Lähettäjä: luuseri 
Päivämäärä:   12.10.25 17:59:12

Tiedän kyllä itsekin, että on naurettavaa ja säälittävää aikuisen ihmisen vatvoa sellaista asiaa, mutta en voi sille mitään. Kyseessä on nuoruuden ihastukseen liittyvä itseni nolaaminen, joka aiheuttaa häpeän tunnetta vieläkin. En oikeastaan ollut miettinyt tätä vuosiin, mutta nyt, jostain syystä, se tuli mieleen ja vaivaa minua taas.

Kävin nuorena useita kertoja ulkomailla ratsastuslomalla hevostilalla, jossa oli töissä eräs mies, johon ihastuin lähes ensisilmäyksellä sokeasti ja typerästi juuri niin kuin ensimmäistä kertaa ihastutaan. En ollut enää mikään teini, mutta täysin kokematon enkä ollut ikinä aiemmin tavannut ketään, joka olisi saanut aikaan sellaisen tunteen. Jotain pienempää ihastusta oli tietysti ollut joskus muihinkin, mutta olin aina itseni nolaamisen pelossa pitänyt huolen, ettei ihastuksen kohde huomaa kiinnostustani. Tätä en pystynyt peittämään. Mies huomasi sen, ruokki ihastustani ja sai minut ajattelemaan, että hänkin olisi kiinnostunut minusta. Aloin typeryyttäni ja kokemattomuuttani kuvittelemaan, että meillä voisi olla mahdollisuus seurusteluun. En viitsi edes tarkemmin kuvailla, mitä tapahtui, mutta sain huomata, että ainoa, mitä hän minusta olisi halunnut, olisi ollut seksiseuraa yhdeksi illaksi. Sitä hän ei saanut, ja sen jälkeen minun oli todella kiusallista olla hänen seurassaan. Tämän kaiken jälkeen en enää voinutkaan mennä sinne lomalle.

Tämä oli minulle asia, jota en ollenkaan pystynyt käsittelemään tuohon aikaan, sillä tunsin itseni niin huonoksi, rumaksi, naurettavaksi ja typeräksi surkimukseksi, joka oli nöyryyttänyt itseään kuvittelemalla, että mies, jolla oli todella paljon valinnanvaraa, olisi valinnut minut. En meinannut millään päästä asiasta yli, eikä sitä auttanut se, että sain tietää miehen ryhtyneen parisuhteeseen minua nuoremman ja paljon kauniimman tytön kanssa, joka oli juuri tullut samaan paikkaan töihin. Perusti perheenkin tämän kanssa. Tunsin itseni täysin luuseriksi kun olin kuvitellut, että mies olisi halunnut minut, vaikka olin vain...minä.

Pääsin tästä kyllä ajan kanssa yli, mutta nyt, kaikkien vuosien jälkeen, juttu tuli taas mieleen enkä pysty olemaan ajattelematta sitä miten pahasti nolasin itseni roikkumalla säälittävästi minusta kiinnostumattoman miehen perässä. Tiedän ettei ole normaalia miettiä tuollaista vanhaa asiaa, enkä käsitä miksi se edes on taas tullut mieleen. Mitä tälle kannattaisi tehdä?

Lähettäjä: _ 
Päivämäärä:   12.10.25 18:22:27

Jos miehellä oli tapa pitää romansseja vierailevien asiakkaiden kanssa, et todellakaan menettänyt mitään. Et ole luuseri jos tunnet oman arvosi. Sun pitää vaan löytää se oikea mies joka kolahtaa niin, että muut unohtuu mielestä :)

Lähettäjä: luuseri 
Päivämäärä:   12.10.25 18:31:16

Tiedän kyllä, ettei ole mikään meriitti työntekijälle pelehtiä asiakkaiden kanssa ja todennäköisesti miehellä oli näitä juttuja vaikka millä mitalla. Hän ei kyllä ollut yhtään sellainen lipevän oloinen, en olisi sellaiseen ihastunutkaan, vaan aidosti erittäin miellyttävän kuvan itsestään antava. Sillä tavalla hän varmasti naisia saikin. Häneen oli erittäin helppo ihastua.

