|
Lähettäjä: -
Päivämäärä: 8.10.25 15:31:25
Kelan tuilla elävä ei kelpaa kohta Suomen kansalaiseksi
Kansalaisuuslakiin tulee uusia kiristyksiä.
Eduskunta äänestää kansalaisuuslain kiristyksen toisesta vaiheesta tänään kello 14 alkavassa täysi-istunnossa hallintovaliokunnan mietinnön pohjalta.
Toisessa vaiheessa nuhteettomuusedellytystä tiukennetaan, toimeentuloedellytys palautetaan kansalaistamisen edellytykseksi, kansalaisuutta ei voi saada ilman aktiivisuutta oman henkilöllisyytensä selvittämisen edesauttamisessa.
Muutoksen tavoitteena on tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelman mukaisesti. Hallituspuolueiden äänin tänään läpi menevä muutos tulee voimaan ensi vuoden alussa.
Näin vaatimus toimeentulosta muuttuu
Ehkä merkittävin muutos liittyy toimeentuloon.
Lähtökohtana Suomen kansalaisuuden saamiseksi on ollut, että toimeentulon tulee olla laillista ja se voi perustua palkkatyöhön, yritystoimintaan, etuuksiin tai muuhun tulonlähteeseen.
Toimeentulo on näin ollen voinut perustua esimerkiksi yhteiskunnan myöntämiin tukiin ja etuuksiin.
Kansalaisuuden hakijalta edellytetään jatkossa turvattua toimeentuloa. Käytännössä edellytetään nykyistä enemmän toimeentulon ja kotoutumisen osoittamista esimerkiksi työnteolla tai yritystoiminnalla.
Uusi toimeentuloedellytys ei pääsääntöisesti täyty, jos hakijan toimeentulo perustuu pelkästään viimesijaiseen yhteiskunnan myöntämään tukeen.
Euromääräistä rajaa ei ole asetettu, koska etuudet vaihtelevat esimerkiksi paikkakunnan ja perhekoon mukaan.
Päätösharkinnassa tarkastellaan toimeentuloedellytyksen täyttymistä arvioitaessa rajattua kahden vuoden ajanjaksoa välittömästi ennen kansalaisuushakemuksen ratkaisemista. Vaikka hakija on saanut näiden kahden vuoden aikana erilaisia etuuksia, hän voi täyttää toimeentuloedellytyksen, jos työttömyysetuuden ja/tai toimeentulotuen saamisen kesto ei ole ylittänyt yhteensä kolmea kuukautta.
Toimeentuloedellytys ei koske alle 18-vuotiasta eikä 65 vuotta täyttänyttä henkilöä.
Kansallinen turvallisuus
Kansallinen turvallisuus korostuu jatkossa kansalaisuuden saamisessa. Kansalaisuuslakiin tulee uusi pykälä kansalaisuuden myöntämättä jättämisestä kansallisen turvallisuuden perusteella.
Henkilölle ei myönnetä jatkossa kansalaisuutta hakemuksen tai ilmoituksen perusteella, vaikka hän täyttäisi kansalaisuuden saamisen edellytykset, jos on perusteltua syytä epäillä, että kansalaisuuden myöntäminen vaarantaa kansallista turvallisuutta tai jos kansalaisuuden myöntäminen muusta painavasta syystä hakijan kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella on vastoin yhteiskunnan tai valtion etua.
Keskeisin muutos nykytilaan on se, että uusi pykälä mahdollistaa kielteisen päätöksen tekemisen myös kansalaisuusilmoitukseen, kun nykyinen säännös koskee vain kansalaisuushakemuksia.
Tiettyjen hakijaryhmien, kuten entiset Suomen kansalaiset ja Pohjoismaan kansalaiset, kansalaisuuden saamista on helpotettu ilmoitusmenettelyllä. Siinä kansalaisuuden saamiselle on vähemmän edellytyksiä kuin hakemusmenettelyssä.
Kansalaisuuden menettäminen muuttuu tilanteissa, joissa kansalaisuuden voi menettää joko väärien tietojen antamisen perusteella tai syyllistymällä tiettyihin Suomen elintärkeitä etuja loukkaaviin rikoksiin.
Kansalaisuuden menettäminen helpottuu
Kansalaisuuslaissa säädetään kansalaisuuden menettämisestä väärien tietojen antamisen perusteella sekä maanpetos-, valtiopetos- tai terrorismirikokseen syyllistymisen perusteella.
Nyt sääntely täydentyy niin, että kansalaisuuden menettämisestä voidaan päättää myös sillä perusteella, että henkilö on saanut kansalaisuuden toimimalla muutoin petollisesti.
Säännöstä voitaisiin soveltaa esimerkiksi tilanteessa, jossa kansalaisuuden myöntämisen jälkeen käy ilmi, että kielitaitoedellytyksen täyttymiseksi vaadittavan kielikokeen on suorittanut kansalaistetun henkilön puolesta joku muu.
Säännöksen soveltaminen edellyttää, että kansalaisuushakemukseen olisi tehty kielteinen päätös, jos todellinen asiaintila olisi ollut päätöstä tehtäessä tiedossa.
Päätös kansalaisuuden menettämisestä voidaan tehdä jatkossa, jos kansalaisuushakemuksen tai -ilmoituksen ratkaisemisesta on kulunut enintään kymmenen vuotta, kun nykyisin mainittu enimmäisaika on viisi vuotta.
Kansalaisuuslakia muutetaan kolmessa vaiheessa
Hallitusohjelman mukaan kansalaisuuslaki uudistetaan kuluvalla vaalikaudella tiukentamalla kansalaistamisen edellytyksiä. Muutokset toteutetaan kolmessa vaiheessa.
Ensimmäisen vaiheen eli kansalaisuuslain asumisaikaedellytykseen tehdyt muutokset tulivat voimaan lokakuussa 2024. Kansalaistamisen yleisenä edellytyksenä olevaa asumisaika piteni viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen.
Asumisajaksi hyväksytään nykyisin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu ja asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää väheni.
Laista poistettiin kansainvälistä suojelua saavien asumisaikaa koskeva poikkeus.
Lisäksi eräiden poikkeusperusteiden osalta asumisaika piteni vuodella.
Kolmas vaihde odottaa nurkan takana
Kansalaisuuslain tiukentamisen kolmannessa vaiheessa kansalaistamisen edellytykseksi tulee kansalaisuuskokeen hyväksytty suorittaminen.
Hankkeessa selvitetään ensin mm. sitä, millainen kansalaisuuskoe otetaan käyttöön ja mikä taho hallinnoi kokeen suorittamista.
Kolmatta vaihetta koskeva hallituksen esitys on suunniteltu annettavaksi eduskunnalle vielä kuluvan syysistuntokauden aikana.
Kyseessä on iso työ. Toisin kuin kahdessa ensimmäisessä osassa, kansalaisuuskokeen pohjalla ei ole olemassa olevaa lainsäädäntöä.
– Huomioon otettavien asioiden määrä on suuri. Ne liittyvät edellytyksiin, jotka osoittavat hakijan yhteiskuntatietoutta, ja toisaalta on itse kansalaisuuskoejärjestelmä ja sen kehittäminen, johtava asiantuntija Roope Jokinen sisäministeriöstä kommentoi Iltalehdelle keskiviikkona.
|