Lähettäjä: Aneemia 
Päivämäärä:   3.9.25 14:48:11

Köyhyys on niin ankeaa eikä tulevaisuudennäkymät nekään lupaavat ole. Iloa ei saa mistään. Olisi kiva joskus herkutella, suurinta herkkuani on paneroidut kalafileet mutta ei niihin köyhän rahapussi taivu. Ulkona on ehkä kiva käydä jos on hyvä sää mutta sielläkin ahdistaa tietää että lopuksi pitää tulla pieneen yksiöön jossa ei ole mitään kodikkuutta kun ei ole rahaa sisustaa. Nuorena opiskelijana oli kiva pelailla Simsiä, nyt ei työttömänä aikuisena pysty edes konetta ostamaan toisin kuin sillon kun vanhemmat auttoi. Makaroonia saa jatkuvasti syödä ja lukea samoja kirjoja läpi unelmoiden että olisi edes kotoisa lukunurkka joka näyttää omalta.

Itkettää joka päivä tämä ankea elämä. Kuolemanpelkoinen luuseri kun olen niin en uskalla edes päiviäni itse päättää!

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   3.9.25 14:52:05

Hei jos tykkäät lukea niin mene ihmeessä kirjastoon! Siellä saa ajankin kulumaan, ovat usein viihtyisiä paikkoja :) tai sitten lainaat kotiin. Missä päin asut? Voisin tuoda sinulle paneroituja kalafileitä :D

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   3.9.25 14:55:06

Vinkkinä kalafileisiin, että tee itse. Noissahan on karmiva kilohinta, mutta vaikkapa haukea tai lohta saa halvallakin. Meillä on lähikaupassa usein 7-8 e kilo lohta, Finduksen rapeat seitifileet maksaa miltei 16 e kilolta.

Lähettäjä: Lulle 
Päivämäärä:   3.9.25 14:57:33

On paljonkin iloja.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   3.9.25 14:58:32

Paitsi ruokaa, ihan kaikkea muutakin voi tehdä itse. Kirppari / roskalava ryhmistä voi löytyä ihan ilmaiseksikin tavaraa ja jos osaat ommella itse niin saat sisustettua tosi kivaksi.

Lähettäjä: Gigi 
Päivämäärä:   3.9.25 14:59:46

Minä olen todella pienituloinen eikä ole säästöjäkään (perintöverosotku vei kaiken), mutta olen silti onnellinen. Joo elän ns kädestä suuhun, palkka riittää just elämiseen mutta ei juuri muuhun. Eli elän tosi niukalla ruokabudulla, asun edullisessa pienessä yksiössä, ei ole autoa tms ja tiukille menee loppukuu, vaikka elän tosi säästeliäästi. En silti koe elämäni olevan lainkaan kurjaa, koska iloni tulevat asioista jotka eivät maksa mitään. Eli minulle iloa tuovat ystävät, urheilu (juoksu ja punttitreenin kotona ja ulkosalilla) sekä koirat (teen vapaaehtoistyötä löytöeläinkodissa). Vielä kun löytyisi joskus taas parisuhde, niin olisin erittäin onnellinen. Ehkä joku päivä vielä on taas parempi palkka ja enemmän rahaa, mutta tämäkin hetki elämässä on tosi jees.

Lähettäjä: ### 
Päivämäärä:   3.9.25 15:01:28

Olen töissä, mutta rahaa ei riitä tuhlattavaksi asti.
Juuri yhtenä päivänä tajusin, etten ole ostanut kotiini yhtään huonekalua uutena, kaikki on kerätty fb-roskalavaryhmistä ja torista, Kalleimmat hankinnat taitavat olla 70e/kpl, ja ne olivat matto ja lipasto. Silti asuntoni on viihtyisä, ei tosin sisustuslehtien sivuilta kopioitu.
Minulle iloa tuottaa metsäkävelyt, sieltä olen bongaillut kantarelleja ja saanut niitä pakkaseenkin ihan kivasti. Samoin mustikoita on ollut paljon tänä vuonna. Tuo vaihtelua ruokaan. Voisitko kokeilla harrastuksena kutoa vaikka villasukkia, sitä harrastan talven pimeinä iltoina. Sukista voi saada vähän rahaakin myymällä niitä ja samalla kuuntelen äänikirjoja. Itselläni on storytel-palvelu käytössä, mutta käsittääkseni myös kirjastoilla on äänikirjapalveluja ihan ilmaiseksi käytettävänä. Koska mitään järkeviä harrastuksia ei ole käyn pari kertaa viikossa illalla kiertelemässä Prismassa, meidän lähellä olevassa löytyy usein kalaa ilta-alennuksessa niin, että viimeinen käyttöpäivä on seuraavana tai sitä seuraavana päivänä, ostin esimerkiksi kuhafileitä noin 2e/kpl. Siitä saisit laitettua leivitettyä kalaa jos onnistut tekemään vastaavia löytöjä. Lisäksi nyt on ollut perunoita ja porkkanoita alle euron/kg eli niistä saisi jo ihan kivan aterian vähän yli kahdella eurolla, perunoita ja porkkanoita jäisi vielä muillekin päiville.
Ei tämä köyhyys varsinaisesti kovin kivaa ole, mutta koitan etsiä edes pieniä juttuja, jotka lämmittävät mieltä...

