Lähettäjä: pt.2 
Päivämäärä:   5.10.25 08:59:28

Re: Miksi maatiloilla tehdään niin paljon työtä?

Lähettäjä: ''
Päivämäärä: 5.10.25 08:01:13

"Yleensä yrityksillä on työntekijöitä. Maatilan täytyy nykypäivänä olla melkoisen iso pärjätäkseen ja turha luulla, että sellaisia yhden kahden ihmisen voimin pyöritetään. "

Jaa, jännä kun meilläpäin on näitä yhden/kahden ihmisen pieniä tiloja, hyvin saa leivän pöytään ja matkoillakin käy.
------------------------------------------------------------------

Nyt tuleekin hötöläisen, vanhan mutta tyhmän, kysymys. Mua on aina mietityttänyt tämä tilojen jatkuva laajentaminen. Naapurissa on pyörinyt yhdenkin miehen navetta, siinä oli hänelle työpaikka ja on tietääkseni saanut siitä ihan riittävän elannon. Miksi hän on voinut niin jatkaa? Ja on noita muitakin vastaavia vielä pystyssä.

Johtuuko se siitä, että koneet ovat vielä siinä iällä ja kunnossa että itse saa korjattua. Velattomia lienee nämä paikat myös.

Jatkajia ei tosin naapurissa ainakaan ole.

Lähettäjä: jgcjhgf 
Päivämäärä:   5.10.25 09:04:45

Miksi maatiloilla tehdään niin paljon työtä?

^
kun eivät osaa priorisoida, eivät osaa kommunikoida, eivät osaa kuin juopotella.
Siksi siellä tehdään niin paljon (turhaa) työtä.

Lähettäjä: Emännys 
Päivämäärä:   5.10.25 10:05:59

No en nyt tiedä tehdäänkö sitä sen enempää kuin muissakaan yrityksissä mutta monenlaista kausittain. Toisinaan tulee pitkää päivää ja välillä toinen voi vaan lorvia ku toisella pelkkä eläinten hoito n 6h päivässä.

Peltotyöt
Kevät / alkukausi:

Peltotöiden valmistelu (ojitus, kivien keruu, peltojen tasoitus)
Kalkitus ja lannoitus
Paskan ajo / lietteen levitys
Äestys
Kylvö
Jyräys

Kasvukauden aikana:
Rikkatorjunta
Kasvinsuojeluruiskutus
Lannoituksen täydennys
Ojien ja peltojen reunojen raivaus

Korjuuaika:

Niitto
Karhotus
Paalaus
Paalien keruu ja kuljetus varastoon
Olkien karhotus ja paalaus

Syksy:

Lannan levitys ja auraus
Ojien ja salaojien huolto
Kivien keruu ja peltojen tasaus
Varastojen ja koneiden puhdistus ja huolto

Lehmät

Eläinten ruokinta ja juotto
Lypsy
Parsien, karsinoiden ja lantakäytävien puhdistus
Lannan poisto / paskan ajo
Kuivitus
Eläinten tarkastus (terveys, poikimiset jne.)

Poikimisten valvonta ja vasikoiden hoito
Eläinten siirrot (kesälaitumille, navettaan)
Eläinlääkärikäynnit ja tiineys tarkastukset
Jalostus suunnittelu

Koneiden huolto ja korjaukset
Polttoaineiden ja voiteluaineiden täydennys
Rakennusten huolto ja korjaus (katot, ovet, sähköt)
Aidat ja portit kuntoon (esim. laitumet)
Teiden ja pihojen kunnossapito

Hallinto ja suunnittelu

Työsuunnitelmien ja viljelykiertojen teko
Tukihakemukset ja viranomaisraportointi
Kirjanpito ja eläinrekisterit

Lähettäjä: No 
Päivämäärä:   5.10.25 10:36:22

Yleensä yrityksillä on työntekijöitä. Maatilan täytyy nykypäivänä olla melkoisen iso pärjätäkseen ja turha luulla, että sellaisia yhden kahden ihmisen voimin pyöritetään. "

Meillä on noin 100 lehmää Plus nuorkarja ja pääosin kahdestaan pyöritetään eikä ole vakituista palkattua työvoimaa.
Eli perheviljelmän pienpihatto.
Suurnavetat on sitten erikseen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.10.25 10:41:09

"Mua on aina mietityttänyt tämä tilojen jatkuva laajentaminen."

Ne saa investointitukia ja jos rahaa ei käytä investointeihin, se jää käyttämättä.

Lähettäjä: Mutku 
Päivämäärä:   5.10.25 10:48:19

Niin mutta miksi ne yhden/kahden hengen tilatkin voi pärjätä?

