|
Lähettäjä: Jatsi
Päivämäärä: 12.10.25 21:08:12
ta.
Tämäkin Esko. Sori, mutta myötistä ei tipu. Rauha hänen muistolleen kuitenkin.
Mutta et voi tosissas olla kasikymppinen ja kieltäytyä kuolemasta puhumisesta. Kuka tahansa meistä voi milloin tahansa kuolla, vaikka minä kolmekymppisenä perusterveenä. Mutta varmaa on, että kasikymppisen kuolemanriski on joka tapauksessa niin ilmeinen.
Ennen kuolema oli tutumpaa kansalle, koska kotona synnyttiin kuoltiin. Nykyään kuoleminen on laitoksen seinien sisällä yleensä. Olemme vieraantunut kuolemasta. Eikö voisi olettaa, että järjissään oleva 80 v. osaisi kuolema-asian paremmin kuin me nykypäivän ihmiset. Ei näköjään.
Ystäväni ysikymppinen isoisä asuu Lapissa yksin okt :ssä ja hoitaa kaiken itse, ajaa autoa, ei tarvitse mitään apua missään. Mutta sama vika päässä kuin Eskolla, eli kieltäytyy täysin puhumasta tulevasta avuntarpeesta kuten myös KUOLEMASTA. Lähtee ystäväni mukaan pois, jos joku puhuu, että mitäs sitten kun alat tarvita apua iästä johtuvan kunnon takia ja asut yksin täällä Lapissa, kun muu suku asuu Etelä-Suomessa. Kuolemasta ei kestä yhtään sanaa. Ei yhtään. Luulee vissiin, ettei kuole lainkaan.
|