   30.10.25 08:41:50

Mitä sää kesälomalla sitten teit kun todennäköisesti sinulla oli neljä viikkoa lomaa?

Ja mitä sä sitten vapaapäivinä teet jos et silloinkaan pääse hevosen selkään?

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 08:46:59

Näinhän siinä monesti käy.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 08:52:54

Onhan toi työmatka aika älytön täysipäiväisenä. Mutta tosiaan mitä teet vapaapäivinä jos et ratsasta? Ymmärrän että työpäivät rankkoja mutta saisihan tuohon mahdutettua puolen tunnin ratsastuksen joko aamulla tai alkuillasta viikosta riippuen.

Totuushan on tietysti se että jos halut asua kaukana kaikesta yksin niin paras ratkaisu olisi etätyö.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   30.10.25 08:54:39

En mäkään tollasta jaksais. Toi työmatka jo vie päivästä ihan älyttömästi aikaa.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   30.10.25 08:59:17

Entäs jos aloitat sen ratsastamisen taas. Pikkuhiljaahan se on aloitettava niin ei ole rankkaa sullekaan. Ennen iltavuoroa pieni käyntilenkki antaa jo virtaa. Ja kun päätät, minä päivinä ratsastat, niin sitten myös ratsastat niinä päivinä (ei tietenkään sairaana, sairaalla hevosella jne ht.netissä kun ollaan).

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 09:00:15

Ymmärrän että ärsyttää vuokraajat jos ei itse ehdi ratsastaa vaikka haluaisi. Mutta jos löytyisi joku kiva tyyppi niin parhaimmassa tapauksessa ne hevoset ei enää pullaistuisi ja voisit saada itsekin enemmän motivaatiota ja harrastuskaverin.
Toki jos tykkää olla ja tehdä kaiken yksin, niin sitten ihan itse myös mitoitetaan se tekemisen määrä niin että siinä on järkeä.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: sam 
Päivämäärä:   30.10.25 09:00:33

Ihan aluksi: täältä paljon myötätuntoa aloittajalle!

Olosuhteet ja elämäntilanne eivät tule muuttumaan, ellet itse aktiivisesti ala puuhata jotain muutosta. Sen, millaiset muutokset olisivat mahdollisia ja toivottavia, tiedät vain sinä itse. Minusta tuo työkuorma matkoineen kuulostaa aika paljolta. Ehdotan excel-leikkiä, jossa laittaisit eri muuttujia exceliin: tuloja, mahdollisia tulonlisäyksiä, mahdollisia tulonvähennyksiä; menoja, mahdollisia säästökohteita jne.

Olisiko työaikaa mahdollista vähentää, tehdä vaikka 80% työaikaa? Paljonko se vaikuttaisi tuloihin (huomioiden verot, palkan sivukulut ja työmatkakulut)? Harrastatko kalenteroimista? Löytyisikö hevosten kanssa tekemiseen enemmän jaksamista, jos kalenteroit itsellesi aluksi vaikka kerran viikkoon "ratsastustunnin" ja kerran viikkoon jonkun hevosaiheisen luennon - niitä löytyy myös maksutta netistä?

Onko kotityökuormaa mahdollista helpottaa? Mahdollistaako asumismuoto kämppiksen ottamista/ huoneen tms vuokraamista koti/talli/siivous/autonhuoltoapua vastaan? Kannustan leikittelemään ajatuksella.

Miten sinä toivoisit elämäsi muuttuvan? Mihin muutokseen voisit olla jolloin aikavälillä valmis ja missä menee ehdoton ei:n raja?

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: Laku 
Päivämäärä:   30.10.25 09:09:31

Mitä teet arjessa vapaa-ajalla? Mihin se aika siis menee? Jos ajattelee yksin asumista, niin aika vähän tarvii tehdä ruokaa ja siivota, kun on vähän syöjiä ja sotkijoita. Tallityöt vie päivässä varmaan max.tunnin yhteensä? Siivoaminen ja ruuanlaitto. Ratsastaa ei tarvitse aina tuntia täysillä (eikä voikaan, jos hevonen seisoo vuosia tekemättä mitään). Kyllähän aikaa löytyy siihen mitä oikeasti haluaa tehdä. Työmatka nyt on ihan hanurista mutta sille ei nyt ilmeisesti mitään voi tehdä.

Vuokraajiksi voisit löytää kivojakin tyyppejä, jos asenne ei ole se, että niistä on vain haittaa. Tallitöitä vastaan ratsastus, niin sulla on taas tallitöistä vapautuva aika ratsastaa. Hevosetkin pysyvät paremmassa kunnossa säännöllisellä liikutuksella.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   30.10.25 09:09:58

Jos kuitenki hankkisit ne vuokraajat, ainakin hevoset sais liikuntaa.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   30.10.25 09:16:48

Jos vuokraajan ottaa ja saa, niin kannattaa ottaa hintaa sen verran, etteivät tekemättömät työt harmita. Ja sen verran katsoa, että se vuokraaja liikuttaa ja hoitaa edes ratsunsa sovitusti.

Parempi olisi löytää vanhan liiton hoitaja, joka saisi halutessaan ratsastaakin.