Se, mikä minua tässä asiassa vaivaa on se, että nöyryytin itseäni menemällä mukaan siihen flirttiin ja kuvittelin, että saisin parisuhteen miehen kanssa. Olen varma, että kaikki tuossa paikassa huomasivat kuinka silmittömästi olin mieheen ihastunut. Tämä on minulle hyvin epätyypillistä käytöstä ja se nolottaa minua vieläkin.

Mitään parisuhteita en enää haikaile, olen jo sen ikäinen, että se juna meni jo. Ei tässä siitä ole enää kyse, vaan häpeästä ja ylpeyteni menettämisestä, joka vaivaa vieläkin.

Lähettäjä: _ 
Päivämäärä:   12.10.25 18:48:22

Jos yhtään lohduttaa, se kuitenkin tapahtui ulkomailla ja tapahtumat ihmisineen jäi sinne. Eivät seuranneet sua kotiin, kukaan täällä ei tiedä mitään, ellet itse siitä puhu.

Lähettäjä: Kuu 
Päivämäärä:   12.10.25 18:50:31

Mä en usko, että kukaan siellä hevostilalla enää edes muistaa koko juttua. Ihmiset pyörivät pääosin oman elämänsä ja asioidensa ympärillä. Minusta ei ole mitään noloa siinä, että ihastuu helpostilähestyttävään ihmiseen, joka vielä ruokkii ihastusta. Totta kai ihminen, varsinkin nuori ja kokematon, uskoo ja luottaa jos toinen näyttää vihreää valoa.

Ihastuminen on herkkä tunne, ja on tosi inhottavaa, jos toinen kohtelee sinun herkkiä tunteitasi ikävästi.

Minulle on käynyt vähän samantyylisesti. Olin tosi nuori, yläasteikäinen. Tiesin että minua pidettiin luokassa rumana ja outona nobodyna, joten pidin ihastukseni omana tietonani. Poika oli oikeasti tosi hauska ja nokkela ja omalle lähipiirilleen varmaan oikein kiva, mutta... Olin puhunut toisessa koulussa olevalle kaverilleni tästä ihastuksesta, ja tämä mölöpää meni sitten tahallaan kertomaan asiasta ihastukselleni. Seuraavana päivänä oli aika jäätävää mennä kouluun, kun heti ovesta astuessa luokan muut pojat rupesivat hihkumaan "UUUU, KUU TYKKÄÄ XXXX:STÄ!" ja ihastukseni hoki hyivttua ja piti huolen, ettei päätynyt kymmentä metriä lähemmäs minua. Häpesin _niin paljon_. Seuraavana päivänä muut olivat jo unohtaneet koko jutun, mutta minä kuljin yläasteen loppuun asti katse tiukasti maassa, koska pelkäsin että jos vilkaisenkaan jotakuta, niin se huutelu alkaa uudestaan. Se oli ihan hirveä häpeä ja pidin itseäni tosi ällöttävänä vielä pitkälle lukioon asti.

Lähettäjä: krk 
Päivämäärä:   12.10.25 19:00:52

Eiköhän hällä ole ollut romansseja jokaisen paikalle eksyneen naisen kanssa, joten hän ei ole miettinyt sinua enää sen jälkeen kun sieltä lähdit. Joten anna olla!

Lähettäjä: luuseri 
Päivämäärä:   12.10.25 19:03:02

Se nyt varmasti onkin totta, ettei kukaan siellä enää tuollaista muista tai ylipäänsä minua. En kuvittele olevani niin merkittävä, että minut siellä muistettaisiin. Omasta tunteestanihan tässä onkin kyse.

