Lähettäjä: rtt 
Päivämäärä:   23.10.25 13:18:27

sukulaisiin? Tai ainakin vähentäneet huomattavasti.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   23.10.25 13:21:05

Eipä ole ikinä ollut mitään läheisiä suhteita kenenkään kanssa, joten luonnollisesti helppo ollut elää ilman.

Lähettäjä: Juupa juu 
Päivämäärä:   23.10.25 14:22:55

Uskonto ja sen tuputtaminen

Lähettäjä: ffp 
Päivämäärä:   23.10.25 14:24:06

vvähensin yhteydenpitoa, koska sain vääriä syytöksiä (syypää oli lopulta toinen hlö), syrjintää vähän, selän takana puhumista ollut paljon

Lähettäjä: 8 
Päivämäärä:   23.10.25 14:24:18

Enoon en pidä enää yhteyttä hänen epärehellisyytensä takia. Muutaman serkun kanssa sama homma.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   23.10.25 14:30:44

Sain osakseni koko ajan arvostelua. Olin aina vääränlainen, vääränmallinen ja tein vääriä asioita

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   23.10.25 14:32:54

En mistään, se on vain vähentynyt/lakannut luonnostaan kun ei ole oikeastaan juuri mitään muuta yhteistä heidän kanssaan kuin että satutaan olemaan sukua. Yhteyden pitäminen vain ja ainoastaan tästä syystä tuntuisi hyvin väkinäiseltä.

Lähettäjä: Opo 
Päivämäärä:   23.10.25 15:08:27

Isäni on narsistinen ja väkivaltainen, ei ole muuttunut vuosien saatossa miksikään eikä myönnä tehneensä koskaan mitään väärää. On suorastaan vaarallinen, jos sille päälle sattuu. Oman mielenterveyden ja lasten takia pidetään nyt etäisyyttä, todella harvoin nähdään lyhyitä aikoja.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   23.10.25 15:29:49

Sekä äidin, että isän suku on asunut aina satojen kilometrien päässä, joten siitä syystä yhteydenpito on ollut vähäistä aikuisiällä. Lapsena toki tehtiin reissuja sukulaisiin silloin kun liikuttiin perheenä. Ei ole mitään yhteistä eikä oikeastaan aikaakaan. Vietän mieluummin sitä vähäistä aikaa itse valitsemieni ja samanhenkisten ihmisten kanssa. Ja onhan se suku vanhemmasta päästä harventunutkin aika lailla, en edes tunne serkkujeni lapsia vaikka niitä on kymmeniä.

Omiin vanhempiin aloin myös pitämään henkistä ja fyysistä välimatkaa kymmenisen vuotta sitten. Taustalla on varsinkin äidin puolelta niin kuormittavaa käytöstä, että voin paremmin ilman. Näemme ehkä 2 kertaa kuukaudessa nykyisellään.

Lähettäjä: mi 
Päivämäärä:   23.10.25 16:09:02

Mä just mietin, että rupeanko pitämään entistä enemmän etäisyyttä pariin sukulaiseen. Niiltä en saa kuin arvostelua, selän takana puhumista ja syrjintää nykyään myös..

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   23.10.25 16:22:52

"Omiin vanhempiin aloin myös pitämään henkistä ja fyysistä välimatkaa kymmenisen vuotta sitten. Taustalla on varsinkin äidin puolelta niin kuormittavaa käytöstä, että voin paremmin ilman. Näemme ehkä 2 kertaa kuukaudessa nykyisellään."

2 krt kk on vielä aika paljon :D tai vähintään ihan normaali.. siitä enemmän menee aikuisella ihmisellä jo vähän enemmän riippuvaisuuden puolelle.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.10.25 16:26:44

En ole koskaan pitänyt sukulaisiin yhteyttä, lähinnä jossain juhlissa nähty kerran kymmeneen vuoteen. Veljeä näen pari kertaa vuodessa, isää n. kerran, äitiä harvemmin (viimeksi pari vuotta sitten hautajaisissa).

Lähettäjä: eräs 
Päivämäärä:   23.10.25 16:59:34

Uskonto ja sen tuputtaminen täälläkin. Lisäksi homo- ja transfobia. Varsinkin kun itse olen biseksuaali. Yllättäen sitä ei nämä perheenjäsenet tiedä.

Myös yleinen latistaminen (”taisit kyllä nyt ottaa vastaan liian vaikean työn!” kun sain hyvän paikan, mutta jännitin ihan ns. normaalisti ekaa päivää). Muutenkin kohdellaan kuin pientä lasta ja kuvitellaan etten ymmärrä mitään, vaikka oikeasti tuo sukulaispariskunta on itse tosi yksinkertaisia.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   23.10.25 19:06:42

Mun asiat ei kiinnostanu oikeasti ketään. Jos kerroin jotain mitä tunnen tai olen kokenut niin ei kiinnosta. Mulle kyllä kerrottiin mitä toinen kokee tai tuntee. Ja olin ainut joka kävi kylässä, meillä ei käyny kukaan edes lasten synttäreillä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.10.25 20:54:40

Tätiini tutustuin sukujuhlissa jokunen vuosi sitten, ja noin vuosi oltiin vähän tiiviimmin tekemisissä kuin aiemmin, eli siis muutaman kerran kahviteltiin. Lopulta oli pakko viilentää välejä koska ärsytti mm.:
- Jatkuva brassailu. Koko ajan yritti tuoda esille että kyllä heillä rahaa on.
- Muiden alentaminen. Kerroin että siskoni oli ostanut oman asunnon, kaksion, ja täti nauroi sille kun oli niin huvittavaa että aikuinen ihminen asuu kaksiossa.
- Käytti minua terapeuttinaan vaikka ei tosiaan oltu tavattu kuin muutama kerta. Hänellä ei ilmeisesti ole ystäviä niin alkoi minulle itkeä (siis oikeasti itkeä) perheongelmiaan ja kertoi arkaluontoisia asioita perheenjäsenistään, jotka olivat niin hirveitä että kuuluisivat ihan oikealle terapeutille.
- Saattoi ihan yhtäkkiä keksiä että hei tule nyt just heti tänne syömään, teen ruokaa. Ja kun vastasin että valitettavasti nyt ei käy, laitoin juuri oman ruoan uuniin tai on jotain muuta menoa, niin suuttui siitä ja kuvitteli että keksin vain tekosyitä. Ja vaikka keksisinkin niin eihän kenelläkään ole mitään velvollisuutta noin hyppiä toisen mielen mukaan. Mutta joo oli raskasta kun ei voinut sopia etukäteen vaan olisi yhtäkkiä pitänyt sinne ilmaantua.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   23.10.25 22:44:10

Täällä myös väkivaltaisen isän tytär. Olen päättänyt, että lapseni ei tuota sekopäätä tule ikinä tapaamaan ja se päätös on pitänyt. Kun vauva syntyi, niin lähetti onnittelut ja pari kertaa oikein rahaakin, minuun ei ollut kiinnostunut olemaan yhteydessä semmoiseen yli kahteenkymmeneen vuoteen. Jos olisi ollut tyttö-vauva niin tuskinpa olisi kiinnostanut silloinkaan.