Lähettäjä: Faktahomma 
Päivämäärä:   21.10.25 08:07:34

Parlamentaarinen ryhmä määrittelee käytännössä sen, kuinka paljon Suomella voi olla julkista velkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaalikauden puolessavälissä määriteltäisiin, miten paljon seuraavalla vaalikaudella pitäisi sopeuttaa. Tämä on lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta ei ihan ongelmaton.

Velkajarrussa suljetaan pois velkasuhteen ”keinotekoinen manipulointi” eli se, että velkasuhdetta alennetaan niin, että rahaa tuloutetaan esimerkiksi Valtion eläkerahastosta ja lisäksi asetettaisiin ehtoja sille, miten paljon valtion omaisuuden myynnistä saatavia tuloja voitaisiin käyttää velkasuhteen alentamiseen tai investointeihin. Tämä on hyvä asia, koska pitää tehdä oikeita säästöjä.

Velkajarrussa on kuitenkin poikkeuslauseke jolla varaudutaan yllättäviin tilanteisiin, jotka voisivat vastata esimerkiksi korona­pandemiaa tai sotilaallista konfliktia. Tällöin parlamentaarisen työryhmän sopimista säännöistä voisi poiketa. Saa nähdä, kuinka herkästi tätä käytetään, koska vuosia on menty kriisistä toiseen ja tuskin kriisit tähän loppuvat.

Venäjän uhka, Ukrainan sota, sähkökriisi, terveydenhuollon kriisi, ilmastokriisi, koronapandemia, Euroalueen velkakriisi, Finanssikriisi, 90-luvun lama. Jotkut ovat olleet päällä pitkään. Jotkut ovat tulleet ja menneet. Aika vähän kuitenkin on ollut kriisitöntä aikaa viime vuosina. Sekin on jonkinlainen kriisi, että Suomen talous on hyytynyt ja työttömyys on ennätyslukemissa.

Jos tätä poikkeuslauseketta käytetään jatkuvasti velkaantumisen jatkaa kasvuaan jos taas ei käytetä silloin kun olisi tarvetta, talous sakkaa.

Lähettäjä: Faktahomma 
Päivämäärä:   21.10.25 08:57:13

1990-luvun laman ja sen jälkeen tulleen Nokian kulta-ajan jälkeen ei ole ollut yhtään hallitusta jolla ei olisi ollut käsissään jotain kriisiä.

Finanssikriisi (2002) Vanhanen 2 hallitus
Euroalueen velkakriisi (2010) Katainen
Euroopan pakolaiskriisi (2015) Sipilä
Koronapandemia (2020) Marin
Ukrainan sota (2022) Marin
Sähkökriisi (2022) Marin

Nyt Orpon aikana Ukrainan sota jatkuu, Venäjän uhkaan on varauduttava nostamalla puolustusmenoja, terveydenhuollon kriisi pahenee väestön ikääntymisen takia, ilmastokriisi pahenee koko ajan jne.

Historian valossa se ajatus, että valtion talous laitetaan kuntoon kun päällä oleva kriisi on ohi, ei oikein toimi koska kriisit ovat seuranneet toinen toistaan. Niitä kriisittömiä aikoja on ollut aika vähän.

Lähettäjä: Faktahomma 
Päivämäärä:   21.10.25 10:16:41

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajan Niku Määttäsen mielestä myös hyväksyttäviin syihin jolloin parlamentaarisen työryhmän sopimista säännöistä voisi poiketa pitäisi kuulua esimerkiksi syvä taantuma.

Hänen mielestään ei ole tarkoitus, että tavoitteet saavutetaan missä tahansa olosuhteissa ja velkajarrun yhtenä ajatuksena on varmistaa, että velkasuhde voi myös tulevaisuudessa tarvittaessa hetkellisesti kasvaa nopeasti, jos tarvetta on.

Jos kriisit seuraavat toisiaan, kuten historiassa on tapahtunut ja joka hallituskaudella velkasuhde kasvaa jonkun hyväksyttävän syyn perusteella koska se pienenee?

Lähettäjä: Paskahomma 
Päivämäärä:   21.10.25 10:28:12

Eläkeläisen Ai-monologi taas käynnissä:D

Lähettäjä: Faktahomma 
Päivämäärä:   21.10.25 10:41:08

Ja Paskahousulla ei taaskaan ole mitään järkevää sanottavaa itse asiaan. Nyt odotetaan vielä sitä, että Paskahousu alkaa jokeltamaan tyhjä katse silmissä, kuola suusta valuen: "Kommunisti, kommunisti, kommunisti...".

Lähettäjä: Faktahomma 
Päivämäärä:   21.10.25 11:06:14

Suomessa asetetut viitearvot ovat EU:n finanssipoliittisten sääntöjen viitearvoja tiukempia ja mitä tämä käytännössä tarkoittaa:

Jos ministeriön perusoletusten mukainen 1,6 % talouskasvu toteutuu, velkajarru johtaa kaudella 2027-2031 9,7 miljardin euron sopeutukseen. EU:n edellyttämä sopeutus on samoilla oletuksilla (7 vuoden sopeutusjaksolla) on 6,4 miljardia euroa.

Jos talouskasvu jatkuu Orpon hallituskauden tasolla ja on 0,6 %, kansallinen sääntely johtaisi 14,6 miljardin euron sopeutukseen ja EU-sääntely 11,5 miljardin euron sopeutukseen.

Jos sopeutus on tuo 9,7-14,6 miljardia hallituskaudella, miten se käytännössä tehdään romuttamatta hyvinvointivaltiota koska jos tehdään investointeja, ne on korvattava aina vastaavan suuruisilla leikkauksilla ja veronkorotuksilla vai jätetäänkö ne investoinnit, jotka ovat kasvun edellytys tekemättä?

Tuo noin 10-15 miljardia sopeutuksia on aivan järkyttävä summa näiden nykyisten sopeutusten päälle.

Lähettäjä: Faktahomma 
Päivämäärä:   21.10.25 14:45:49

Mielenkiintoista on myös se, että Orpon hallitus ei ole halunnut eikä pystynyt noudattamaan nykyisiäkään EU:n velkasääntöjä ja silti se halusi tiukemman kansallisen säätelyn.

Julkisen talouden velkaantuminen ei ollut hallitukselle ongelma, kun se halusi alentaa yritysten ja suurituloisten veroja. Velkaantumisen hillintä kelpasi hallitukselle kuitenkin syyksi hallituksen alkutaipaleella, kun se leikkasi pienituloisilta.

Orpon hallitus ei ole itse edes yrittänyt tehdä sitä, mitä se haluaa tulevien hallitusten tekevän koska yritysten ja suurituloisten verojen alentaminen velkarahalla ei tulevaisuudessa ole mahdollista.