Sekin minua hävettää, että en ollut niin nuori kuin voisi luulla ja koen, että minun olisi jo tuossa vaiheessa pitänyt tietää paremmin. Mutta minulla ei ollut minkäänlaista kokemusta tällaisista asioista, en ollut ikinä edes käynyt treffeillä kenenkään kanssa, kukaan ei ollut ikinä edes pitänyt minua kädestä kiinni, minulla ei ollut viattomintakaan romanttista kokemusta. Luulen, että mies arvioi minut sillä tavalla väärin ettei tajunnut kuinka kokematon olin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.10.25 19:03:39

"Mitään parisuhteita en enää haikaile, olen jo sen ikäinen, että se juna meni jo."

Milloin on sen ikäinen että parisuhdejuna on mennyt?

Lähettäjä: luuseri 
Päivämäärä:   12.10.25 19:04:42

No, keski-ikäinen. Ei se tässä enää kannata eikä oikeastaan kyllä enää kiinnostakaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.10.25 19:04:55

Sinua nolottaa tuossa vain se että sinulla on mielikuva itsestäsi sellaisena hillittynä ja järkevänä, ehkä vähän viileänä ihmisenä ja kun kerran et käyttäytynytkään niin, se nöyryyttää koska se ei sovi minäkuvaasi.

Tuo on aivan turhaa sillä vaikka meillä on suhteellisen vakiintunut arkipersoona, meistä voi eri ajanjaksoilla ja eri tilanteissa tulla esiin aivan erilaisia piirteitä. Se on normaalia eikä mitään kasvojen menetystä.

Se että ulkopuoliset näkevät että joku on ihastunut johonkin toiseen, ei ole noloa.

Se että kovasti flirttailee jonkun gigolon kanssa, ei ole noloa.

Se on kaikki elämäniloa ja se on normaalia.

Se että miehet haluavat seksiä naisilta on myös tosi normaalia.

Kaikki mitä kuvailit on normaalia myös kaikkien ulkopuolisten mielestä, ei noloa, ei häpeällistä.

Ainoa jonka mielestä tuossa oli jotain noloa, on vain sinä itse koska et kerran elämässäsi ollut "tiukkis" ja kovassa sisäisessä kontrollissa vaan elit elämää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.10.25 19:08:20

Hei aloittaja, ei ihastumisessa ole mitään pahaa.

Ja sinähän selvisit voittajana, kun et haksahtanut epätoivoisena yhden illan juttuun vaan pidit kiinni omista rajoistasi. Hyvä sinä! Ihan turhaan häpeät.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   12.10.25 19:09:57

Minkä synnin sinä nuorena, vapaana ihmisenä teit, kun flirttailit jonkun kanssa ja sitten totesit, että eipä tuota kannatakaan jatkaa kun mies olikin peluri?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.10.25 19:11:57

"No, keski-ikäinen. Ei se tässä enää kannata eikä oikeastaan kyllä enää kiinnostakaan."

Jos ei kiinnosta niin sano se suoraan. Ikään on turha vedota kun oikeasti vanhuksetkin deittailee vielä täysillä.

Lähettäjä: luuseri 
Päivämäärä:   12.10.25 19:12:03

"Ainoa jonka mielestä tuossa oli jotain noloa, on vain sinä itse koska et kerran elämässäsi ollut "tiukkis" ja kovassa sisäisessä kontrollissa vaan elit elämää."

Tämä on kyllä varmasti totta. En pysty käsittämään, että menetin tuolla tavalla kontrollin. Mutta vielä enemmän häpeän sitä, että kuvittelin olevani viehättävä jonkun sellaisen mielestä, jolla on paljon valinnanvaraa. Olen kyllä aina tiennyt, etten ole sellainen nainen, jota pidetään viehättävänä. Kyllähän sen peili kertoo ja olen omituinenkin, en oikein osaa olla sillä tavalla kuin muut. Joten kuinka saatoin luulla, että joku haluaisi minut?

