Lähettäjä: Lulla 
Päivämäärä:   9.10.25 17:34:31

Olen ollut ykköstyypin diabeetikko pikkulapsesta asti ja nyt kolmenkympin lähestyessä olen ruvennut tuumailemaan myös tulevaisuutta pitkäaikaissairauden kanssa. Minua kiinnostaisi, mitä muut erilaisia pitkäaikaissairauksia kantavat ajattelevat tulevaisuudestaan? Esimerkiksi varaudutteko taloudellisesti siihen, että yhteiskunta saattaa lakata korvaamasta lääkkeitä ja hoitotarvikkeita osittain tai kokonaan? Koska voihan niinkin käydä, vaikka ei varmasti ihan kevyin perustein.

Vielä toistaiseksi Kela korvaa aika ison siivun insuliinien hinnasta, hoitotarvikkeet ovat ilmaisia (joskaan niitä ei saa ihan mielinmäärin, mutta riittävästi kuitenkin) ja pääsen vuosittain tapaamaan sekä diabeteshoitajaa että -lääkäriä, eikä käynti maksa kuin noin 50 €/kerta. Yhteiskunta siis on huolehtinut minusta erittäin hyvin, ja toivottavasti tekee sen myös tulevaisuudessa. Yhteiskunnan tuen ansiosta olen voinut elää hyvin lähelle "normaalin ihmisen" elämää enkä ole sidottu kotiin tai sairaalaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   9.10.25 17:36:50

Sitten todennäköisesti kuolen. Mutta heikosta aineksestahan yhteiskunta haluaa eroon ja pitkäaikaissairaat ovat niitä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   9.10.25 17:49:53

Minulla on endometrioosi ja kilpirauhasen vajaatoiminta.

Käsittääkseni minulla saattaa olla vielä pieni ripe toimivaa kilpirauhasta mutta jos en saisi lääkettä, olisin sänkypotilas ja täysin työkyvytön. Ei varmaan saisi edes liikkua ettei sydän rasittuisi.

Jos endometrioosilääkkeet loppuisivat enkä saisi korvaukseksi edes kipulääkkeitä, jaa'a. En tiedä mitä tekisin. Kipuni eivät ole mitään pikku nipistelyä. En halua ajatella asiaa. Nyt jo minua vaivaavat kehitysmaiden naiset jotka eivät saa apua, tosin heillä saattaa olla niin paljon raskauksia ja aliravitsemusta että estrogeenitasot luontaisesti alhaalla.

Ei kannata ajatella moista. En usko että maailmasta lääkkeet loppuvat ja olemme toistaiseksi sivistysvaltio, en usko että se muuttuu lähivuosikymmeninä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   9.10.25 18:01:16

Säästössä rahaa ja työpaikan kautta kaikenkattava sairauskuluvakuutus, ei rajoituksia.

Nytkin menee jo kahdessa kuukaudessa omavastuu täyteen lääkkeiden osalta, kun niin kalliita lääkkeitä, ei niitä ikinä omasta pussista pysty maksamaan. Mutta en huolehdi nyt sen enempää, kun sairaudet kurissa ja vielä saa hyvää hoitoa..

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   9.10.25 18:31:16

Ei tuollaisista niin kannata huolehtia etukäteen muuten kuin säästämällä KÄTEISENÄ rahaa. Työkyvyttömyyteen asti sairaana se on toki vaikeaa, mutta kymppi kuussa on kymppi enemmän kuin ei mitään. Ja sille rahalle voi tulla muutenkin akuuttia käyttöä.

Muuta varautumista voi ja kannattaa tehdä jos sairaus on jotenkin etenevä, kuten ykköstyypin diabetes voi olla. Hakeutua kohti sellaista asumista/asuntoa missä voi asua mahdollisimman pitkään itsenäisesti vaikka esimerkiksi näkö tai liikuntakyky heikkenisi. Muuttaa esimerkiksi asuntoon jossa on pyörätuolilla kulku helppoa vaikka ei varsinaisesti olisikana sitä varten tarkoitettu, vaan nykytaloissa on pakko olla pyörätuolilla päästävät kylpyhuoneet, ovet ja ovellakin pitää olla nykyään luiska pyörätuolille. Ja toki se luiska on hyvä silloinkin jos vielä pystyy kävelemään, mutta jalka ei rappusiin nousekaan.

Yksi iso juttu on se, että yrittää löytää asunnon maan tasalta niin ei käy niinkuin tälläkin foorumilla vasta kerrottiin, että jää jumiin kun hissi onkin rikki.
'
Minä varaudun etukäteen aina siihen, että en aina pääse kauppaan viikkoon, pariin, eli täytän kaikki kaapit aina kun siihen on kykenevä. Ollut sitten kätevää kun flunssan takia joutuu eristyksiin niin ei tarvitse mietiä mistä ruokaa kun sitä on useaksi viikoksi kaapeissa jos hätä tulee. En siis (nykyään) mitenkään hamstraa vaan ihan pikkuyksiön keittiön kaappeihin ja pakastimeen mahtuu esim. soijarouhetta, pastaa, pakastekasviksia, tofua jne vaikka kuinka. En osta mitään sellaista mitä en syö, eli ne hernekeittopurkit jäävät kauppaan kun niitä ei maha kestä. Ihan sitä samaa ruokaa kuin syön muutenkin.

Lähettäjä: Tuiku 
Päivämäärä:   9.10.25 19:51:11

Varastoinut sen verran lääkkeitä, et kun tiukkapaikka niin vuorossa siirto yläkertaan.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   9.10.25 21:27:04

"Varastoinut sen verran lääkkeitä, et kun tiukkapaikka niin vuorossa siirto yläkertaan."

Tämä on minunkin suunnitelmani niin sairastamisen kuin ihan vanhuuden varalle (kunnon heiketessä en mihinkään palvelutaloon lähde sänkyyn sidottuna mätänemään). Joo, voin miettiä asumismuotoja ja säästää rahaa ja tällaisia tavallisia, mutta kyllä ne ovat kuitenkin enemmän lähemmän tulevaisuuden asioita ja nuo isommat suunnitelmat myöhäisemmän. Mutta kun ikinä ei voi tietää mitä elämässä tapahtuu tai varsinkaan yhteiskunnassa tai maailmassa niin kaikkeen ei voi varautua tai osaa kukaan varautua tai saa esim säästettyä sellaisia summia että voisi lähteä vaikka pariksi vuodeksi syöpähoitoihin johonkin ulkomaille niin ei tarvitse ainakaan stressata näitä kun on tuo "back up plan" olemassa. (en ole pätkääkään itsetuhoinen tai edes masentunut, kylmän viileällä tavalla olen päättänyt elää itseni näköistä ja hyvää elämää niin kauan kuin sitä on tarjolla ja jos nämä speksit eivät täyty niin ennemmin lähden kuin kidun ja kärsin vain siksi, että saisin elää pidempään "koska jokainen elämä on arvokas" ja blabla)