Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.9.25 11:16:18

Viittasinkin noihin muihin missä sanottiin, että oltiin serkkujen kanssa runsaasti alle kouluikäisena mummolassa eikä kukaan vahtinut. Se muistikuva iästä voi olla väärä. Harvemmin silloinkaan vaippaikäisiä jätettiin yksin pihalle kuleksimaan.

Voi olla, että joku 4-vuotias oli yksin talon pihalla. Itsekin olin muiden lasten kanssa. Toki varmasti joku jotenkin vahti.

Entisajan mummoloita ei voi vetää tähän, eikä sitä, että miksi silloin saatiin viedä pitkiksi ajoiksi. Ne entisajan mummot olivat eri tyyppisiä henkilöitä ja lapsen lapsi oli varmasti rikkaus heidän elämään. Useinhan he oikein odottivat milloin lapset tuodaan. Nehän on kuvattu kaikissa kirjoissakin; kuten Lotta-kirjat yms.

Tuskin ne kävivät oopperoissa, baletissa, elokuvissa, matkoilla yhtä tiheään kuin nykyisovanhemmat.
Silloin asuttiin kotona eikä sieltä ollut tarve lähteä mihinkään, kuten nyt monet kiitävät mökeille, vuokramökeille, matkoille, noihin edellä mainittuihin paikkoihin.
Ja ne mummot olivat usein jo eläkkeelläkin, koska silloin jäätiin aiemmin eläkkellee.
Oma pappanikin oli eläkkeellä jo kuusimymppisenä kun olin lapsi. Siitä työstä, missä oli jäätiin varhain eläkkeelle.

Kun taas vertaa isäni, joka oli yli 70:vuotiaaksi töissä.

Se työelämä ei ollut heillä niin vaativaa tai este hoitamiselle. Monilla voi olla mummo tai pappa vielä jossain vaativassa työssä tai vähemmän vaativassa mutta vanhempi ihminen rasittuu kuitenkin helpommin ja siihen pääälle tulisi vielä lasten hoitaminen, jos työssäoloaikana pitäisi hoitaa.
Näitä ei vaan käsitetä nyt.

Lähettäjä: 70l 
Päivämäärä:   1.9.25 11:24:09

No aknakin minun mummot oli koulutettuja ihmisiä ja mukana tuöelämässä tai yrittäjiä vielä iäkkäinäkin. Lisäksi harrastivat ja matkustivat. Olin lapsi 70-80-luvulla.
Mulle palkattiin tarvittaessa kaitsijat, joista tuli tosi läheiset, kuin omat isovanhemmat.

Kannattaa vaan laittaa euroja pöytään ja etsiä vakkarihoitaja. Joku eläkeläinen voi hyvinkin haluta pientä lisätuloa ja muodostua arvokkaaksi ihmiseksi lapselle.

Ihan kaikkea ei vaan saa ilmaiseksi vaikka miten polkee jalkaa ja haluaa.

Lähettäjä: ........ 
Päivämäärä:   1.9.25 11:35:55

Mun mielestä tässä moni kuulostaa vähän huonolta ja itsekkäältä äidiltä. Kannattaako vetää sitä siideriä ja hankkia lapsia pas.kaan liittoon jossa miestä ei kiinnosta ja suhteen hoitaminen käy työstä? Jos näin niin se on oma valinta ja lapsiparka ja sen surkeat vanhemmat ei silti kuulu isovanhempien vastuulle.

Myös isät myös voi saada töistä vapaata lapsen hoitamisen tai muun syyn takia.

Ei ole kenenkään muun velvollisuus hoitaa ja vielä enemmän ihmettelen ettö lapsi on hankittu vaikka vaan haluaa siitä eroon jatkuvasti.

Harrastuksissa ja töissä sitten ulistaan ettei voi joitaa sovittuja asioita "koska lapsi" ihan kuin se olisi joku ihan erityisjuttu että on lapsia, tai että ketään kiinnostaisi. Kun ei kiinnosta. Äitylit, etenkin huonot sellaiset, on tosi rasittavia.