Lähettäjä: Siksi 
Päivämäärä:   5.10.25 10:52:45

^^ Kysymys on kokonaisuuden hallinnasta eikä sitä montako henkilöä tilaa pyörittää/ minkäkokoinen tila on.

Lähettäjä: Emännys 
Päivämäärä:   5.10.25 11:11:30

"Lähettäjä: Mutku
Päivämäärä: 5.10.25 10:48:19

Niin mutta miksi ne yhden/kahden hengen tilatkin voi pärjätä?"

Meillä ainakin ostettiin sadan eläimen vanha työläs tila. Navetointi aikaa meni 9h päivä. Ennenvanhaan kun pankki vielä antoi lainaa maatalouteen, investointiin uusi navetta. Triplattiin eläinmäärä. Työmäärä tippui 6n h päivässä.

Sama juttu kuin talleilla, mitä enemmän automatiikkaa, sitä vähemmän tarvitsee työvoimaa. 30 lehmää vanhanaikaisessa parsinavetassa vaatii yhtä paljon työtunteja kuin 100-150lehmää nykyaikaisessa pihatossa.
Hevosihmiset voinee verrata tallia jossa lämmitetyt automaatti vesikupit, heinä automaatit, jokaisella vapaa kulku omaan tarhaan, pienkuormaaja tarhojen siivoukseen, lantala lähellä.. kotitalliin jossa hevoset pitää taluttaa tarhaan, perässä kantaa tai laskea vedet letkulla, kantaa heinät, lantalaan matkaa ja sekin ulkona kottikärryillä, tarhan siivous petkeleellä ja pulkalla ..

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   5.10.25 11:39:30

Työmäärä riippuu ihan täysin tekniikasta, mitä on käytössä, ja miten helposti työt on suunniteltu ja miten esim. pellot on sijoittuneet.

Ruokinta, onko automatisointia ollenkaan vai mennäänkö pienkuormaajalla tai pahimmillaan talikolla.
Kuivitusrobotti tai pienkuormaajakuivitus vai saavilla.
Lypsy, parressa asemalla vai robotilla?
Vasikoiden juotto, kaikille erikseen ämpäriin vai onko automaatti.
Eläinten siirrot, vaatiiko useamman ihmisen vai onko hyvin suunnitellut portit ja käytävät.

Jos pellot on kaukana, ja rehut pitää hakea tai paska ajaa kauas, vie aikaa. Samoin peltotyöaikaan vie siirtyminen aikaa.

Ja osa tiloista hinkkaa ja nysvää "koska aina on tehty näin". Toiset on ymmärtäny, että kannattaa panostaa niihin mitkä vaikuttaa oikeasti asioihin. Ja toisaalta, joka päivä voi siivota vähän. Toiset vaan saattaa suunnilleen koko navetan pestä joka päivä. Ja toiset ei siivoa mitään ikinä, jolloin kaikki on paskassa, mikä taas hidastaa hommia. Se homma, mikä vie turhaa aikaa joka päivä kaks minuuttia, vie viikossa jo vartin. Ja näitä kun on kymmenen hommaa, vie se jo 2,5h viikossa ylimääräistä aikaa.

Mutta maatalous on siitä surullinen ala, että hyvin harva uskaltaa muuttaa toimintatapaansa. Hitaasti mutta yritän lomittajana saada tilallisia kyseenalaistamaan, voisiko toimintatapaa muuttaa.

Lähettäjä: &€#? 
Päivämäärä:   5.10.25 11:58:36

Nämä reippaat investoijat pääsevät työmäärältään vähemmällä. Aluksi. Vaan kun tuotanto ei kata tehtyjä investointeja ja lainat pukkaa päälle niin on mentävä ulkopuoliselle töihin. Muutama vuosi saattaa riittävän optimistinen jaksaa. Vaan kun laitteet vikaantuu tai tulee uudistus tarpeita, on pakko nostaa kädet pystyyn.
Loppujen lopuksi se pientä tilaa pyörittävä välttyy lainojen mukana tuomilta paineilta. Omalla tekemisellä pysyy kustannukset hallinnassa. Kun ei ole sidottu yhteen tuotantosuuntaan koko toimintaa, voi tuotteita vaihtaa kysynnän mukaan ja kokeilla erilaisia vaihtoehtoja.
Oikeastaan kaikessa pienissä yrityksissä parhaiten pärjää perheyrityksen. Sitoutuminen tekemiseen ja joustavuus palkkojen maksuissa auttaa vaikeina aikoina.