Lähettäjä: Kia
Päivämäärä: 20.9.25 19:57:53
"Minusta on jollain tapaa itsekästä kuvitella olevansa niin helkkarin spesiaali ainutlaatuinen ihmisyksilö, että mitenkään ei ole mahdollista että joku voisi tykätä tai olla kiinnostunut."
Hieman kapeakatseinen näkemys. Entäs jos on kasvanut esimerkiksi päihdeperheessä tai isän kanssa, joka osasi kertoa sinulle tarpeeksi usein että olet "säälittävä", "et edes siihen pysty" jne. Muut perheen miesjäsenet päihdehelvetissä. Itse olen luonut itselleni ihan hyvän elämän. On korkea koulutus, työ, harrastukset, kaverit. Ihan tietoisesti olen yrittänyt ajatella olevani saman arvoinen kuin muut. Silti joku piru taustalla aina palaa siihen, ettei tavallaan parisuhde tai rakkaus kuulu minulle. Jos joku tutustuisi minuun niin taustat yms. huomioiden varmasti alkaisi jossain kohtaa halveksimaan minua. Tavallaan siis tykkään itsestäni, mutta nuoruudessa jo hakeuduin kaksi kertaa parisuhteeseen, mitkä muistuttivat lapsuuden perheestä. Jotenkin vielä viimeisen kerran yritän itselleni toitottaa että jonkun mielestä olen varmasti hyvä juuri näin.
|