Lähettäjä: Mips 
Päivämäärä:   3.9.25 15:04:37

Köyhyys oli ankeampaa kun olin herkku- ja limukoukussa. Nyt kun on terve suhtautuminen ruokaan löytyy iloja muualta kuin herkuttelusta ja karkkeihin menneet rahat voi käyttää parempaan ruokaan.

Noita kalafileitä kannattaa tosiaan tehdä itse!

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   3.9.25 15:06:18

Oletko paikallista fb:roskalavaa kokeillut sisustukseen? Millaisesta lukunurkasta haaveilet?

Moni antaa ilmaiseksi ihan kivaa tavaraa pois.

Kalafileet kannattaa tosiaan valmistaa itse.

Lähettäjä: PIMPOM 
Päivämäärä:   3.9.25 15:07:18

Kivaa löytää kirpparilta pikkurahalla ja roskalavaryhmistä saa ilmaiseksi. Torissakin myös annetaan ilmaiseksi hyvää tavaraa.

Lähettäjä: downshift 
Päivämäärä:   3.9.25 15:11:23

Tässä sulle vinkki, näin teen itse:

S-kaupan -60% ilta-alesta kuha- tai siikafilettä, meilläpäin ainakin on usein tarjolla. Korppujauhoja ja vehnäjauhoja - jälkimmäistä saa usein ruokajonoista - sekä ruokaöljyä, kananmuna voiteluun. (Em. ainesten yksikköhinta on naurettava kun laskee kuinka monta vuotta niillä leivittää vaikka söisi tätä joka viikko, ja lopun kananmunan voi vaikka paistaa aamupalaksi seuraavana päivänä.) Tähän laitan rinnalle omalla pihalla kasvaneista perunoista airfryerissa tehtyjä ranskalaisia.

Hey presto, todella herkullinen fish & chips, paljon parempi kuin kaupan pakastealtaan kuivat kalikat.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   3.9.25 15:11:31

Itse saan iloa siitä, että pärjään näin köyhänä.

Olen matalapalkka-alalla, osa-aikatyössä, käytännössä eläisin samalla rahalla jos nostaisin tukia (olen joskus hakemutkin toimeentulotukea kun tuli tosi iso hammaslääkärilasku mutta vaatii kyllä valtavan paperirumban) mutta työ on minulle tosi tärkeä juttu.

Työn lisäksi minulle iloa tuottavat perheen kanssa oleminen, liikkuminen (menen töihin pyörällä tai kävellen aina kun mahdollista), marjastus ja sienestys ja muutenkin metsässä liikkuminen. Käyn paljon kirjastossa. Välillä teen eväät ja laitan kahvia termariin ja lähden päiväksi meren rantaan. Googlailen (edullisia) reseptejä ja yritän syödä monipuolisesti, leivon paljon itse.

Lähettäjä: Tipi 
Päivämäärä:   3.9.25 15:14:32

Minä pienipalkkainen kyllästyin kituuttamaan ja muutin siskon ja äidin kanssa yhteiseen kämppään. Heti on enemmän rahaa. Kiitollinen olen että tämä on mahdollista näin, kaikille ei tietenkään ole.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   3.9.25 15:21:12

Kirjaston palvelut
Luontopolut
Marjastus
Sienestys
Musiikin kuunteleminen
Kaikki itsetehdyt kausikoristeet luontoaiheista - kaikki mikä on esim puista pudonnut maahan saa ottaa. Oksia ym ei saa puista repiä.
Kirpputoreilla kiertely
Vahinkotavarakeskukset
Tori, Facebook ryhmät missä annetaan tavaraa

Olen itse aivan koukussa näihin kaikkiin, ja jos joskus tulotaso nousee niin varmaan jatkankin näillä samoilla puuhilla. Alkanut kammoksumaan kulutuksen määrää ja tavarapaljoutta.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   3.9.25 15:42:58

Ihana kuulla ettei kaikki koe rajoitteita lamauttavina. Ja itsellä kun on hyvät tulot ja isot velat niin kukutuskyvyttömyyden päälle tulee karmea työpaine ja pelko yt-neuvotteluista ja että menettää kodin ja jää vielä lainaa

Lähettäjä: m 
Päivämäärä:   3.9.25 15:53:24

Vaikka en ole köyhä (mutten mikään hyvätuloinenkaan) nautin eniten oikeastaan ilmaisista asioista mitä täälläkin on moni listannut. :D ei kiinnosta juurikaan kuluttaminen ja nykyäänhän se on muotiakin elää minimalistisesti.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   3.9.25 16:03:06

Jos satut asumaan isommassa kaupungissa, ryhdy kirppishaukaksi - osta halvalla ja myy kalliilla.
Omia loppukesän löytöjä: Ametistin värinen vanha Mariskooli, ostin 20€, myin 170€. Fjällrävenin uudenveroinen miesten takki, ostin 10€, myin 70€. Myyntiä odottaa vintage-kahviastiasto, ostin 18€, odotan saavani 100-120€.
Kivaa ja tuottavaa hommaa, lähes aina pääsen vähintään muutaman kympin voitolle kun käyn kaupoilla.

