Lähettäjä: ¿ 
Päivämäärä:   2.9.25 08:55:42

Onko täällä kokemusta?

Lähettäjä: Sipi K 
Päivämäärä:   2.9.25 09:02:54

Autistisille ei ole mikään pikkuhiljaa kehittyvä sairaus, vaan kehitysvamma.

Autistivauva ei reagoi samalla tavalla kuin normaali vauva. Ei välttämättä kiinnitä katsetta, ei hymyile, ei ääntele samalla tavalla. Taaperona saattaa esiintyä erilaisia tik-oireita, vartalon heijausta, itseensä vetäytymistä...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.9.25 09:33:28

Meidän vauva oli kuin kuka tahansa vauva. Katsekontakti ja hymy tuli jo varhain, hymyili paljon, tyytyväinen oloonsa, puhe kehittyi normaalissa rytmissä. Jälkeenpäin ajateltuna jo silloin saattoi keskittyä normaalia pitempään jonkin lelun tutkimiseen. Ensimmäiset kunnon vihjeet alkoivat leikki-iässä, hän tykkäsi järjestää lelut riviin ja oli hyvin keskittynyt legoilla rakenteluun ja piirtelyyn joissa oli oikein hyvä.

Lähettäjä: Mä 
Päivämäärä:   2.9.25 09:50:00

Taas unohdetaan että autismi on spetri joten tällaista tarkkaa oirekirjoa ei ole olemassakaan. Omakin lapseni on spetrillä mutta oli vauvana aivan samanlainen kuin muutkin. Riippuu siis vakavuusasteesta. Ei ole olemassa yhtä autismi-häiriötä.

Lähettäjä: LuuLuu 
Päivämäärä:   2.9.25 10:03:50

Usein kehittyvät normaalisti tai jopa ikätasoaan edellä n. 2-vuotiaaksi, jolloin ”taantuvat”. Siksi moni epäileekin, että heidän kohdallaan autismi on ”puhjennut” vasta n. 2-vuotiaana ja syynä on rokotteet.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   2.9.25 10:13:29

Sana on spektri, ei spetri. Suomeksi puhutaan ihan vain kirjosta: autismikirjon häiriö.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.9.25 12:04:37

"Autistisille ei ole mikään pikkuhiljaa kehittyvä sairaus, vaan kehitysvamma."

Autismi ei ole kehitysvamma. Autistilla voi olla lisäksi kehitysvamma, mutta autismi itsessään ei sitä ole.

Lähettäjä: meppu 
Päivämäärä:   2.9.25 13:53:54

Joskus hoidin lasta joka käveli lähes koko ajan varpaillaan, räpsytteli silmiä (varmaan tic-oireita) ja oli muutenkin erikoinen käytökseltään. Iäkkäiden vanhempiensa ainut lapsi ja eivät varmasti tajunneet että lapsessa oli jotain erikoista. Toivottavasti päiväkodista tai koulusta viimeistään ohjasivat tutkimuksiin.

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   2.9.25 13:57:09

Tiedän pojan, joka kovan kuumeen jälkeen vauvana ei enää kohdistanut katsetta ja jäi vetäytyväksi. Isompana joutui hoitolaitokseen, voimakas ja välillä väkivaltainen. Ei puhunut, kommentoi jonkinlaisella koneella, johon pystyi kirjoittamaan. Oli kuitenkin todella lahjakas monella saralla, sitä ei mitenkään hyödynnetty, hoitolaitoksessa on lähinnä säilytyksessä.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   2.9.25 14:32:17

Mun lapset sai sen rokotteen vasta 3 vuotiaana mikä ois pitäny antaa 1,5 vuotiaana.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   2.9.25 15:09:18

Mun oli aika normaali vauvana.
Ehkä normaalia tyytyväisempi vauva, harvoin itki, oli perustyytyväinen. Nukkui täysiä öitä (6-8h.) jo kolmekuisena. Vähän isompana sitten jätti konttausvaiheen kokonaan väliin, lähti kävelemään n. 8kk ikäisenä, vähän alle. Lelut, joista tuli äkkiä joku ääni (esim. sellainen lelupuhelin) aiheutti itkua, (ääniyliherkkyys). Kaksivuotiaana puhui jo kokonaisia lauseita. Oli papupata, puhui ja puhui. Oppi itsekseen lukemaan viisivuotiaana. Jotkut asiat kiinnosti ihan tosi paljon, mutta hänellä ekkot vaihteli, ei jäänyt jotain yhtä kiinnostavaa juttua.

