|
Lähettäjä: €
Päivämäärä: 14.10.25 07:21:22
Kun ostin ensimmäisen oman hevoseni, olin juuri täyttänyt 20.
Täysi-ikäisyys maistui vapaudelta – ja hevoselta.
Asuin jo silloin tässä samassa rivitalokaksiossa, jossa seinät vieläkin huokuvat nuoren minän unelmia: suitsia kuivumassa kylpyhuoneen ovenpielessä ja heinänpölyä, joka ei lähde edes imurilla.
Silloin palkkani riitti.
Myyjän peruspalkka, kolmekymmentä tuntia viikossa, ja vielä jäi varaa valmennuksiin, kisareissuihin ja niihin pieniin heräteostoksiin, joita ei koskaan pitänyt tehdä.
Hevonen söi, minä hengitin, ja kaikki oli juuri niin kuin pitikin.
Nyt, vuosia myöhemmin, asun yhä samassa kodissa.
Lainanlyhennys on sama, mutta maailma ympärillä on muuttunut.
Teen kymmenen tuntia enemmän töitä viikossa ja minulla on titteli, josta nuorempi minä olisi ollut ylpeä.
Silti Excelissä ei ole enää tilaa ylimääräisille riveille.
Kengittäjä nosti hintaa – taas.
Kuivikkeet, rehut, satulahuollot, valmennukset.
Ja jos hevonen oireilee "väärään" aikaan, tietää jo valmiiksi, että eläinlääkärilasku vie ainakin viikon palkan mukanaan.
Hevonen on vaihtunut, mutta tavalla ei sittenkään.
Tallissa odottaa nyt tamma, joka on äitinsä kaltainen tytär – samanlainen katse, sama tapa kuopia maata, kun riisun satulan.
Kun katson häntä, tuntuu kuin aika olisi vain kierähtänyt ympäri.
Joskus mietin, olenko minä muuttunut enemmän kuin hinnat.
Silloin, kahdeksantoistavuotiaana, aika tuntui rajattomalta ja raha riitti, koska uskoin, että elämä palkitsee sen, joka tekee sitä mitä rakastaa.
Nyt rakkaus hevosta kohtaan on sama – mutta maailma on kallistunut ympärilläni.
Silti, kun aamulla tallin ovi narahtaa ja lämmin höyry kohoaa hevosen sieraimista, tiedän, miksi teen tämän yhä.
Vaikka pitäisi valita valmennuksen ja sähkölaskun välillä.
Vaikka kengittäjän lasku painaa enemmän kuin ennen.
Koska tämä ei ole vain harrastus.
Tämä on elämä, joka alkoi, kun sain ensimmäisen hevosen – ja jatkuu nyt, kun sen tytär hörisee portilla, aivan kuin muistuttaakseen:
”Sinähän tiesit jo silloin, ettei tästä koskaan pääse irti.”
Onko kukaan kirjannut kuluja? Olisi mielenkiintoista oikein euromääräisesti verrata hintoja 10-20v sitten vs nykyään.
|