Lähettäjä: Helsinkiläinen 
Päivämäärä:   3.9.25 16:08:34

Käyn kävelyllä ja ainakin täällä Helsingissä työttömät pääsevät palvelukeskusten kuntosaleille ilmaiseksi! Harrastan siis nykyisin ahkerasti salia ja kehittymistä on tapahtunut.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.9.25 16:18:22

Sisustusjuttuja ja huonekaluja saa torista ihan ilmaiseksi. Itsekin haen sieltä vaikka tulot on plus 100 0000e vuodessa.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   3.9.25 17:35:53

Aloittaja sanoo syövänsä makaronia niin te kehotatte shoppaileen kirppiksellä tai neulomaan sukkia?? Jos rahaa ei ole niin sitä ei sitten ole.
Tsemppiä, toivottavasti vielä iloksi muuttuu. Itsekin pitkään noin elänyt, tiedän miten mieli menee apeaksi.

Lähettäjä: ..... 
Päivämäärä:   3.9.25 18:18:25

Aloittaja, jos sulla on rahaa vain makaroniin, hae toimeentulotukea.

Lähettäjä: Hki 
Päivämäärä:   3.9.25 18:28:45

Olen ihan ok toimeentuleva mutta ei mulla kyllä kalliita harrastuksia ole. Salilla ja vesijumpassa käyn, firma maksaa. Kirpparilla käyn paljon.

Lähettäjä: no 
Päivämäärä:   3.9.25 18:41:10

Ei makaroonista pysty päättelemään saako toimeentulotukea vai ei.

Lähettäjä: Köyhempi 
Päivämäärä:   3.9.25 18:45:27

Yhtenä päivänä oli iloa, kun ulosottomies kävi naapurin ovella.

Lähettäjä: downshift 
Päivämäärä:   3.9.25 18:52:57

Kyllä sitä rahaa joskus on, ainakin niinä päivinä kun tuet tulevat. Jos silloin investoi 5€ saadakseen 15€, niin kappas, on tienannut kympin, joka tuollaisessa makaronibudjetissa näkyy heti. Varjopuolena tietysti se että sen eteen joutuu näkemään vähän vaivaa ja tekemäänkin jotakin, ei vain toljottamaan Netflixiä sohvan pohjalta ja valittamaan netissä, miten kurjaa on olla köyhä.

Ei tää tän vaikeampaa matematiikkaa ole. Kukaanhan ei siis kehottanut aloittajaa shoppailemaan kirppiksellä tai kutomaan sukkia pelkästään huvin vuoksi, vaan siksi että sillä voi tienata hieman rahaa (tai säästää, esim siten että parsii itse sukkansa ehjiksi sen sijasta että heittäisi ne roskiin ja ostaisi uudet)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.9.25 18:56:05

Ei minun onneni ole rahasta kiinni. Sitä onnea kun ei rahalla saa ostettua, vaikka se toki asioita helpottaakin.

Elin kymmenen vuotta toimeentulotuella. Ei minulta silti puuttunut mitään. Järkevällä rahankäytöllä siitä tt-tuestakin saa säästettyä vaikka siihen tietokoneeseen jos sellaista kokee tarvitsevansa.

Kirjastosta löytyy ilmaiseksi kirjoja niin ettei taatusti lukeminen lopu kesken. Kodikkuutta asuntoon saa tehtyä hyvinkin halvalla, jopa ilmaiseksi kun roskalavaryhmiä sun muita vaan seurailee. Ja toisaalta se kodikkuus tulee myös omasta asenteesta, jos ajattelee asuntoaan jonain ankeana itsariyksiönä niin tokihan se siltä silloin myös tuntuu.

Luonnossa on kiva liikkua jalkaisin tai miksei pyörälläkin. Päiväretkeily ei maksa mitään, kunhan jotkut vaatteet päälle löytyy ja joku kippo johon voi evääksi pakata ihan sitä samaa ruokaa mitä kotonakin söisi.

Vapaaehtoistyön kautta voi myös saada sisältöä elämään ja kenties uusia tuttavuuksiakin. Työkokeilu on vähän kyseenalaista "palkatonta työtä", mutta jos sisältöä elämään kaipaa niin kannattaa sitäkin harkita ja kyllähän jotkut ovat sen kautta työpaikankin saaneet.