Mutta ei noita löydä kuin hyvällä tuurilla, joten itse panostaisin siihen omaan tekemiseen.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   30.10.25 09:18:12

Hyvä vuokraaja voi olla myös avulias.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: ” 
Päivämäärä:   30.10.25 09:25:58

Mä ehkä etsisin tuohon apukäsiä mieluummin kuin maksavan vuokraajan. Joku, joka tekis sun kanssa tallihommia ja ratsastais. Pystyis tuuraamaan sua jonkun aamutallin, jotta saisit edes joskus nukkua. Parhaassa tapauksessa löydät siihen itsellesi ihmisen, josta tulee ystävä. Ystävän kanssa kaikki on kivempaa.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: pilosopi 
Päivämäärä:   30.10.25 10:17:37

Totuus on se että sä et ratsasta, koska sua ei oikeasti enää huvita ratsastaa.

Mikään ei tule muuttumaan ennenkuin kohtaat tämän totuuden silmästä silmään ja käsittelet asian.

Se saattaa tuoda sut hyvinkin perimmäisten kysymysten äärelle, kuten että tarvitaanko niitä heppoja pelkiksi hyvin kalliiksi lemmikeiksi vai ei, ja jos ei tarvita niin tarvitaanko edes sitä paikkaa landellakaan sitten.

Älä pelkää muutosta, vaikka se ehkä satuttaa ja pelottaakin. Ainoa resepti millä voit oikeasti päätyä siihen "40 vuotta samaa"-tilanteeseen on se että pelkäät ja torjut muutoksen.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: mollamaija 
Päivämäärä:   30.10.25 10:21:38

Miksi aloittajalla on useita koiria ja hevosia (joo, hehe tiedän ettei yhtä heppaa voi pitää), kun arki on runsaalla työmatkalla pelkkää työntekoa ja työmatkaa jo pelkistään?

Minkä takia toi eläinkaravaani on alunperin hankittu?

Miten aloittaja kuvailee vapaaehtoisen eläinmäärän hankkimisen viisautta kun suhteutetaan se käytettävissä olevaan aikaan ja omaan jaksamiseen?

Ei voi kuin ihmetellä.

Pitkäaikainen haave asua yksin korvessa kokopäivätyötä pitkällä työmatkalla tekevänä--> nyyh onkin raskasta.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: IL 
Päivämäärä:   30.10.25 10:26:17

Hyvä, että olet nyt tunnistanut väsymyksen. Se on yhdenlainen kierre, koska tarpeeksi väsyneenä on myös todella vaikea "nähdä metsää puilta" ja jäät vain kierteeseen. Eli nyt olisi tärkeää saada tuo väsymys pois.

Koska työpäivät joka tapauksessa ovat pitkiä työmatkojen vuoksi, voisitko kysyä töissä mahdollisuutta tehdä 4x10h päiviä? Näin sinulla säästyisi yhden päivän työmatkat ja saisit myös yhden lisävapaapäivän, mutta palkka ei laskisi. Ei tietysti kaikkialla onnistu, mutta kysyminen kannattaa aina. Tämä tosin edellyttää, että koirat pääsevät ulos päivän aikanakin, mutta olettaisin, että näin on jo nyt?

Lisäksi, istut autossa yli 1,5h päivässä, joten käytä se fiksusti. Kuuntele vaikka jotain hyvää luentoa, äänikirjaa tai podcastia tai ihan vain ajamisen kohinaa, mikä sinulle onkin sopivin. Aja aina kiireettömästi, älä turhaudu mahdollisiin hidastelijoihin tai ruuhkiin tms. vaan ajattele tuo aika rauhoittumisen ja palautumisen kautta. Jos syöt ajaessasi, ethän turvaudu karkkeihin ja muihin naposteltaviin, vaan valmista ihan jonkun helposti syötävä, ei-sotkeva, terveellinen eväs. Herkkuihin on helppo tarttua, mutta sokeri yms. väsyttää entisestään ja toisaalta myös siirtää näläntunnetta, jolloin se terveellinen syöminen voi jäädä pois kokonaan jolloin olet entistä väsyneempi.

Ja kuten ylempänä ehdotettiin, niin etsi ennemmin apukäsiä kuin maksavia vuokraajia. Kannattaa olla todella avoin omista toiveista ja omasta persoonasta, tilanteesta jne. jolloin todennäköisimmin löydät sen sopivimman ja parhaassa tapauksessa saat oikean ystävän.

Ei ole myöskään väärin antaa hevosia joksikin aikaa ylläpitoon vaikka toiselle tallille, ihan vain siksi, että saisit nollattua kuormitusta ja selkeytettyä tilannetta. Voisiko esimerkiksi joku lyhyt koulutus mahdollistaa nykyisen ammattitaitosi lisänä etätyön? Sellaiseen voisi olla järkevää investoida, vaikka se vaatisikin hetken taukoa tuosta haaveestasi.