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   12.10.25 20:40:09

Hyväksyt vaan että nuorena voi tehdä hölmöjä juttuja ja niin kaikki muutkin tekevät. Mennyt on mennyttä.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   12.10.25 20:53:22

Ei viehättävyys ole mikään mustavalkoinen juttu, ja jos tyyppi, jolla kuitenkin oli paljon valinnanvaraa, olisi ollut menossa sänkyyn, kiinnostit jollakin tapaa. Ota tuo positiivisena eleenä, äläkä loukkauksena.

Kaikilla meillä on ollut ihastuksia, jotka eivät ole johtaneet mihinkään. Näin sarjaihastujanakin pystyn elämän tämän asian kanssa.

Ulkomailla voi olla myös toisenlaiset käyttäytymiskoodit, ne pitää oppia vähän kuin kielikin. Jos joku tyyppi on antanut sinulle vääriä signaaleita, eihän se ole sinun vikasi.

Lähettäjä: luuseri 
Päivämäärä:   12.10.25 21:00:19

Tuo on maa, jonka kulttuurissa on toki eroja suomalaiseen, mutta ihan eurooppalainen maa kuitenkin eli täysin toisenlaisesta kulttuurista tällaistenkaan asioiden suhteen ei ole kyse. En usko, että tässä oli sellaisesta väärinymmärryksestä kyse vaan lähinnä omasta hölmöydestäni kun olin niin tunteen vietävissä enkä osannut tai halunnut ajatella realistisesti toisen motiiveja.

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   12.10.25 21:01:31

Ehdottomasti sinun pitää antaa iteellesi anteeksi ja unohtaa. Mitään hävettävää tuossa ei ole. Ihan normaalia käytöstä. Hormonit saa tekemään kaikenlaista. Se on luonnon laki. Ainut nolo oli se ukko, vaikka minkä hänkään itselleen voi.

Lähettäjä: luuseri 
Päivämäärä:   12.10.25 21:13:04

Niin no, eipä hänkään nyt esimerkillisesti tässä käyttäytynyt ja tosiaan kaikissa paikoissa ei todellakaan katsottaisi hyvällä sitä, että työntekijä iskee asiakkaita.

Olen joskus miettinyt, että lopettikohan hän tämän käytöksen naimisiin mentyään. Kovin rakastuneelta on näyttänyt ainakin somen perusteella, mutta eivätköhän tuollaiset tavat ole aika sitkeässä, varsinkin kun kiusauksia riittää. Nykyään hänellekin on kyllä ikä tehnyt tehtävänsä niin ettei seuran löytäminen varmaan enää ihan yhtä helppoa ole kuin silloin joskus, mutta silti.

Lähettäjä: pate 
Päivämäärä:   12.10.25 21:22:28

Älä vaivaa itseäsi tuolla asialla enää, mitään vahinkoa ei tullut. Sinä olet ainoa joka tuon muistaa, hymähdä koko jutulle. Maailmassa tapahtuu koko ajan kaikenlaista.

Lähettäjä: luuseri 
Päivämäärä:   12.10.25 21:42:46

Eipä tuossa mitään vahinkoa sinänsä tapahtunutkaan, paitsi valtava kolaus ylpeydelleni. Mutta on typerää miettiä sitä näin pitkän ajan kuluttua.

Enkä minä nyt varmaan ainoa ole, joka on tuon perään itkenyt, olihan sillä kai yhdenkin naisen kanssa ihan pidempiaikainen suhteen tapainen, joka tietysti loppui sitten kun mies aloitti suhteen tämän työkaverinsa kanssa. Naisella oli oma hevonen tallilla ja oltiin joskus samalla (tämän miehen pitämällä) ratsastustunnillakin. Että on siinäkin että ratsastuksenopettaja kerää asiakkaista jotakin haaremia itselleen.