Ja vaikuttaa vähän siltä että saattaisit olla masentunut? Siihenkin on apua saatavilla, ihan ilmaiseksi, vaikkapa terveyskeskukseen soittamalla pääsee alkuun ja osaavat opastaa eteenpäin jos ajanvaraus tapahtuu jotain muuta kautta.

Lähettäjä: downshift 
Päivämäärä:   3.9.25 18:59:57

Esimerkiksi itse harrastan ihan samaa kuin K, vaikka toki minulla onkin aika kapea sektori tavaroita joiden käyvät hinnat ja menekin tunnen hyvin. Tienaan tällä noin 1000-1500 vuodessa ja se on ennemminkin osa saman tavaran harrastusta kuin mikään bisnes. Eihän se paljoa ole, mutta jos tienaisin normaalisti vain satasia kuussa eikä minulla olisi mahdollisuutta korottaa tulotasoani milloin tahansa menemällä enemmän töihin, niin summa näyttäytyisi varmasti paljon isompana. Ja jos olisi enemmän aikaa ja motiivia perehtyä muuhunkin mitä kirppareilta voi muuttaa rahaksi (esimerkiksi, jos olisin köyhä työtön vailla sisältöä päiviini) niin summaa olisi varmasti mahdollista korottaa paljonkin.

Lähettäjä: Noo 
Päivämäärä:   3.9.25 21:20:41

Enemmän on iloja kuin rikkaalla. Jokainen eteenpäin selvitty päivä on ilon päivä. Köyhän elämykset ovat todellakin elämyksiä verrattuna esim rikkaiden elämyksiin koska rikkailla vain kaikki tulee mitä tahtoo mutta köyhä jos jonkun elämyksen saa niin kyllä se on ilon ja onnen päivä. Minulta katkesi pari viikkoo sitten veet ja en pesulla/saunassa ole käynyt. Noo kaveri eilen kysy että tulisinko rantasaunalle saunomaan ja oli että tulen. Täyttyy sanoa ett oli tosiaan elämys ottaa villasukat jaloista pois kahden viikon jälkeen. Että sillalailla voi köyhäkin nauttia elämyksistä. Saa tätä kokeilla rikkaatkin ja oikesti suosittelen.

Lähettäjä: hst492 
Päivämäärä:   3.9.25 22:27:06

Kannatan kirppiksillä pyörimistä. Löysin eilen kangasta, joka maksaa 2200$/m. Teen siitä itselle suorat housut tai puolihameen. Paras löytö tähän mennessä. Ja kyllä, suosittelen ostamaan kirppikseltä yleensä tunnettuja tuotteita halvalla ja myymään sitten sopivaan hintaan edelleen Torissa tai tuttaville. Joskus löytää helmiä, jotka kannattaa pitää itsellään tai myy senkin, jos siltä tuntuu.

Lähettäjä: Kökör 
Päivämäärä:   3.9.25 23:34:32

Muistan kuinka aikoinaan olin kovin onnellinen, vaikka minulla oli pieni lapsi, mies menetti hyväpalkkaisen työn ja me sitä kautta kotimme. Vuokra-asunnossa tein edullisia ruokia ja sain siitä nautintoa. Lukeminen (kirjastot), TV ja edulliset käsityöt, kävely kauniissa maisemissa toi iloa.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   4.9.25 07:59:56

Itse olen kyllästynyt tavaraan ja kierrätykseen, vaikka sillä tienaisikin. Kaikki marketit ja tavaratalothan ovat oikeasti vaan tavaran kierrätystä paikasta a paikkaan b. En ole ns. köyhä, vaikka tulot ovat tällä hetkellä melko vähäiset, mutta minulla on omaisuutta (jota tarvitsen asumiseen ja liikkumiseen).

Ostan harvoin uutta. Yritän pitää tavarani mahdollisimman kauan käyttökelpoisina. Pyrin omistamaan vain tarvittavia tavaroita, kaiken muun pistän pois joko kiertoon tai hävitykseen.

Tietyt tavarat, joista erityisesi pidän, korjaan jos ne hajoaa.

Lähettäjä: Tiku82 
Päivämäärä:   4.9.25 08:26:16

En nyt tiedä olinko erityisen köyhä. Isäntä jäi työttömäksi matalapalkka alalta ja itse ollut tovin työttömänä. Rahatilanteen äkillisen muutoksen takia asunto jouduttiin myymään ja hevoset laittamaan pois. Ostettiin halvempi talo mihin jäi rahat edellisen myynnistä.

Tiukkaa on välillä ollut, mutta esim koirat on pystynyt hoitamaan vaikka halvinta mahdollista ruokaa syöttikin. Oma ruokarajoite hankaloittaa kun ei voi käyttää halpoja makaroneja tai leipää. Ruuan kanssa on helpottanut paljon se, että kaverin kanssa kimppaan laitetaan hevonen tai kaksi vuodessa lihoiksi.