Se kuitenkin hyvä tiedostaa, että nykyinen tilanne ei voi jatkua. Väsymys kertyy, se tuo mukanaan vähitellen kaikenlaista muutakin murhetta, kuten masennusta ja uupumusta. Vähitellen siitä unelmasta tuleekin vankila. Pahimmassa tapauksessa kierre johtaa eläinten kärsimykseen, näinhän se usein alkaa, ensin väsyneenä jää joku ihan mitätön pikkuasia tekemättä, sitten vähän suurempi jne. Monen huonolle hoidolle jääneen eläimen takana on alunperin todella huolehtivainen eläinrakas ihminen, joka on syystä tai toisesta uupunut/masentunut/sairastunut ja pieni pala kerrallaan sokeutunut tilanteelleen, eikä ole osannut/halunnu/uskaltanut pyytää apua.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: Hmmmmm 
Päivämäärä:   30.10.25 10:29:13

Eihän tuo työmatka ole edes pitkä. Meillä ainakin Keski-Suomessa jokaisella tutullani on 1h-1 h 30 min/suunta -työmatkat. Ajanhallinnassa tai eläinmäärässä on liikaa haastetta, jos ei pysty hommaa hoitamaan. Myy eläimet pois ja muuta kerrostaloon, jos edes viikonloppuna tai lomilla ei ehdi ratsastaa

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: Tarja 
Päivämäärä:   30.10.25 10:46:06

Jos ei vuokraajat nappaa, lopeta ulina ja hyväksy tilanteesi. Hyviäkin vuokraajia on ja saisit helpotusta arkeesi. Tai sitten pistät hevoset pois ja ongelma poistuu.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   30.10.25 10:58:57

Millainen se sun talo on? Toivottavasti ei ainakaan puulämmitteinen, olen nähnyt miten siinä käy jos talosta puutuu perusmukavuudet kun käydään muualla töissä ja tallissa olisi tekemistä. Aika ja energia vain loppuvat kesken. Lisäksi vielä jos ulkotallit ja talvella kaikki koko ajan jäässä, ei hommassa ole mitään järkeä. Ei normaali ihminen jaksakaan sellaista.

Harrastin tuolla tavoin vuosikausia, mutta en asunut siinä, tein talleja ja hoidin niitä hevosia siinä joka päivä. Ihan kauhuajatus, että olisin mennyt nukkumaan siihen kylmänkosteaan, vanhaan haisevaan taloon illalla. Talon pitää olla vähintään uusilla ikkunoilla, uudehkolla katolla ja kunnolla eristetty, riittävän pieni ja tiivis että siinä pysyy kohtuullinen lämpö, ja lämmönlähteenä joku muu kun halot ja omat näpit ja tulitikut.

Muuten hommasta kokonaisuutena tulee ihan karmeaa sontaa, rehellisesti. En lähtisi sellaiseen koskaan. Tekisin "mitä vain" parantaakseni taloudellista tilannetta, ja hankkisin helpomman elämän rahalla.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.10.25 11:24:28

Kuulostaa ihan hullulta, jestas. Minäkin haaveilen tallista kotipihassa, mutta tiedostin ettei siitä haaveesta tule mitään jos joutuu painella 10-11h päiviä muualla töissä.
No, vieläkään ei ole tallia, mieluummin laitoin haavetta tulevaisuuteen ja panostin uraan jota voi tehdä etänä. Nyt näyttää realistiselta vihdoin että hevoset olisi viiden vuoden päästä pihassa ja saisi oikeasti viettää niiden kanssa aikaakin.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 11:51:13

Älä luovu henkisesti tästä unelmastasi vielä. Kaksi vuotta on lyhyt aika ja olet työpäivien ja -matkojen ohessa muuttanut ja mullistanut elämäsi ja tehnyt paljon perustavaa työtä että olette koko lauma päässeet uuteen alkuun. Se kaikki vie hurjasti voimia, stressipisteet ovat huipussaan kun olet sopeutunut kaikkeen uuteen. Työssäkäynnillä tienaat teille kokoajan ruokarahaa. Olet saavuttanut paljon! Ei haittaa että hevoset ovat viettäneet lomaa. Aloitus on vienyt veronsa.

Nytkään ei ole mikään kiire. Nyt voisit katsella mitä on tullut tehtyä, taputtaa itseäsi, olla iloinen ilman paineita, nauti pienistä hyvistä hetkistä.

Seuraavaksi vaikka jouluun mennessä laatisin tulevalle vuodelle aikataulun johon ensimmäiseksi sisällyttäisin vuoden alkuun paljon suunnitteluaikaa. Miten tästä eteenpäin raivaan tilaa ratsastukselle, josta nautin? Mikä olisi alkutavoite? Käydä selässä varttitunti? Mihin muuhun tarvitsen aikaa? Jokapäiväiset varttitunnit sitä ja tätä mukavaa kerryttävät pitkällä ajalla melkoista hyvinvointia sinulle. Kun on vahva idea miksi tekee mitä tekee, jaksaa vähän paremmin .

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: juli 
Päivämäärä:   30.10.25 11:57:46

Ilmeisesti ap on aina terve?

Itse en uskaltaisi yksin tuollaista sirkusta pyörittää, koska jonain päivänä iskee se kuumetauti tms, ja apu on välttämätön.

