Lähettäjä: Voi 
Päivämäärä:   15.9.25 04:29:55

Minua pyydettiin mieheni kanssa hänen veljensä lapsen kummeiksi. Olemme aika vähän oikeasti tekemisissä (lähinnä näemme veljesten vanhempien järjestämissä jutuissa) emmekä ole ikinä viettäneet aikaa vain keskenään veljen ja tämän puolison kanssa. En keksi myöskään mitään juteltavaa tämän veljen puolison kanssa ja tunne on varmasti molemminpuolinen.

Minua ahdistaa, koska minua on selvästi pyydetty kummiksi vain kohteliaisuudes

Lähettäjä: Voi 
Päivämäärä:   15.9.25 04:37:47

*katkesi…

…kohteliaisuudesta, koska miestänikin pyydettiin. Hänen pyytämisensä vielä ymmärrän, mutta olisihan hän ollut lapsen elämässä mukana setänä kuitenkin. Muut kummit ovat ystäviä, joiden kanssa perhe on muutenkin tekemisissä.

Ristiäiset ovat viikon päästä, enkä haluaisi hommaan lähteä, koska minua ei oikeasti kaivata lapsen tai perheen elämään. Minua myös harmittaa, että jään väkisinkin lapselle etäiseksi. Mielestäni kummin ei kuuluisi olla sellainen. Jos nyt kieltäydyn, niin saan tietysti hankalan leiman (anopille tätä olen jo). Mieheni ei uhraa tälle ajatusta lainkaan, ts. hän ei siis näe kummin tehtävää mitenkään erityisenä eikä näe tätä kiusallista järjestelyä…

Lähettäjä: Voi 
Päivämäärä:   15.9.25 04:44:53

Lisäyksenä vielä, että olen oikeasti yrittänyt aikanaan tutustua veljen puolisoonkin ja ollut ystävällinen jne., mutta meillä ei vain klikkaa. Meitä ei myöskään koskaan ole kutsuttu heille kylään eli en tiedä, minkälaiset sisätilat heidän talossaan on (ja ovat asuneet nykyisessä talossaan yli viisi vuotta). Tämä ei liity kummiuteen, mutta kertonee kanssakäymisen tasosta. Lasta olen nähnyt syntymän jälkeen kerran, kun meidät kutsuttiin appivanhempieni luo häntä katsomaan. Miten ihmeessä tästä kieltäydyn, olenko ristiäispäivänä ”kipeä” vai mitä teen? En haluaisi antaa anopille taas uusia syitä arvosteluun.

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   15.9.25 05:22:10

Kasva aikuiseksi ja lakkaa tekemästä elämäsi tärkeitä valintoja anopin mielen mukaan. Anopillekin pitää voida sanoa vastaan, jos hän soittaa suutaan.

Kieltäydy kohteliaasti vetoamalla siihen, että pelkäät jääväsi etäiseksi kummiksi juuri em. syistä.

Lähettäjä: I 
Päivämäärä:   15.9.25 05:38:32

Entäpä jos kummiksi pyytäminen onkin miehesi veljeltä yritys saada perheitänne lähentymään? Ehkäpä veljekset haluaisivat olla enemmän tekemisissä toistensa kanssa?

Lähettäjä: Voi 
Päivämäärä:   15.9.25 05:55:39

^^ Niin minäkin ensin ajattelin, mutta sama etäisyys jatkuu. Olen itse kysellyt kuulumisia pariin kertaan ja mm. ristiäisten ajankohtaa, mutta siihen se on jäänyt. Mitään jatkoa keskusteluun ei ole siitä suunnasta tullut. Tuoreet vanhemmat ovat kuitenkin jaksaneet loppukesästä kiertää muutamissa tapahtumissa lapsen ja kummeiksi tulevien ystäviensä kanssa, joten kyseessä ei liene hirvittävä väsymys tai vaikeudet vauvan kanssa.

Tiedän olevani lapanen tässä, mutta pelkään, että kieltäytymällä teen elämästäni (tai muiden perheenjäsenteni elämästä) vielä hankalampaa, kun anoppi ja ehkä miehen velikin puolisoineen suuttuu. Veljen puolisosta anoppi pitää erityisen paljon ja ovat selvästi läheisempiä kuin minä ja anoppi, joten jään aika ahtaalle :/

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.9.25 05:58:41

Ei kummin ole pakko olla ristiäisissä mukana, eli se sairaaksi tekeytyminen ei muuta asiaa mitenkään.

Mutta joo, mistäpä sitä tietää, oletteko miehesi kanssa enää edes yhdessä, kun lapsi on täysikäinen. Että vähän hölmöähän se on pyytää kummiksi näitä tilapäisiä ohikulkijoita, vaikka varsin kohteliasta onkin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.9.25 06:16:07

Mikset ottaisit miehesi asennetta asiaan? Aika iso osa kummeista on etäisempiä, ja kummius on muutenkin nykyään aika lailla pelkkä muodollisuus, eikä mikään henkinen kasvattaja.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.9.25 06:23:37

Kummiudesta kieltäytyminen on kyllä etikettivirhe.. On myös etikettivirhe pyytää kummiksi ihmistä, jonka ei ole täysin varma suostuvan. Jos olisin sinä, antaisin olla. Olette miehesi kanssa "yhdessä" lapsen kummi, joten voit antaa miehesi kantaa vastuun hommasta. Jos tulisi esimerkiksi ero, voisit unohtaa koko homman

Lähettäjä: What 
Päivämäärä:   15.9.25 06:39:34

Sukulaisten ollessa kyseessä suostuisin ja ryhtyisin kummiksi. Olet sitä kuitenkin miehen siivellä eikä kummoista tarvi tehdä.

Ellei asiat muutu tulevaisuudessa ja saat lapsesta kivan pikku ystävän.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   15.9.25 06:42:51

Että tälläinen stoori heti aamutuimaan.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.9.25 06:44:45

Minua pyydettiin kummiksi siksi, kun ei ollut ketään muutakaan. Olisi pitänyt kieltäytyä.
Ei olla missään tekemisissä enää nykyään, en ole nähnyt kummilasta moneen vuoteen. Eikä kyllä haittaa yhtään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.9.25 06:48:33

Ehkä vaan olisit kummi paperilla?

Tai kysyt veljen puolisolta, että haluavatko varmasti, että sinä olet kummi. Että sua ei yhtään haittaa vaikka vain puoliso on ja sä et.

Joskus lapset lähentää ihmisiä. Voitte tarjota hoitoapua ja he voivat siihen tarttua jos tahtovat. Mun puolisolla on sukulainen jonka kanssa ei ollut missään tekemisissä. Sitten tehtiin yllättäen lapset samaan aikaan ja nyt kuljetaan lomillakin yhdessä :D