Oikeastaan mitään ei tule ostettua uutena ja nykyään kun on facen roskalava-ryhmät niin niitä tulee hyödynnettyä.

Perintöä kun sain niin investoin autoon, tai oikeastaan kahteen kun päätin toteuttaa unelmani ja ostin kesäauton kun tuli tuota korvamerkitsemätöntä rahaa. Olishan sitä voinut ostaa parempaa ruokaa, uusia vaatteita tai käydä ulkona syömässä, mutta käytin rahat johonkin vielä mieluisampaan.

Nykyään rahatilanne paljon parempi kun vuorotellen ollaan oltu molemmat töissä, mutta vanhoista tavoista ei enää viitsi luopua ja eletään edelleen nuukasti. Mutta kun rahaa on niin tulee tehtyä erilaisia valintoja, kuten ennen olisin ristisidevammaisen koiran lopettanut, mutta nyt se leikattiin.

Mutta oli rahatilanne ollut mikä tahansa niin koskaan ei ole tuntunut siltä etteikö olisi ollut ilon aiheita. Hevosista luopuminen harmitti kaikista eniten, mutta siihen oli myös oma terveys syynä... mikä tosin oli syy myös rahapulaan.

Lähettäjä: fola 
Päivämäärä:   4.9.25 08:44:10

Pari viikkoa sitten ostin pilkkahintaan hienon lipaston tyypiltä, joka oli eronnut, myynyt talonsa, aikoi muuttaa töihin toiselle puolelle Suomea ja hävittää nyt siis irtaimistoaan (talo pitää olla tyhjä syyskuun loppuun mennessä).

Tyyppi olisi antanut vaikka mitä vielä vaan ei mun kyytiini mahtunut muuta kuin yksi kirjahylly. Niillä ilmaistavaroilla olisi sisustanut pienen kodin ihan keposeen, ja kaikki tavarat oli vain muutaman vuoden vanhaa, aivan ehjää ja siistiä.

Lähettäjä: Ceciilie 
Päivämäärä:   4.9.25 11:29:11

Täällä yksi onnellinen köyhä kolmekymppinen. Mulla on kiva pikkuinen vuokrayksiö jonka olen sisustanut kirpputorien ja kaupunkini roskalavaryhmän löydöillä (joitakin olen vähän maalannut jne). Samalla tavalla pidän vaatekaappini mieluisensa, kivoihin itseäni miellyttäviin vaatteisiin pukeutuminen on minulle tärkeää. Harrastan juoksua viikottain kokoontuvassa naisten juoksuryhmässä ja lisäksi itsekseni sekä käyn kirjastolla taidepiirissä piirtelemässä ja maalaamassa. Kumpikaan noista ei maksa mitään. Ompelen myös ilokseni vaatteita, kankaat aina löydän ilmaisiksi ja langat ei paljoa maksa, kone hommattu roskalavaryhmästä.
Sen lisäksi ihanat ystävät tuo paljon iloa elämään. Ympärilläni on ihania erilaisia ihmisiä, jotka ovat minulle todella tärkeitä. Myös yksi miespuolinen sanotaan vaikka erityinen ystävä tuo kovasti valoa mielelle :)
Joskus käyn myös parin kaverini hevosilla ratsastamassa, jos ovat esim reissussa tai muuten pyytävät. Nuorena kun tuli ratsastettua ns tosissaan vaB tasolla kisaten, joten itsenäisesti meno onnistuu. Se on ihan kivaa, vaikka oma intohimoinen palo lajiin loppuikin jo aikoja sitten masennuksen myötä.
Ruoka ei ole minulle tärkeää, joten minua ei yhtään haittaa syödä köyhän budjetilla, en kaipaa mitään.
Ainoa mikä oikeasti kaivelee on se, että tahtoisin kovasti oman koiran. Sitä varten toivon joskus vielä valmistuvani yliopistosta korkeamman palkan ammattiin. Tällä hetkellä vaan tiedostan ettei omat voimavarat riitä opiskeluun, vaan tasainen arki ja ”helppo” suorittava kuormittamaton työ on minulle paras tapa pysyä hyvinvoivana ja elossa (edellinen masennus-burnoutini johti im yritykseen, joka nyt näin jälkikäteen ajateltuna epäonnistui sattuman seurauksena), vaikka tulot onkin tosi pienet. Mutta mulla on nyt hyvä näin, voisin sanoa että elämässäni on hirmuisen paljon ilonaiheita, vaikka rahaa onkin tosi vähän.