Kannattaisi harkita tarkasti, ihan oman jaksamisen kannalta VAIKKA olisitkin aina terve ja jaksava, että voisitko jakaa arkeasi jonkun kanssa?

Yksi vaihtoehto olisi vuokrata karsina / pihattopaikka jollekin, joka kävisi säännöllisesti paikalla omaansa hoitamassa. Voisitte neuvotella jonkin diilin, että vuokraa alentamalla hän tekisi töitä tai jopa ratsastaisi niitä sun hevosia aika ajoin.

Missä päin Suomea tämä yksinäinen idylli sijaitsee?

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: pilosopi 
Päivämäärä:   30.10.25 12:24:05

"kun arki on runsaalla työmatkalla pelkkää työntekoa ja työmatkaa jo pelkistään?"

Mutta kun eihän se edes ole sitä. Lukekaa aloitus uudelleen, ajatuksella. Vaikka päivät tulevatkin pitkiksi työmatkojen takia niin aloittajalla on kuitenkin aamuvuoroviikoilla jopa KOLME (3) päivää vapaata. Eli lähes puolet viikosta vapaata, mikä on paljon enemmän mihin moni meistä pääsee. Ja joka viikolla niitä vapaapäiviä on kuitenkin 1-3. Tähän vielä vuosi- ja muut lomapäivät sekä satunnaiset pyhät päälle, ehkäpä (riippuu työpaikasta) jopa mahdollisuus rukata aamu- ja iltaviikkojen vuoroja siten että niiden vapaita sattuisi välillä peräkkäin. Ja SILTI aloittaja ei ole ratsastanut vuoteen! Hän on kuitenkin kaikkina näinä vapaapäivinään tehnyt jotain muuta. Eli toisin sanoen tämän jonkin muun tekeminen on yksinkertaisesti kiinnostellut enemmän kuin se ratsastaminen.

Puhun tässä hieman kokemuksesta, koska olen joskus elänyt hieman samanlaisessa järjestelyssä (tosin aivan muun kuin heppojen kanssa) jossa nimenomaisena tarkoituksena oli se että kun asun ja elän hieman erakkona, niin pääsen vapaa-aikoinani 100% keskittymään siihen harrastukseen jota varten se järjestely on. Esimerkiksi aloittajan asemassa eläisin ne aamuvuoroviikkojen vapaat miltei samassa vuorokausirytmissä, ja olisin hepan selässä ainakin kahtena päivänä viimeistään klo 8. Tiskit ja muut ehtii tehdä myöhemminkin :) No, sitä kesti sitten aikansa ja se loppui sitten ikäänkuin aikataulutetusti, jäi mieleen ihan hyvänäja rikkaana elämänvaiheena muttei mitenkään sellaisena mihin olisi välttämätön pakko pyrkiä uudelleen.

En nyt sano niinkuin joku muu, että aloittajan pitäisi heti myydä kaikki ja muuttaa kerrostaloon, mutta vakavan ja ennenkaikkea rehellisen itsetutkiskelun paikka tässä nyt on, jossa jopa se kerrostaloskenaariokin pitää olla yhtenä vaihtoehtona pöydällä, eikä virtahepona olohuoneessa jonka olemassaoloa ei saa edes huomata. Itse nimittäin veikkaan että aloittaja on tässä nyt jonkinlaisessa sunk cost fallacy-loukussa, jossa se kovan työn ja isojen ratkaisujen takana ollut unelma on toteutettu, sitten sitä on jonkin aikaa eletty mutta sitten havaittu (vaikkei vielä tiedostettu, saati itselle myönnetty) että ei se oikeastaan olekaan sitä mitä halutaan. Ainakaan ihan sillä tavalla kuin alunperin ajateltu. Ja tässä tilanteessa tosiaan luopuminen voi tuntua niin pahasti luovuttamiselta, ettei sitä haluta edes ajatella vaihtoehtona.

Tuo voisi olla yksi hyvä vaihtoehto, että hepat pois tontilta ja jonkun muun vaivoiksi 3-6 kk sopimuksella ja ajatukseksi otetaan se, että tämän aikaa ei edes periaatteen tasolla pyritä siihen ratsastamiseen (ellei se sitten jotenkin iske kuin salama kirkkaalta taivaalta, jolloin käydään hetki ratsimassa tuntitaksalla jossakin ihan muualla) eikä murehdita sitä asiaa ollenkaan. Sitten katsotaan millaiseksi se elämä siellä kaukana kaikesta yksin muodostuu ilman niiden tuomaa rytmitystä, ja kuinka ikävä niitä heppoja loppujen lopuksi sinä aikana tulee.

