|
Lähettäjä: -
Päivämäärä: 26.10.25 09:56:22
Olen ollut sinkkuna monta vuotta enkä ole tavannut ketään kiinnostavaa miestä, ja lopulta alkoi tuntua etten edes halua suhdetta ja olen hankkimassa lapsen yksin (jos saan, sitähän ei voi tietää). Nyt puolituttu mies, jonka tiedän mukavaksi tyypiksi, on sinkku ja kyseli lähtisinkö kahville tai lenkille. Kerroin rehellisesti tilanteeni ja olisi silti kiinnostunut. Toisaalta kiinnostaa koska mies on jäänyt positiivisesti mieleen mutta toisaalta tuntuu etten ehdi ja osaa olla suhteessa. Päivät menevät töissä ja illat harrastuksissa koiran ja hevosen kanssa (näistä olen valmis luopumaan lapsen mutten miehen takia). Toisaalta mietin että jos yksi mies, jota en voi koskaan saada, pyytäisi ulos, raivaisin kyllä aikaa. Eli en tiedä onko kyse vain viitsimisestä. Olen myös jotenkin tottunut ajatukseen olosta mahdollisen lapsen kanssa yksin ja ajatus siitä että olisikin joku, tuntuu oudolta. Toisaalta jos kävisi kahvilla tai lenkillä niin eihän se mihinkään sido. Ei tällä kai pointtia ole, kunhan mietin, mennäkö treffeille vai ei.
|