Adhd diagnosoitiin ekaluokalla, autisminkirjo kutosella. Toki tuolla adhd-tutkimuksissakin tuli jo selkeästi autisminpiirteet esille.
Murrosiässä on tullut enemmän tuo kirjo esiin, on aika vetäytyvä ja todella ujo, todella hankala saada asioita hoidettua ihan vaikka koulun kansliassa, kun sinne meneminen jännittää, kun pitäisi puhua jonkun vieraamman kanssa. Kotona kyllä edelleen aina välillä puhua pajattaa niin että riittää. Ääniherkkä on edelleen, leffateatterissa on aina kuulosuojaimet mukana, penaalista löytyy korvatulpat.

Lähettäjä: Ruu 
Päivämäärä:   2.9.25 15:28:51

"hän tykkäsi järjestää lelut riviin"

Tämä on ollut tuntemillani autisminkirjon lapsilla yksi varhainen merkki.

Lähettäjä: Juuh 
Päivämäärä:   2.9.25 16:15:09

Jostain luin, että käsien pyörittely ranteista ja itsensä ympäri pyöriminen vois olla oireita.

Lähettäjä: mama 
Päivämäärä:   2.9.25 16:44:54

Vaikeasti tyynnytettävä taapero on aika yleinen merkki. Kun mieli pahoittuu, lapsi saattaa huutaa tunnin, eikä häneen saa mitään kontaktia sinä aikana. Holding ettei vahingoita itseään tai muita raivarin aikana, syy voi olla vaikka hanskan sauma tuntuu ikävältä juuri nyt. Hanskoja on käytetty vuosi ongelmitta…esim kun tilanne on muutenkin paineinen; kiire, nopean aikataulun muutos vielä viime hetkellä…

Lasagne ei ole lempiruokaa. Tämä on lähes varrma merkki :). Suurin osa autismipiirteisistä ei siedä ruokien koskettamista toisiinsa, sekoittumista.
Muistan oman autistin, kun olimme intialaisessa ravintolassa, kun hän oli kuusi. Ruoka tuli niissä lokerotarjottimissa, jossa kaikelle on paikkansa, hän huudahti ilosta: NÄIN!
Ja kyllä, olemme reissanneet, ja käyneet ravintoloissa ja vaikka mitä; huutavaa lasta on kanniskeltu pois ihmisten ilmoilta missä milloinkin. Tämä oli nepsyneuvolan ensimmäisen käynnin hämmästelyaihe, että harvat jaksavat. Ehkä he vain halusivat olla positiivisia, mutta tuntui hyvältä, kun joku ensimmäisen kerran kehui vanhemmuuttamme..kehitysviiveisen autistin äiti ei kehuja paljoa saa, siihen saa tottua .

Lähettäjä: fkrflk 
Päivämäärä:   2.9.25 19:38:18

Siskoni lapselle saatiin autismidiagnoosi 9-10 -vuotiaana. Oli ihan tavallinen lapsi eikä mitään autistin merkkejä vauvana tai pikkulapsena. Ainoa ero joka on keksitty, oli se, että hän oli aivan saa-kelin kovapäinen pienestä lähtien. Siis pääkoppa aivan umpiluuta. Kun hän jotain päätti tai halusi, niin hän vain meni/teki, eikä voinut estää. Kuulostaa kummalta, mutta niin se vain oli. Kaikki olivat aivan ihmeissään, miten lapsi oli niin umpiluuta, kun muihin lapsiin vertasi. Kovapäisissä lapsissa on sentään yleensä joku ontto kohta, mutta tuosta lapsesta se ontto kohta puuttui. Ympärillä oli siis paljon lapsia ja hänelläkin kaksi sisarusta. Eli oli vertailukohtaa.