Ja yksi täysin validi ratkaisu on sekin että pitää vaan kahta hevosta lemmikkinä, muttei ratsasta niillä. Aikuinen saa käyttää rahansa ihan mihin haluaa :) Silloin haasteena on vaan se että omasta asenteesta ja päänupista pitää saada pois se ajatus, että hevosilla on pakko ratsastaa ja jos ei ratsasta niillä, on muka jotenkin epäonnistunut.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 13:44:33

Pitkä työmatka ja iso eläinlauma on raskas haaste, luovu joko koirista tai hevosista. Jos pidät hevoset, niin yritä saada vuokraaja, joka työpäivinäsi tekisi osan tallitöistä ilmaista ratsastusta vastaan.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 15:51:04

"Olen ihan väsynyt arkeeni"
Mikä siinä arjessa väsyttää, onko ap miettinyt?
Jos haluaisi tehdä vähemmän tylsiä hommia ja ratsastaa enemmän, niin kotitallin pitoko on sitä tylsää hommaa? Hevosethan voi myydä ja käydä ratsastustunneilla, sekin on ihan hyvä ratkaisu

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 15:54:57

En pysty vaikuttamaan vapaapäiviin, yleensä on yksittäisiä päiviä. Enkä saa tehdä vähemmän päiviä, mutta pidempinä. Teen kumminkin joka toinen viikko 9h päivässä.

Kyllä voin vapaapäivinä ratsastaa, mutta en jaksa. En vaan saa itsestäni irti sitä. Olen jotenkin uupunut. Mulla on enää kaksi koiraa ja kaksi hevosta. Useimmiten vapaapäivinä nukun ja sitten käyn koirien kanssa pitkillä lenkeillä (näillä on joskus heppa narun päässä mukana).

Joku tuossa puhui asunnosta. No se on melkein 100v vanha pieni omakotitalo, ilp ja puulämmitys. Kaipaisi varmaan pintaremonttia ja kattoremontinkin, mutta makselen vielä hetken muita lainoja pois.

Moni myös nosti esille, ettei kiinnosta ratsastaa jne. No ei, ei tällä hetkellä kiinnosta. En tiedä miten saisin sen verran jaksamista irti itsestäni, ettei väsyttäisi niin hemmetisti. Satunnaisesti olen sentään käynyt ajolenkeillä, kun siinä voi vaan istua nököttää paikallaan :D

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   30.10.25 16:31:54

Pilosopi: suurimmalla osalla on se kaksi vapaapäivää viikossa.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.10.25 17:25:14

Vuokraa pikkusummalla toinen tai kumpikin hevonen, harrastusseura piristää kummasti. Yksin jossain kaukana muista hevosharrastajista on tylsää touhuta. Monilla kotitallilaisilla harrastus tyssää juuri tuohon, jatkuvaan yksin tekemiseen.

Tuo on hyvä, että kotityöt ovat vähäiset ja ilppi hoitaa lämmityksen. Jää aikaa ihan lepäämiseen.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: pilosopi 
Päivämäärä:   30.10.25 17:42:16

"Pilosopi: suurimmalla osalla on se kaksi vapaapäivää viikossa."

Juuri näin, eli 3 vapaapäivää viikossa on merkittävästi enemmän kuin useimmilla muilla. Ja silti "ei ehdi" ratsastaa? Hepoilla jotka ovat omassa pihassa 24/7? Does not compute.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 18:29:53

Saisitko jostain apuja? Vuokraaja, hoitaja tai kotiisi vuokralainen joka auttelee kotijutuissa?

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: pn 
Päivämäärä:   30.10.25 18:46:15

Ei jonnekin hevon kuuseen saa sen enempää vuokraajaa kuin "apukäsiäkään", siitä on turha edes unelmoida. Aloittaja on maalannut itsenä nurkkaan ja vain hän itse hoitaa itsenä sieltä pois.
Sulla on selvästi ollut joku unelma jostain ihanasta kesäillasta kun ratsastelet pitkin pellonpiennarta ja aurinko laskee.
No, todellisuus on toista. Sua ei oikeesti kiinnosta ratsastus, koska jos kiinnostas, repisit siihen aikaa vaikka mistä. Miksi sulla on siis hevosia? Lemmikkeinä?
Kukaan muu kuin sä itse ei voi ratkaista sun ongelmia. Sä olet itse omilla valinnoillasi saanut itsesi tohon kuseen, vain sä voit itsesi hoitaa sieltä ulos. Ihminen voi myöntää tehneensä väärän valinnan, ja sitten korjata sen.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 18:51:11

Moni nyt olisi varmaan onnessaan tuosta 3 vp viikossa, mutta yleensä rytmi menee näin: 6pvä iltavuoroputki, (tässä voi olla yksi aamuvuoro perään) 1vp, 4pvä 9h töitä ja vklp vapaa. Kyllä olen silti väsynyt, en voi sille mitään. Tuntuu rankalta, kun on liian vähän työporukkaa jne. Etenkään kun tuo ”iltavuoro” ei ole oikeasti iltaa, kun alkaa noin aikaisin.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 18:54:45

Onpa minusta ikäviäkin viestejä tullut tähän ketjuun. Mun vanhemmilla on koko ikäni ollut hevosia ja munkin hevoset oli siellä vuositolkulla. Kävin päivittäin 2-3krt ns. itsehoitomeiningillä. Silti nyt on alkanut tuntua vaikeammalta kuin ennen.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   30.10.25 19:00:35

