Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.10.25 14:03:17

Ei mahtunut koko sana otsikkoon. Mutta onko täällä diagnoosin saaneita? minkä oireiden perusteella teillä diagnosoitua ko. häiriö?

Itselleni lääkäri lätkäisi diagnoosin pari viikkoa sitten. Hakeuduin hoitoon, koska masennun ja ahdistun liian herkästi ja liian pienistä asioista. Ja tämä johtaa ahmimiseen/tunnesyömiseen, jonka takia olen reippaasti ylipainoinen. Tuli silti vähän outo olo, mitään pitkällisempiä tutkimuksia ei ollut. Ei ole traumataustaa eikä ihmissuhteissa ollut ongelmia. Tietysti minulla voi tuo häiriö olla, mutta tuli silti ihan puskista. Kumminkin aika stigmatisoitu ja vihattu häiriö, ja nyt lukee omissa tiedoissani. Mahdetaanko enää ottaa tosissaan missään terveydenhuollossa. :(

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.10.25 14:47:05

Diagnoosi on harvoin pysyvä eli pidä se hoito kontakti niin kauan, että saat apua itsellesi ja diagnoosi saattaa myöhemmin poistua. Lääkärit saattaa lätkiä näitä senkin takia jos tarvitset esim B-lausuntoon jonkun muun diagnoosin kuin masennus. Sinä voit itse kannasta piilottaa kaikki mt-puolen käynnit niin ettei ne näy muille lääkäreille kuten yleislääkäri. Ainoa asia mikä vaikuttaa yleislääkärillä on mahdolliset lääkitykset ja niiden sopivuus muiden lääkkeiden kanssa. Pidä omista oikeuksista kiinni ja ota apu vastaan. Tuo diagnoosi ei ole maailman loppu ja kuten sanottu niin se ei ole välttämättä mikään pysyvä diagnoosi mutta se osoittaa että tarvitset hoito kontaktin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.10.25 14:53:23

” Diagnoosi on harvoin pysyvä eli pidä se hoito kontakti niin kauan, että saat apua itsellesi ja diagnoosi saattaa myöhemmin poistua.”

Persoonallisuushäiriö harvemmin on väliaikainen diagnoosi. Se on osa persoonaa. Terapialla toki näitä persoonallisuushäiriön tuomia vaikeuksia voidaan helpottaa ja niiden kanssa oppia elämään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.10.25 14:55:03

Ole hiljaa kun et mistään mitään tiedä. Varsinkin nuorilla ihmisillä se ei ole useinkaan pysyvä diagnoosi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.10.25 15:01:46

” Varsinkin nuorilla ihmisillä se ei ole useinkaan pysyvä diagnoosi.”

Nuorille harvemmin tehdään edes persoonallisuustutkimuksia tai jos tutkimukset tehdään, niin diagnoosia ei lätkäistä vaikka kriteerit täyttyisikin. Juuri sen takia, koska persoonan kehitys on vielä kesken.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.10.25 15:52:12

Kiitos ymmärtävistä viesteistä. <3 En tiennyt, että tietoja voi kannasta piilottaa. Kuinka se onnistuu?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.10.25 15:58:50

Diagnooseja lätkitään erittäin herkästi. Siis todella monilla on jokin mt diagnoosi... Mielialalääkkeet on myydyimpien joukossa apteekissa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.10.25 16:16:38

Lähettäjä.

Päivämäärä18.10.25 15:58:50

Diagnooseja lätkitään erittäin herkästi. Siis todella monilla on jokin mt diagnoosi... Mielialalääkkeet on myydyimpien joukossa apteekissa."

No selvästi. Vaikka voihan se olla hyvin mahdollista, että minulla on persoonallisuushäiriö. Mutta oma mielikuvani on ollut, että heidän mielialansa vaihtelevat ilman syytä useita kertoja päivän sisällä, on paljon riitoja ja epävarmuutta ihmissuhteissa, hillitöntä raivoamista.. mutta nämä eivät päde kohdallani. Tuo ahmiminen ja masistelu ei myöskään vaikuta työkykyyni.