Lisäksi hän sai ihan kaameita raivareita, jälkeenpäin ajateltuna täydellisiä meltdowneja. Ja vaikka monissa asioissa pärjääkin ihan "normaalisti", on monissa sosiaalisissa tilanteissa ihan omaa laatuaan. Tämän vuoksi on paljon riitaa muiden lasten kanssa. On äkkipikainen ja väkivaltainen. Tähän on saanut toimintaterapiaa. Vaikka äkkipikaisuuden vuoksi on ollut vaikea saada kavereita, on tuosta kuitenkin ollut hyötyä silloin, kun pojat koulussa kiusaa ja aukoo turpaansa. Osaa olla äkkipikainen ja väkivaltainen myös silloin ja vetää ääliöitä turpaan kunnolla. Ja sen jälkeen on yleensä saanut olla rauhassa.

Omien asioidensa suhteen on todella tarkka, että häntä kohdellaan oikeudenmukaisesti, esim. kun jaetaan karkit tasan, mutta saattaa sitten itse rohmuta muiden karkit jos pääsee ekana ottamaan, ja taas on täysin umpiluuta ja sanoo vain "No mä otan nää kaikki kun mä tykkään näistä karkeista". Ei siis yhtään tajua, miten epäreilu on muita kohtaan kun muut eivät saa karkkia yhtään / vain todella vähän, mutta jos muut ottavat karkkia ilman/ennen häntä, niin on hlvetti irti.

Mutta vauvana ja pikkulapsena ei ollut merkkejä. Hymyili, katsoi silmiin, kiinnostui asioista ja leikki kuin muutkin. Ei ollut mitään omaan maailmaan uppoamista, heijaamista, stimmailua, tms. Vasta taaperona tuli tuo luupäisyys ja raivarit.

Mutta muuten hän on kyllä todella kiva lapsi. Jopa kivempi kuin kumpikaan sisaruksistaan.

Lähettäjä: Choko 
Päivämäärä:   2.9.25 19:42:36

Youtubessa hyvä video aiheesta Emma Hubbardilla.

Lähettäjä: Pulla 
Päivämäärä:   2.9.25 20:32:17

Kuinka vanhana voi saada diagnoosin? Meillä 4v oli alkuvuodesta tutkimuksissa mutta ei vielä diagnoosin saanut. Ens vuoden alussa uudestaan tutkimukset.
Toimintaterapia alkoi juuri. Nepsy valmentaja kävi 10 kertaa kotona. Puheterapia alkaa piakkoin.

Lähettäjä: Pulla 
Päivämäärä:   2.9.25 20:39:55

4 ja puol vuotias nyt.
Meillä vauvana oli itkuinen ja välillä ei ottanut kontaktia. Ei järjestele riviin autoja mutta tuijottaa pitkään pyöriviä renkaita. Melttareita on mutta ei enää niin pahoja kun pienenpänä. Vähän ääniherkkä.
Uskoo huonosti ja välillä ei kuuntele. Ei kauhean sosiaalinen. Muutama kirjain ajoittain puuttuu ja innostuessaan puhe epäselvää. Suuret mielenkiinnon kohteet kaikki ajoneuvot. Ei halua pyöräillä. Muistin todella hyvä jossain asioissa mutta ei ehkä tajua aikaa ja muista tämän päivän tekemisiä. Ei halua piirtää.
Innostuessaan hyppii. Pitää välillä mmmmmmmm ääntä. Ei ole tiettyä kaavaa milloin sitä pitää.
Siirtymät on haastavia ja muutokset

On varmaan adhd myös. On ikiliikkuja ja koko ajan menossa.