Pilosopi: joka toinen viikko yksi, joka toinen 2-3.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 19:03:38

olen ollut samasssa tilanteessa. väsyin enkä saanut kunnon apua. vuorkralainen hoiti jotenkuten jotain. yksi toipilas onka selkään ei asiaa oli liinattu, lyöty kaveri selkään ja rikottu siinä liina päässä runkatessa lopullisesti monttukuntoon.
meni kuulemma hienosti, joo tekeehän se hyvä hevonen parastaan. seuraavana aamuna ei päässyt edes karsinasta ulos.
tilasin sitten teurasauton ja kaikki kerralla kyytiin.
se oli sen pituinen se tarina.
ei hevosihmiset auta toisiaan. hevoset on vaan esineitä ja omistajat hyväksikäytettäviä idiootteja,

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   30.10.25 19:07:20

Mulla on toiseen työhöni n 50 min julkisilla kestävä matka, enkä ole sitä pitänyt erityisen pitkänä. Oon kai kummallinen sitten. Olen myös ollut tilanteessa, jolloin työmatkani kesti 1.5- 2 h ja se oli todellakin liikaa, mutta tilanne oli väliaikainen.

Ap, tässä huomaa, että ehkä se unelmasi oli ajatus tuosta arjesta, mitä sinulla nyt on, mutta lopputulemalta se ei mennytkään niin. Unelmat voivat myös muuttua.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 19:09:35

huom julkisilla eli sait edes sen hetken rentoutua eli levätä.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   30.10.25 19:11:39

. , niin? Vaihdan matkalla kahdesti, onpa hyvää lepoa. :D ja en todellakaan kokenut levoksi sitä hetkellistä pahimmillaa. kahden tunnin matkaa suuntaansa.

Aloittaja on valinnut haluamansa, jos se ei olekaan mielestä, on tehtävä päätöksiä.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.10.25 19:18:53

Oletko mittauttanut sun ferritiiniarvot? Ne pitäisi olla reippaasti yli 50, tyyliin 100 on hyvä. Muutoin voi olla raudanpuute!

Ja syöthän D-vitamiinia tarpeeksi?

Varsinkin noi matalat ferritiiniarvot voi aiheuttaa salakavalaa uuvahtamista mihin vaan "tottuu" mut on just sellasta ettei vaan mikään oikein kiinnosta tai mitään ei jaksa.

Tsemppiä!

Musta saisit ilmaisen tallirengin jos olis katto pään päälle, haha!

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 19:30:37

ja minusta apukäden koska itselleni en hevosia ikinä enää ota. missäpäin olet?

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 19:30:49

Voisin toki ottaa terveyskeskuksessa puheeksi. Aiheuttaako ferritiinin puutos siis ihan fyysistä väsymistä? Mulla on nytkin jalat vaan niin väsyneet, että kävelen puolet hitaampaa :D

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: pilosopi 
Päivämäärä:   30.10.25 19:37:31

"Pilosopi: joka toinen viikko yksi, joka toinen 2-3."

Jep, eli aloittajalla on ollut vuoden aikana vähintään 26 sellaista viikkoa, jolloin on ollut ainakin 2 mutta usein myös 3 vapaapäivää. Sanon vähintään, koska tuleehan siihen sitten vielä jokunen viikko ihan loma-lomiakin päälle. Siinä missä useimmilla ihmisillä ei ole koskaan 3 vapaata viikossa jos ei olla lomajaksolla. Ja siltikään ei ole kertaakaan koko vuoden aikana hevosen selkään päässyt. Ei tästä voi oikein muuta johtopäätöstä vetää kuin että aloittaja jollain periaatetasolla haluaisi kyllä ratsastaa koska pitää sitä kovin kauniina ajatuksena, mutta aikuisten oikeasti ei ole loppupeleissä (enää) niin hirveän kiinnostunut siitä ratsastamisesta kuitenkaan.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.10.25 20:16:10

Lähettäjä.

Päivämäärä30.10.25 19:30:49

Voisin toki ottaa terveyskeskuksessa puheeksi. Aiheuttaako ferritiinin puutos siis ihan fyysistä väsymistä? Mulla on nytkin jalat vaan niin väsyneet, että kävelen puolet hitaampaa :D

-

Kyllä!

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: Ajattara 
Päivämäärä:   30.10.25 20:18:22

Mää luovuin hevosista 8v sitten samassa tilanteessa.

Nyt oon onnellinen maalla asuja ilman yhtäkään huolehdittavaa =) koiran otan sitten joskus, nyt nautin vapaudesta. Työmatkan koen vaivan arvoiseksi, kun työpäivän jälkeen saa tulla kuuntelemaan hiljaisuutta.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: Myös 
Päivämäärä:   30.10.25 20:52:40

Miten olet ennen ratsastanut? Käynyt maastossa vai treenannut jotain lajia vai jotain siltä väliltä?

Mä sanoisin, että ratsastamisesta pitää tulla rutiini! Aina ei huvittaisi mennä, mutta kun pääsee selkään, on kivaa. Ja sitten siihen "tottuu" että ratsastaa taas ja haluaa lisää. Mut koukuttaa kouluratsastus. Älä ota heti mitään isoja tavoitteita ettei tuu sellainen olo, ettei kannata mennä kun ei piffipaffit kuitenkaan onnistu heti vuoden tauon jälkeen, meet vaikka vähän vaan käynnissä ja ravissa taivutteleen.