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   18.10.25 16:57:45

Minulla on ollut diagnoosi 4 vuotta ja psykiatrin mukaan kriteerit ei enää täyty. Terapia on auttanut tunnesäätelyssä ja traumoissa. En ole koskaan ollut mikään raivohullu vaan minulla on katkoton työhistoria sairaanhoitajana 20 vuoden ajalta. Häiriöni on lievä, en ole koskaan ollut osastohoidossa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.10.25 16:59:21

Joo: mitä oireita sinulla oli? Oletko koskaan kohdannut vähättelyä/stigmatisointia tmv?

Lähettäjä: Tomato 
Päivämäärä:   18.10.25 17:07:47

”Mutta oma mielikuvani on ollut, että heidän mielialansa vaihtelevat ilman syytä useita kertoja päivän sisällä, on paljon riitoja ja epävarmuutta ihmissuhteissa, hillitöntä raivoamista..”

Ei todellakaan oireile aina noin! Ja niinkin käy usein, ettei sairas itse miellä niitä omia ongelmallisia piirteitään häiriöksi, voisikohan sinulla olla sellaista? Pelkkä ahmiminen ja alakulo oireina kun ei mitenkään ole syy tuolle diagnoosilla.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.10.25 17:08:06

Mun puolisolla on diagnoosina narsistinen ph (tai mikä se nyt virallisesti onkaan), eikä siihen ole koskaan kiinnitetty mitään huomiota terveydenhuollon tilanteissa. Ihan normaali ihminen hänkin on, työssään menestynyt, mukavana yleisesti pidetty perheenisä. Ei mitään osastohoitoja tai muita ollut ikinä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.10.25 17:23:26

LähettäjäTomato

Päivämäärä18.10.25 17:07:47

”Mutta oma mielikuvani on ollut, että heidän mielialansa vaihtelevat ilman syytä useita kertoja päivän sisällä, on paljon riitoja ja epävarmuutta ihmissuhteissa, hillitöntä raivoamista..”

Ei todellakaan oireile aina noin! Ja niinkin käy usein, ettei sairas itse miellä niitä omia ongelmallisia piirteitään häiriöksi, voisikohan sinulla olla sellaista? Pelkkä ahmiminen ja alakulo oireina kun ei mitenkään ole syy tuolle diagnoosilla."

Voi varmasti olla niin, tuskin noita dg kovin helposti kumminkaan annetaan. surkea itsetunto koulukiusaamisesta johtuen ainakin on. En kumminkaan koe että kiusaaminen olisi mitään oikeita traumoja jättänyt. Mitäs muuta... lievää sosiaalista ahdistuneisuutta kyllä on. Mutta nuo masistelukohtaukset ja ahminta eivät yleensä liity siihen mitä toinen ihminen on sanonut tai tehnyt, vaan vaikkapa siihen, että ratsastustunti meni huonosti.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.10.25 17:39:21

Psykologi ei diagnosoinut minulle mitään persoonallisuushäiriöitä, mutta psykiatri oli jossain vaiheessa diagnosoinut minulle epävakaan persoonallisuushäiriön, en tiedä miksi enkä koskaan saanutkaan tietää (psykiatri vaihtui). Olin kolme vuotta psykoterapiassa ja ei tämä terapeuttinikaan uskonut että kärsisin epävakaasta p.häiriöstä.

Tuota leimaa ei pois saa juuri millään ja ikävä on ollut huomata, että tuon diagnoosin jälkeen somaattisella puolellakin lähes kaikki on laitettu mt-ongelmien piikkiin. Olen kroonisesti sairas, ollut jo vuosia ja täysin työkyvytön petipotilas, eikä apua saa julkiselta puolelta ollenkaan. Epävakaan piikkiin voi laittaa mitä vain, oli kyse pyörtyilystä, huimauksesta, kivuista, ruokahaluttomuudesta, kognitiivisista ongelmista, oksentelusta jne jne…

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   18.10.25 17:51:44

Mulle on joskus tehty viidensadan kysymyksen pershäiriötesti. Päällimmäisiksi jäänyt mieleen että on vahva taipumus vaativan, estyneen ja epävakaan suuntaan, ja ei ainakaan huomionhakuinen tai narsistinen.
Viimeisin virallinen diagnoosi OCD ja ahdistuneisuushäiriö.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.10.25 17:55:23

