|
Lähettäjä: Faktahomma
Päivämäärä: 27.9.25 19:29:38
Jotkut toistavat mantraa, että vasemmisto haluaa vain ottaa velkaa mutta katsotaan mitä on tapahtunut 1990-luvun laman jälkeen.
Lipposen (Sdp) hallitusten aikana (1995-2003) valtionvelka painettiin sadasta miljardista kuuteenkymmeneen miljardiin.
Kun Lipponen 1 hallitus aloitti toimintansa kulutuskysyntä oli vaimeaa, verotulot kuluivat 1990-luvun laman seurausten maksamiseen ja säästöt kohdistuivat sosiaalietuihin. Myös korot olivat korkealla.
Lipponen 1 hallitus toteutti säästöjä mm. työeläkemuutoksista kuten taitetusta indeksistä sovittiin minkä johdosta eläkkeet laskivat yhden prosentin vuosivauhdilla palkkatasoon verrattuna. Kuntien valtionosuuksia leikattiin. Lipponen 1 hallituksen edeltäjä, Ahon porvarihallitus 1991-95 leikkasi menoja ja Lipponen 1 hallitus 1995-99 leikkasi vielä parikymmentä miljardia lisää ja valtion velkaantuminen pysähtyi ja kääntyi laskuun hallituskauden puolivälissä.
Nokialla oli oma vaikutuksensa siihen, että velkaa pystyttiin maksamaan mutta Nokia alkoi toden teolla vaikuttamaan Suomen talouteen vasta Lipponen 2 hallituskaudella 1999-2003.
1991 Gsm-verkko avattiin Suomessa ensimmäisenä maailmassa. Nokia julkaisee vuotta myöhemmin ensimmäisen gsm-kännykänsä, puoli kiloa painavan Nokia 1011:n.
1994 Nokia julkaisee 2110-puhelimen, 2005 Nokialla oli yli 54 prosentin markkinaosuus maailman älypuhelinmyynnistä ja 2006 Nokialla oli maailmanlaajuisesti 35 prosentin markkinaosuus. 2009 maailmanmarkkinoiden taantuma tuntuu myös matkapuhelinalalla ja Nokia tekee ensimmäisen tappiollisen vuosineljänneksensä sitten 90-luvun puolivälin.
Tärkeintä oli, että kun rahaa tuli maksettiin velkaa eikä jaettu sitä joka suuntaan ja silloin Lipponen 1 ja 2 hallituksissa pääministeripuolue oli Sdp.
Finanssikriisi oli päällä 2007–2009. Se iski Vanhanen 2 hallituksen alussa ja se, että silloin otettiin velkaa kriisin takia on ymmärrettävää. Velan ottaminen kuitenkin jatkui pitkälle finanssikriisin jälkeenkin. Ensin Kiviniemi hallituksessa ja sen jälkeen kokoomuksen vetämissä Katainen ja Stubb hallituksissa.
Suuret kriisit olivat 1990-luvun lama mikä kaatui Aho ja Lipponen 1 hallituksille.
Finanssikriisi Vanhanen 2 hallitukselle. Kiviniemi, Katainen, Stubb hallitusten aikana ei saman mittaluokan kriisejä ollut ja kuitenkin velkaa otettiin kiihtyvällä vauhdilla. Katainen/Stubb hallitus perui Windfall-veron, eläkkeiden ja ansiotulojen verotukseen tehtiin täysimääräiset ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset kolmeen alimpaan tuloluokkaan, yhteisöveroa laskettiin 4,5 prosenttiyksiköllä . Yliopistojen perusrahoitukseen tehtiin kertaluontoinen korotus jne. Vaikeita päätöksiä kuten kotihoidon tuen keston lyhentämistä kolmesta vuodesta kahteen vuoteen ei saatu tehtyä. Valtion velkaantuminen jatkui kiihtyvällä vauhdilla vaikka tämä kriisien välinen aika olisi ollut se oikea aika leikkauksille ja talouden tasapainottamiselle.
Myöskin Sipilä hallituksessa velan ottaminen jatkui. Vuosina 2015, 2016 ja 2018 velkaa otettiin ja vain 2017 sitä maksettiin kaikista leikkauksista huolimatta. Jos katsotaan koko hallituskautta velkaantuminen jatkui vaikka vauhti vähän hetkeksi hiljeni.
Seuraava suuri kriisi, koronakriisi tuli vasta Marin hallituksen aikana ja silloin velan otto oli perusteltua. Ilman yritysten voimakasta tukemista Suomessa työttömyys olisi räjähtänyt kasvuun ja Ukrainan sota syttyi hallituskauden lopussa. Nykyiset hallituspuolueet vaativat silloin oppositiossa vielä suurempaa velan ottamista.
Orpo hallitus jatkaa velan ottamista ja velkaa otetaan enemmän kun mikään muu hallitus on koskaan ottanut.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011469125.html
https://yle.fi/a/3-7469358
|