Tykkäätkö sun hevosista kuitenkin? Ootko iloinen kun näet ne ja rapsuttelet jne? Ratsastitko niillå silloin kun muutit sinne? Missä kohtaa et enää halunnutkaan/jaksanutkaan?

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 20:59:30

Sama, monta vuotta

Nyt... tytär ratsastaa. Ratsastaa kotona hyvin aktiivisesti. Minä en niinkään, edelleenkään.

Se on joko tai... joko pidät hevosia tai ratsastat. Sinä päätät. Harvalla riittää aikaa ja rahaa muuhun.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 21:03:48

Ratsastin kyllä aktiivisesti vielä no vuosi sitten. Kesällä tein ihan yksittäisiä maastokävelyjä selästä viimeksi. Olen valmentautunut enemmän esteillä, mutta maastoilu on ollut lähellä sydäntä.

Tämä kai alkoi siitä, kun vanhemmalla hevosella oli terveysmurheita, joihin meni pitkä aika kuntouttaa. Nuorempi jäi sitten ensin maastoilemaan ja lopulta olen vaan ajanut. Tuntuu tosi vaikealta nousta ratsaille.

Vietän kyllä aikaa hevosten kanssa ihan vaan tarhassa rapsuttelemallakin, tulee siitä rauhallinen olo. On rentouttavaa kuunnella, kun hevoset vaikka syö heiniä. Molemmat on aika seurallisia eikä ole vaikuttanut, vaikkei säännöllisesti liikuta.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   30.10.25 21:04:18

Nyt kyllä lähtisin ensin selvittämään sitä terveydentilaa. Rauta- ja kilppariarvot.

Vika ei välttämättä ole elämäntavassa. Mutta sitten kun oot noi terveysasiat selvittänyt, niin pieneen maastolenkkiin ilman satulaa menee se 30 min, siinä ei monta sekuntia nokka tuhise, kun laitat suitset, harjaat pahimmat kurat pois ja kampeat itsesi sinne selkään. Sitten sinne metsään. Toi vaatii oikeasti vaan sen, että laitat ne suitset ja kengät sinne selkään...
T. Edelleen ratsastava 15 v jälkeen

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   30.10.25 21:05:42

Kengät= könyät

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   30.10.25 21:05:55

Se olisi varmaan mietintämyssyn paikka.

Ihan ensimmäisenä mä kävisin lääkärissä. Otattaisin veriarvot, kilpparit, ferritiinit jne. Arkea on turha lähteä rukkaamaan jos pääsyy väsymiselle onkin fyysinen.

Sen jälkeen lähtisin pallottelemaan erilaisilla ajatuksilla. Korpeenkin voi ihan hyvin saada itselleen apukäsiä kunhan on rehellinen siitä mitä hakee. Tallitöitä vastaan voisi hyvin saada sinne jonkun auttelemaan, jolloin vapautuisi aikaa rentoutua ja välillä nousta itsekin sinne hevosen selkään. Olisi hevosillekin reilumpaa kun liikutus olisi säännöllisempää. Parhaimmassa tapauksessa löytää vuokraajasta itselleen ystävän.

Miettisin myös ystäväpiirin läpi. Olisiko ketään tuttua hevosihmistä jota välillä kutsuisi vaikka kaffelle ja menisi yhdessä ratsastamaan? Yksin pakertaminen on tylsää ja seurassa sitä jaksaa paremmin.

Miettisin myös pitkään ja hartaasti onko hevosten pitäminen omassa pihassa mielekästä? Mitä se antaa? Jos vastaus on, että ei mitään, niin pohtisin olisiko muita vaihtoehtoja hevosenpitoon. Jos asuisi lähempänä työpaikkaa, pienemmillä kustannuksilla, niin olisiko varaa pitää hevoset täysihoidossa?

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: Sama 
Päivämäärä:   30.10.25 21:21:35

Tein saman aikoinaan: ostin talon yksin ja sain hevoset omaan pihaan ja se uusi elämä ja sen järjestely vei siitä hevosharrastuksesta osan pois.; olosuhteiden pakosta se ratsastus ja ratsuttaminen ei ollut mahdollista, jatkuva vastuu ja ylläpito ja käytännön hankaluudet teki omista hevosista elättejä hulppeissa olosuhteissa.
Minulle oli paras päätös laittaa pollet pois, vaikka oli vaikea päätös.
Mutta ei se elämä siihen loppunut ja muistelen hyvällä hevosaikaa, mutta en suosittele kenellekään.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   30.10.25 21:25:30

Tee sille talolle jotain, tiedän yhden jolle tuli romahdus kun siinä talossa oli hometta ja vaati ison korjauksen. Sen jälkeen sen ihmisen jaksaminen palautui. Mutta rehellisesti, tuo puulämmitteinen talo yhdistettynä työpaikkaan muualla + pitkiin päiviin, ja luultavasti kaiken muutkin teet käsin kuten lumityöt? Kyllä siinä jaksaminen loppuu aika nopeastikin. Tottuu siihen myös, mutta vaatii kovuutta. En sitten tiedä, onko se elämä sen arvoista kun nykypäivänä on vaihtoehtojakin. Muista pistää itsesi ensin etusijalle, vasta sitten voit huolehtia kunnolla muistakin asioista. Ota vaikka töistä nyt ensin saikkua vähäksi aikaa niin voit levätä.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: Hicks 
Päivämäärä:   30.10.25 21:30:46

Yksi iso ongelma pistää ainakin kun silmään: työvuoroviikko 12-20 (11-21). Se vie koko hiton päivän. Siinä ei ehdi/jaksa oikein mitään aamulla eikä illalla.