Lähettäjä: jappista 
Päivämäärä:   4.9.25 12:37:49

Minua ihmetyttää aina köyhyydestä puhuttaessa neuvo osta kirppareilta tai etsi roskalavoilta. Sama pätee toisinpäin eli nurina että köyhänä ei ole vara sisustaa tai ostaa vaatteita. Oikeastaan tämä kyllä kertoo yhteiskuntamme kulutushysteriasta. Koko ajan pitää ostaa jotakin.
Jos kyseessä ei ole juuri omilleen muuttanut nuori tai erossa kaiken menettänyt, niin mitä sieltä roskalavalta ja kirppareilta pitää siis ostaa? Miksi kotiin pitää olla laittamassa kokoajan jotain uutta? Sama vaatteista, miksi pitää kokoajan olla ostamassa vaatteita, oli ne sitten uusia tai käytettyjä? Itselläni on samat huonekalut ollut jo kohta 20 vuotta, eikä niissä ole mitään vikaa edelleenkään. Ei ole mitään tarvetta ostaa uusia. Astiatkin on ne samat, jotka ostin omilleen muutettuani. Paistinpannu on vaihdettu muutaman kerran ja jokunen muovikauha tms. on tullut ostettua, mutta muuten mennään samoilla vanhoilla.
Vaatteitakin ostelen todella harvoin. Kun vaatekaappiin valitsee perusvaatteita ne kyllä kestää muodin muuttumisenkin.
Ainut mitä tällä köyhällä on viime vuosien aikana ollut tarpeen ostaa sieltä kirppikseltä tai oikeastaan Torista on pyykikoneet. Pyykikoneet tuntuu olevan tänä päivänä melko lyhyt ikäisiä ja niitä on joutunut uusimaan.

Niin ja sitten siihen itse asiaan. Iloja löytyy monenlaisia. Itse tykään laittaa ruokaa ja leipoa. Halvemmistakin raaka-aineista saa tehtyä vaikka ja mitä ja lopulta koituu säästöäkin. Luen paljon ja kuulun maksuttomaan lukupiiriin. Liikun luonnossa ja harrastan hevosia. Hevosharrastuskin on ilmainen. Auttelen ystävääni hänen hevosten kanssa ja saan hoitaa ja ratsastaa kivoilla hepoilla. Lempitekemiseni on samoilla metsässä heppaystäväni kanssa joko taluttaen tai sitten ratsastaen.

Ja itse näen asian niin, että kun ei kokoajan ole ostamassa jotain, niin silloin tällöin on varaa tehdä jotain maksullistakin.

Lähettäjä: jappista 
Päivämäärä:   4.9.25 12:43:04

Tarkennetaan vielä tuota heppaharrastusta, että en siis käy tunneilla saati valmennuksissa vaan hoidan ja ratsastan ystäväni hevosia hänen kotitallillaan. Tallilta ei löydy maneesia eikä edes kenttää, eikä ne hevosetkaan ole osaamiseltaan kummoisia, mutta en se ole minäkään.
Tiedän toki ettei kaikilla ole mahdollisuutta ilmaiseen hevosharrastukseen, mutta monesti kyse on siitä ettei vaatimattomat kotitallit tahdo saada apukäsiä edes siihen hevosten liikutukseen. Ihmiset haluaa harrastaa vain hienoissa puitteissa eikä puskapollet kiinnosta vaikka ilmaiseksi saisi käydä.

Lähettäjä: downshift 
Päivämäärä:   4.9.25 13:23:02

"Miksi kotiin pitää olla laittamassa kokoajan jotain uutta?"

Siksi, että tavarat eivät valitettavasti ole ikuisia. Esimerkiksi astioilla, keittiövälineillä ja niinkin arkisella esineellä kuin pölynimurilla on tapana rikkua tai kulua loppuun. Vaatteista ja jalkineista nyt puhumattakaan. Tässähän ei siis kehoteta "shoppailemaan" roskalavaryhmissä ja kirppareilla vain huvin vuoksi, vaan siksi että jos jotain asiaa oikeasti tarvitsee niin se on moninkerroin halvempaa hankkia sieltä kuin uutena kaupasta. Joo, eihän sitä saa sen värisenä, muotoisena, merkkisenä ja mallisena kuin mitä ehkä toivoisi ja se voi olla käytetty ja vähän nuhjuinen. Mutta, se ei maksa mitään tai hyvin vähän ja ajaa kyllä asiansa. "Beggars can't be choosers", sanotaan englannin kielessä.

Samalla on kyllä myönnettävä että monilla köyhillä tai sellaiseksi itsensä mieltävillä on tässä asiassa myöskin väärää ylpeyttä. "Minähän en mitään käytettyä imuria ota!", sanotaan, nipistetään niistä makaroineista muutaman kuukauden ajan vielä vähän lisää, ja käydään Prismasta ostamassa upouusi imuri ja vielä oikein iloitaan siitä. Älytöntä. Samoin monet köyhät olisivat huomattavasti vähemmän köyhiä jos he eivät tulkitsisi niin monta asiaa nyky-yhteiskunnan standardeilla "välttämättömyyksiksi" - kuten päihteitä, kosmetiikkaa ja suoratoistopalveluita.

