|
Lähettäjä: Kuikki
Päivämäärä: 11.9.25 10:00:00
Meillä on töissä paljon sellaista aikaa, että voi jutella kollegan kanssa niitä näitä työn lomassa. Yksi työkavereistani alkaa juttuineen käydä tosissaan hermoilleni, ja ihan syystä. Hän on ihan mukava silloin kun puheenaiheet pysyvät neutraaleina, mutta auta armias jos hän saa aihetta puhua seksuaalivähemmistöistä tai maahanmuuttajista.
Hänen uutuuskampanjansa koskee tällä kertaa hänen läheistään, joka oli joutunut sairaalaan verenmyrkytyksen vuoksi. Tämä läheinen on avoimesti homoseksuaali ja löytänyt juuri uuden kumppanin hieman ennen sairastumistaan. Työkaverini on täysin vakuuttunut siitä, että verenmyrkytys johtui seksistä saman sukupuolen edustajan kanssa. Näitä totaalisen harhaisia näkemyksiään hän nyt paasaa minulle siksi, että olen itsekin lesbo ja tällä hetkellä sinkkuna, ja hän haluaa "varoittaa" minua homostelun vaaroista ihan silkkaa hyväntahtoisuuttaan. Aluksi tämä huvitti, mutta enää ei.
Välillä jutut ovat myös avoimen rasistisia, tämä ei kantasuomalaisena kohdistu minuun tai muihin työkavereihin, mutta ei mielestäni kenenkään tarvitse tuollaista työpaikalla kuunnella.
Olen sanonut tästä työkaverille asiallisesti ja tiukemminkin, mutta asenne on "mää vaan sanon asiat nii kuin ne on" eli ei mitään vaikutusta.
Esimiehemme jäi juuri vanhempainvapaalle. Olisinpa ottanut asian puheeksi hänen kanssaan, hän kun on maailman järkevin ja empaattisin ja samalla jämäköin tyyppi, mitä voi kuvitella, oikein pomojen aatelia. Hän varmasti olisi hoitanut asian niin, että paskapuheet loppuisivat heti. Hänen sijaisensa taas... Noh, ei aivan tehtäviensä tasalla jos minulta kysytään. Häneltä on vaikea saada kunnollista vastausta edes yksinkertaisiin kysymyksiin ja en tiedä miten hän tällaiseen reagoisi. En ole edes tavannut häntä vielä ja tuntuu, että hän inhoaa minua jo, päätellen tyylistä vastauksista sähköposteihini.
Rohkaiskaa mua, antakaa vähän sanoja miten ottaisin tämän puheeksi ilman turhaa draamaa.
|