Alle puolivuotiasta pitäisi vielä (täys-)imettää, vai onko vieroitettu että mutsi pääsee dokaamaan? Hieman erikoisia valintoja.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.9.25 11:37:19

Olis ihan kiva, että ne edelliset ketjut olis myös näkyvillä.

http://forum.hevostalli.net/read.php?f=9&i=10160670&t=10160670

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.9.25 11:43:44

Varmaan entisajan mummoloista, missä oltiin viikkoja saisi parempaa käsitystä, kun tietäisi minkä ikäisiä isovanhemmat olivat, missä asuivat, olivstko eläkkeellä, miksi heillä oli niin paljon aikaa hoitaa lapsia.
Ja nykyajan mummoloista samat lisäten miksi heillä ei ole aikaa hoitaa lapsia.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   1.9.25 11:55:48

Minä olen syntynyt 60-luvulla ja kaikki isovanhemmat olivat ihan palkkatyössä, kun olin pieni. Isovanhemmat olivat kaupunkilaisia molemmilta puolilta, mitään mummulaa maalla ei siis ollut. Kun isosiä jäi eläkkeelle, kävi hän meitä hoitamassa (vanhemmilla epäsäännölliset työajat molemmilla) paljonkin. Ihan pieninä meillä oli maksettu hoitaja, joka tuli tarvittaessa.

En tiedä omista lapsuuskavereistakaan ketään, joka olisi ollut mummulassa viikkokausia loma-aikoina.

Omien lasten isovanhemmat jäivät eläkkeelle lasten ollessa jo lähes teini-ikäisiä. Ovat kyllä aina mielellään auttaneet ja pyytäneetkin aina silloin tällöin lapsia viikonloppuna yökylään, mutta selvää on, että auttamisen aikataulut ovat riippuneet isovanhempien töistä ja aikatauluista. Mutta aina olemme apua saaneet, jos se on ollut mitenkään järjestettävissä ja siitä olen kovin kiitollinen.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   1.9.25 11:56:59

......: eiköhän se suhde voi paremmin kun saa myös sitä lapsivapaata aikaakin. Sen nyt luulisi jokaisen ymmärtävän ihan maalaisjärjelläkin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.9.25 11:58:57

"Alle puolivuotiasta pitäisi vielä (täys-)imettää, vai onko vieroitettu että mutsi pääsee dokaamaan"

Vaikutat viestisi perusteella idiotilta. Tämä viimeinen lause kruunasi sen. Et selvästi edes tiedä, mistä yrität sönköttää.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   1.9.25 12:00:57

Ja mistä ihmeestä pisterivi keksi että lapsesta halutaan eroon jatkuvasti? Meillä oli miehen kanssa parisuhdeaikaa tasan kaksi kertaa kun vauva oli alle 8kk. Teki muuten hyvää! Käytiin kahdestaan kuuntelemassa stand uppia ja juotiin muuten skumpatkin! Hui kauhistuksen kanahäkki sentään kun ollaan varmasti huonoja vanhempia nyt.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   1.9.25 12:55:48

Kyllä ennenkin mummot matkustelivat ja mökkeilivät. Pääsin usein mukaan <3

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   1.9.25 13:22:59

Mä voisin hyvinkin olla mumma jo monelle lapselle. Olen epäsäännöllisessä vuorotyössä, omistan hevosia, harrastan koirien kanssa ja urheilen. Ei lastenlasten takia isovanhempien pidä lopettaa omaa elämää. Meille jos tulee hoitoon, niin lapsi kulkee sit pihahommissa mukana. Ihan niinkuin omatkin kulkivat. Mutta ei ole mitään mahdollisuutta matkustaa hoitamaan niitä lapsia muualle.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   1.9.25 13:24:41

"Kannattaako vetää sitä siideriä ja hankkia lapsia pas.kaan liittoon jossa miestä ei kiinnosta ja suhteen hoitaminen käy työstä?"