Aika moni saa epävakaan ensin virhediagnoosina ja sen jälkeen adhd tai autismidiagnoosin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.10.25 17:59:01

Mun tapauksessa adhd-diagnoosi oli ensin. Sitten lätkäistiin tuo epävakaa! Erikoista, kun adhd diagnoosia tehdessä tarkistettiin ettei kyse olisi epävakaasta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.10.25 18:07:35

En usko että minulla olisi ainakaan autismi tai adhd. Olen mielestäni sosiaalisesti kumminkin ihan lahjakas jos tuota sos. ahdistusta ei lasketa. Tai osaan ymmärtää toisten ihmisten näkökulmaa ja "maailmaa." Eikös autismissa ole vaikeaa ymmärtää toisten aikeita, tunteita ym? Ja adhd tuskin siksi, koska en ole millään lailla impulsiivinen. Siis jos tuota ahmimista ei lasketa niin omaan hyvän itsekurin, olen kouluttautunut pitkälle yms. Mutta tietysti joku ADD kai voisi olla mahdollinen. Siihenhän ei impulsiivisuus kai kuulu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.10.25 18:12:45

Psykologi ei diagnosoinut minulle mitään persoonallisuushäiriöitä, mutta psykiatri oli jossain vaiheessa diagnosoinut minulle epävakaan persoonallisuushäiriön, en tiedä miksi enkä koskaan saanutkaan tietää (psykiatri vaihtui). Olin kolme vuotta psykoterapiassa ja ei tämä terapeuttinikaan uskonut että kärsisin epävakaasta p.häiriöstä.

Tuota leimaa ei pois saa juuri millään ja ikävä on ollut huomata, että tuon diagnoosin jälkeen somaattisella puolellakin lähes kaikki on laitettu mt-ongelmien piikkiin. Olen kroonisesti sairas, ollut jo vuosia ja täysin työkyvytön petipotilas, eikä apua saa julkiselta puolelta ollenkaan. Epävakaan piikkiin voi laittaa mitä vain, oli kyse pyörtyilystä, huimauksesta, kivuista, ruokahaluttomuudesta, kognitiivisista ongelmista, oksentelusta jne jne…"

Todella epäammattimaista kyllä tuo ettet saanut edes tietää, miksi sait kyseisen diagnoosin. Ja kurjaa, kun ei oteta sen jälkeen tosissaan. Samaa olen itsekin kuullut. Täällä joku jo mainitsikin, että diagnoosin kai voi piilottaa Kannasta. En itsekään tiedä, kuinka se tehdään, mutta jos joku osaisi kertoa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.10.25 18:23:16

Mielenkiintoista lukea muiden oireita ja kokemuksia olen viikonpäästä menossa psykiatrille. Minulla on traumstaustaa ja olen kuluneen puoli vuotta oireillut voimakkaasti. Masennusta varmasti on, mutta jotenkin tuntuu että voi olla muutakin.

Lähettäjä: Ella 
Päivämäärä:   18.10.25 18:52:51

No ei kai se psykologi sitä diagnoosia teekään, kun ei saa. Lähinnä psykologiset tutkimukset, jotka voivat tukea lääkärin näkemystä. Outoa on, jos ei SCID-II:sta tai vastaavaa tehty. Ja tosiaan etenkin epävakaa persoonallisuushäiriö on siinä mielesssä liukuva, että suuri osa ei 10 vuoden päästä täytä enää kriteerejä. Siihen on myös oma hoitomallinsa, DKT , toisin kuin muihin persoonallisuushäiriöihin. Toki DKTa käytetäön myös muuhun, kuten ahdistukseen.

T. Asiasta jotain tietävä

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   18.10.25 20:44:45

En ole kertonut diagnoosista kuin läheisilleni, joten mitään stigmaa siitä ei ole tullut. Terveydenhuolto on suhtautunut aina asiallisesti. Sain diagnoosin psykologisten tutkimusten ja psykiatrin haastatteluiden perusteella. Tutkimuksiin minut laittoi työterveyslääkäri, kun epäili mulla olevan adhd. Sitä ei ollut.