Aikanaan muistan itsekin vuorotöitä tehdessäni inhonneeni juuri noita 12-20 vuoroja, vaikka niitä oli vain yksittäisinä. Mulla oli saman mittainen työmatka, himpun pidempi.

Mutta nyt teet kokonaisen viikon tuollaista. Se on tappavaa eikä siinä joku yksi hikinen vapaapäivä paljon lämmitä. Hommia on sen viikon aikana kertynyt jo niin, että se syö jo sitä vapaapäivää.

Tuttuahan tuo on, mitä olen sivusta seurannut. Muutetaan maalle, käydään töissä pitemmän matkan päässä. 20 vuotta samaa tehtyäni jo se pelkästään on rankkaa, kun työmatkat syövät päivästä kaksi tuntia.

Ymmärrän idean, se on ainoa mahdollisuus pitää halvalla hevosia. Oman hevoseni laitoin aikanaan täyshoitotalliin siksi, että kärsin niin invalidisoivasta migreenistä, että se piti ajatukset realistisina. Terveellekin tuo on rankkaa. Työelämä on rankkaa ja sitä pitää jaksaa painaa vuosikymmeniä. Kun ikää tulee lisää, homma vain vaikeutuu.

Nyt täytyy todella miettiä, mitä on tehtävissä. Ymmärrän, että tässä työllisyystilanteessa voi olla erittäin vaikeaa löytää toista työtä. Mutta kannattaa yrittää. Säännöllinen rytmi (esim aamuvuorot) auttaa asiaan. Silloin sulla olisi töiden jälkeen aina se muutama tunti vapaata käytettävissä, eikä noin kuten nyt, että joka toinen viikko sun vapaa-aika käytännössä menee nukkumiseen. Etenkin nyt talvella pineän aikaan.

Apukäsiä tarvitsisit jo. Ehkä siinä kannattaisi antaa periksi. On vastuullisuakin vuokraajia tai ihmisiä, jotka voisi auttaa tallitöissä tai kourien ulkoilutuksessa ratsastusta vastaan.

Mutta elämän realiteetit on nämä. Moni muukin taistelee saman asian kanssa. Elämä on pitkälti työtä, eikä vapailla ehdi palautua. Nyt puuhataan vielä eläkeiän nostamista. Kyllä se edessä olevien työssäolovuosien määrä lannistaa, kun nyt jo ollaan puoliksi bönärissä.

Tuo olisi ollut minunkin unelmani, mutta tiesin jo alkujaan, ettei minusta siihen ole jo perissairauksien takia. Niinpä täytyy yrittää tehdä edes jotain kompromisseja, jos haluaa pitää sekä koirat että hevoset elämässään.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.10.25 21:41:16

Unelmissa on se ikävä juttu, että se unelman saavuttaminen ja siinä eläminen muuttuu hyvin nopeasti arjeksi ja alkaa näkemään sen, mitä se homma ihan oikeasti on. Tiedän tämän myös itse kokemuksen kautta, vaikka unelma olikin eri. Elin unelmaani pari vuotta ja sitten totesin, että ei tämä kyllä loppuelämän homma ole ja annoin olla. Huonot puolet painovat vaakakupissa enemmän kuin hyvät.

Ehkä kannattaa alkaa miettiä, että pitäisikö nyt kuitenkin muuttaa jotain. Oli se sitten hoitaja hevosille, joka auttaisi tallihommissa ja palkaksi voisi liikuttaa hevosia. Vai olisiko se työpaikan viereen muutto ja jättää vaikka yhden hevosen ja vie täysihoitotallille. Tai jotain muuta.

  Re: Kaukana kaikesta yksin, jaksaminen

Lähettäjä: Niin 
Päivämäärä:   31.10.25 02:25:34

- yksin
- ilman tukiverkostoa
- kaukana kaikesta
- pitkä työmatka
- lähityö
- hankalat työajat
- puulämmitys
- rahat tiukilla
- monenlaisia eläimiä

Tarvitseeko sanoa, että tuossa on pitkä lista asioita, miksi tuo yhdistelmä ei toimi.

   Ylös ⇑   


  
 Vastaa viestiin
 Nimi:       [poista tiedot]
 Sähköpostiosoite:

 Jos annat sähköpostiosoitteesi, se näkyy viestissäsi.

 Otsikko:
   




Hevostalli.net ei vastaa keskusteluryhmissä käytävän keskustelun sisällöstä.