Lähettäjä: downshift 
Päivämäärä:   4.9.25 13:28:49

Nyt kun luin taaksepäin niin esimerkiksi Cecilie sisustaa kotiaan ja ylläpitää garderobia roskalavaryhmien löydöillä. Ja sehän on juuri tismalleen sellaista iloa ja nautintoa mitä köyhä voi elämäänsä ilmaiseksi/pilkkahintaan saada, jos noista asioista tykkää. Kulutus ei lisäänny mihinkään koska tavarat ovat poisheitettäviä joka tapauksessa, päinvastoin ekologinen kiertotalous toimii. Joten en ehkä ihan heti ensimmäisenä lähtisi kritisoimaan köyhien toiminnassa sitä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.9.25 13:33:55

Olen kelan sairaspäivärahalla eikä muutosta näy kuin eläkkeen suuntaan.

Óstin juuri Elisalta osamaksulla tietokoneen. Käytän paljon kirjastoa.
Onko paikkakunnallasi käytössä Kaiku-kortti? Sillä saa alennusta usein museoiden lisäksi työväenopiston kursseista. Mitä niitäkin löytyy todella edulisia vaikka maksaisi itsekin.

Kotini on kauniisti sisustettu, olen kiertänyt paljon kirppareita ja sieltä on vaatteenikin.

Yleensä ongelma on menot eikä tulot. Jätä pois liha ja maitotuotteet, vähennä kahvin litkimistä. Kilpailuta sähkö, netti, puhelin.

Lähettäjä: sometar 
Päivämäärä:   5.9.25 07:18:21

Kun luen köyhien elämästä niin huomaan eläväni kuin köyhä. Pukeudun kirppiksiltä puoli-ilmaiseksi, huonekalut ostettu Torista, ruokaa tarjouksesta ja ilta-alesta, alle tonnin auto, luen kirjoja, kuuntelen ilmaisia podcasteja ja katselen tv-sarjoja, täyttelen sanomalehtien ristikoita, en matkustele koska se on tylsintä mitä tiedän. Vietän paljon aikaa teinipoikani kanssa kasvimaalla, ongella, sieni- ja marjametsässä.

Viihdyn elämässäni aivan loistavasti kun työstänikin tykkään.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   5.9.25 07:26:10

Aika moni viettää elämänsä "eläen kuin köyhä", harrastaen jotain halpaa/ilmaista, syöden edullisesti, sisustaen kirppislöydöillä. Se ei silti ole samaa kuin köyhän elämä.

Kun sinulla on rahaa, voit huolettaa ajaa sillä tonnin autolla, korjautat tai ostat uuden jos leviää, ei tarvitse jännittää. Saat maksettua kaikki laskut eräpäivänä, ei tarvitse miettiä mitä voi siirtää. Jos hammas särkee niin on varaa mennä heti hammaslääkäriin. Voit ottaa lapsellesi vakuutuksen ja käyttää yksityisiä lääkäripalveluja.
Kun on rahaa niin on turvallisuutta, ja silloin onkin helppo viihtyä elämässä loistavasti.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   5.9.25 07:57:43

Siis tosiaan elät kuin köyhä, sometar? Jos se tonnin auto leviää niin joudut pyöräilemään sateessa töihin 20km? Jos sulla on lompakossa rahaa joko lääkkeeseen tai ruokaan niin ostat vain jommankumman? Laitat aamupalaksi pelkän puuron suolalla koska se on niin hyvää, samoin lounaaksi? Jos kengän pohja irtoaa niin yrität paikata sen liimalla itse, et vie suutariin tai osta uusia?

Älä käsitä väärin, on hienoa etteivät kaikki kerskakuluta vaikka siihen on mahdollisuus. Silti ne halvat ilot köyhän elämästä tuntuvat aivan erilaisilta silloin, kun elämässä on riittävä taloudellinen turvallisuus olemassa. Kun pääset vaikka yksityislääkärille tarvittaessa, kun voit hoidattaa särkevän hampaan eikä sitä revitä pois julkisella, kun voit ostaa kaksi välttämättömyyttä eikä tarvitse odottaa seuraavaan rahapäivään.

Lähettäjä: sometar 
Päivämäärä:   5.9.25 08:01:23

"Kun sinulla on rahaa, voit huolettaa ajaa sillä tonnin autolla, korjautat tai ostat uuden jos leviää, ei tarvitse jännittää. Saat maksettua kaikki laskut eräpäivänä, ei tarvitse miettiä mitä voi siirtää."

Monelle "köyhälle" tämä on silti köyhyyttä. Se, ettei ole varaa mihinkään luksukseen.

