|
Lähettäjä: Voimat loppu
Päivämäärä: 27.10.25 19:42:44
Toki jaksan tehdä ruuan, katsoa, että on puhtaat vaatteet, auttaa läksyissä ja huolehtia harrastuksiin. Mutta lapsen koulunkäynti ei suju ja olen niin väsynyt päivittäisiin pitkiin viesteihin tai soittoihin opetajalta, ylimääräisiin palavereihin ja siihen, että saan jatkuvasti selitellä töissä miksi minun pitää taas pitää puhelimessa äänet päällä tai vastata henkilökohtaiseen puhelimeen. Teen siis työtä jossa kukaan ei voi jatkaa työskentelyä jos yksi puuttuu eli usein tämä tarkoittaa sitä, että 3-4 muuta seisoo odottamassa.
Lapsi menee kouluun, mutta karkailee siellä piiloon, ei suostu menemään ruokalaan ”kun ei ole nälkä”, jää tuntien ajaksi käytävään ja jos on tunneilla ei tee mitään. Ei mene välitunneilla ulos tai ei suostu ulkoa sisälle. On pienluokalla, on adhd lääkitys ja säännölliset käynnit sairaalan psyk.polilla. Jotain lisäapua tilanteeseen tarvittaisiin ja ymmärränhän minä sen, että koulun resurssit ei vain enää riitä lapsen siellä olemiseen. Nyt on jo saamassa kolmesta taitoaineesta nelosen todistukseen, kun ei tee näillä tunneilla mitään. Vapaa-ajalla lapsi käy 3 tuntia viikossa kuvataidekoulussa ja tuo hienoja töitä kotiin, mutta koulun kuvis tunneilla ei tee mitään. Samoin liikunta, ei osallistu mitenkään vaikka onkin liikunnallinen vapaa-ajalla. Samaa rataa myös käsityöt. Lukuaineissa pärjää, koska kokeista saa suht hyviä numeroita. Tästä syystä emme ole saaneet paikkaa erityiskouluunkaan, kun lapsi ei tarvitse eritystä mistään oppiaineesta paitsi taitoaineiden tunneilla ei suostu tekemään mitään. Tämäkin on mennyt hiljalleen tähän, ennen osallistui aktiivisesti ja esim kuvis oli 10 ja liikunta 9, nyt 4 uhka päällä kun mitkään konstit eivät tunnu tepsivän.
Tuntuu, että olen suorastaan uupunut tähän tilanteeseen, en enää edes vain väsynyt. Millään keskusteluilla tai lahjonnalla ei tunnu olevan mitään vaikutusta. Kotona menee ihan ok, paitsi normaalit teini väännöt ja lapsi tarvitsee tavallista enemmän muistittelua ja ohjausta perus asioissa. Koulussa taas ei suju mitenkään päin ja tilanne jatkuu vuodesta toiseen. Päälimmäinen ajatus on ollut koko syksyn, että mitä jos en kohta enää vain jaksa? Mitä sitten tapahtuu? Omat voimavarat on ihan loppu tähän jatkuvaan negatiiviseen palautteeseen ja lapsen koulu käyttäytymisen vatvomiseen. Kenelläkään ei tunnu edes olevan mitään ehdotuksia, mitä lapsen kanssa kokoilla, aina vain voivotellaan viesteissä ja palavereissa, kun koulu ei suju.
|