Enkä ole ottanut koskaan yhdellekään lapselleni muuta kuin tapaturmavakuutuksen, en käytä yksityisiä lääkäripalveluita.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   5.9.25 08:07:48

Niin, on "köyhiä" ja sitten on oikeasti köyhiä. Ymmärrän että se ero on vaikea hahmottaa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   5.9.25 08:27:10

Tsekkaa aloittaja Torin ja fb-kirppisten annetaan- osastot, niistä löytää kivaa sisustusta ilmaiseksi. Nykysomen kiiltokuvamaailmassa annetaan ymmärtää että kaikilla on joka nurkasta täydellisesti sisustettu koti, mutta sehän ei ole totta. Etsi rauhassa sinua miellyttäviä juttuja ja tee kodistasi pikkuhiljaa omannäköisesi.

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   5.9.25 08:34:53

Joo köyhä ei tunne rakkautta, ei saa edes orgasmia.

Lähettäjä: Anni 
Päivämäärä:   5.9.25 08:41:23

Pelaa jotain puhelimella ilmaiseksi pelattavaa peliä, netti sulla kuitenkin on?

Lähettäjä: vin 
Päivämäärä:   5.9.25 09:08:32

Mun tuntemista ihmisistä ne, joilla ei omasta mielestä ole varaa "kuin makaroniin", ovat tehneet valintoja, joilla ylläpitävät köyhyyttään. Tupakointi ja muut päihteet, otetaan lemmikkejä elätettäväksi jo silloin kun ei ole rahaa "mihinkään", syödään pelkkiä herkkuja/ eineksiä kun rahaa tulee ja kun ne loppuu... no, se makaroni.

Ehkä aloittajan tilanne ei ole tällainen. Itsellä ollut tänä vuonna tulot nettona noin 1000-1200/kk, en saa mistään mitään tukia tai avustuksia enkä koe sellaisia tarvitsevanikaan. Puolison tulot samaa tasoa. Ihan täyttä elämää eletään. Kun palkkatöitä on vain vähän, on aikaa tehdä kotihommia, harrastaa, hoitaa kasvimaata, marjastaa ja sienestää jne.

Kerään aamulenkillä roskia, teen kuukausittain pienen lahjoituksen eläinsuojeluun, autan tarvitsevia, järjestän ystäville yllätyksiä - ne tuo elämään iloa.

Lähettäjä: <33 
Päivämäärä:   5.9.25 09:46:13

Ihana lukea pääosin positiivista ketjua! Kiitos siitä teille :)
välillä ei jaksa innostua mistään. Sekin sallitaan.
Onnellisuutta kannattaa ihan etsiä. Kunnmasentaa, mieti joku kiva asia. Esim. Katto pään päällä, vaatteet tai nätin muotoinen puunoksa....

Ystävät ovat minulle se juttu, että olen tärkeä, vaikka kyllä ne ilmankin pärjää. Ystävyyssuhteissa pitää olla hyvinkin joustava ja välillä tehdä juttuja, joista ei niin välitä. Kääntää tylsemmätkin iloksi. Hyväksikäyttjiä ei tuey tarvi sietää.

Viherkasveistakin saa voimaa. Joku varmasti lahjoittaa jonkun puskan tai pari. Kultaköynnös puhdistaa ilmaa samalla. Kivistä saa nättejä asetelmia. Luonnosta voi kerätä vaikka risu/kukka/heinäpuskan.

Roskalavat on kivoja. Just lahjoitin 5 vuosikertaa lehtiä hirveällä säädöllä....odottelin tunnin vesisateessa. Noh, toivon, että lehdistä on iloa senkin edestä.

Lähettäjä: Pessijailluusia 
Päivämäärä:   5.9.25 12:09:02

Moni köyhä onkin tätä ytunnuskaista, ei kaikki business ideat muuta kuin elätä kun kovvaa töitä tekkee! Evp löytyy..

Lähettäjä: Niin no 
Päivämäärä:   5.9.25 13:46:41

Minulla oli ennen vaikka miten paljon iloja. Ei ollut koskaan tylsää. Metsä ja koirat oli toinen koti. Maailmasta löytyi mittaamattoman tuntuisesti e-kirjoja, paras valikoima käsissä.

Siinä vaiheessa kun menee liikuntakyky yksin jäädessä lemmikkejä ja perheenjäseniä menehtyessä, ei enää liiku kodin ulkopuolella hyvä jos sisällä köökiin ja kylppäriin, ei pysty enää koskaan ottamaan lemmikkiä (ei kiinnosta häkki- eikä akvaariojutut), ei pysty hoitamaan enää kasveja, tekemään käsitöitä, leipomisista tai ruoanlaitoista ei tule enää mitään, ei peseytymään itse, niin kyllä se vähiin käynyt on.

Jäljelle jäänyt: musiikki- ja draama-alustat (aasialaiset) + some eli tasan netin kautta mobiileissa käytettävät sovellukset. Musasovellus, Viki, iQIYI, Heavenly, Youtube ja sun muut.

Muutoin tuijottaisi seinällä maalin kuivumista. Mutta kyllä näistä sisältöä löytyy mielin määrin