Kyllä, on vain omistautuneita vanhempia ja siideriä lipittäviä tulevia yksinhuoltajia :D Jos haluat lapsen hoitoon vaikka tunniksi kerran kuussa mistä tahansa syystä, olet jälkimmäistä kategoriaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.9.25 13:30:20

Mä olen syntynyt vuonna 1991. Elossa isovanhemmistani oli isän äiti ja äidin isä. Isän äidillä käytiin päiväkäynneillä tunnin ajomatkan päässä. Hän jäi etäiseksi eikä koskaan kyllä vahtinut meitä hetkeäkään. Äidin isällä käytiin myös päiväkäynneillä, hänen mökillään vietin joskus öitä. Että ei muakaan ole kukaan oikein lapsena vahtinut tai hoitanut

Lähettäjä: m 
Päivämäärä:   1.9.25 14:05:57

Lapsesi on vielä tosi pieni, ehkä vanhempasi haluavat osallistua hoitoon vähän enemmän sitten kun lapsi kasvaa.

Olen itse 80-luvulla syntynyt, enkä muista, että minua olisi kovin usein isovanhemmat hoitaneet, vaikka asuivatkin 1 km ja 3 km päässä. Isän puolen mummolassa olin kyllä silloin tällöin yökylässä, mutta en toki noin pienenä vielä, vaan ehkä noin 5- tai 6-vuotiaasta alkaen, ja mummo vieraili meillä usein eli oli minulle läheinen, vaikka harvoin lapsenvahtina toimikin.

Lähettäjä: Huooh 
Päivämäärä:   1.9.25 14:17:22

No meillä ei ole enää isovanhempia, joten olemme viimeksi käyneet miehen kanssa ulkona ennen kuopuksen syntymää, reilu 2v sitten. Ja sitä ennen ehkä kerran 2v aikana. Ennen lapsia käytiin vähintään kerran kk syömässä ulkona/leffassa tms.
Elämä on nyt tätä ja myöhemmin se on toisenlaista. Kun hankkii lapsia, on tiedostettava se että sinä olet vanhempi 24/7. Jos haluaa ns.vapaata ja ilmaisia hoitajia ei löydy, pitää hoidosta maksaa. Meillä ei ole semmoseen varaa, niin ei sitten käydä ulkons ilman lapsia..

Lähettäjä: — 
Päivämäärä:   1.9.25 14:20:00

En vaan tajua näitö kommentteja. Esimerkiksi sitä, miten pienen vauvab kanssa auttaminen olisi niin vaikeaa.

Valtava apu pienen vauvan kanssa olisi esinerkiksi se, että vanhemmille mahdollistettaisiin päiväunet. Vauvaa ei tarvitse edes viedä mihinkään hoitoon vaan se, että isovanhempi tulee lapsen kotiin muutamaksi tunniksi ja vahtii lasta sen aikaa että vanhemmat nukkuu on iso apu.
Esimerkiksi minun muutaman viikon ikäinen vauva nukkuu päivisin huonosti omassa sängyssä. Sylissä/ vieressä taas nukkuu hyvin. Nytkin olen vaan tunnin istunut sohvalla nukkuva vauva vieressä ja selannut puhelinta. En uskalla itse nukkua sohvalla vauvan kanssa. Tässä voisi olla kuka tahansa aikuinen istumassa ja itse voisin olla sängyssä päiväunilla. Tämän ikäinen ei vierasta lainkaan ja isovanhempi kävisi tosi hyvin.

Läheskään kaikki eivät syystä tai toisesta imetä. Itse en imetä koska se ei vaan onnistunut. Pumppaan maitoa ja vauva syö pullosta. Kuka tahansa aikuinen pystyy siis vauvan myös syöttämään.

Auttaminen vauvan hoidossa esimerkiksi meidän tapauksessa voisi olla sitä, että tulee meille muutamaksi tunniksi ja istuu vauvan kanssa sohvalla, katselee vauvaa ja hymyilee ja juttelee sille jos se on hereillä tai katsoo vaikka telkkaria kun vauva nukkuu vieressä (saatraa vierähtää parikin tuntia näin). Ja jos vauva muuttuu levottomaksi, juottaa sille maitoa pullosta.

Ja jos ei halua hoitaa vauvaa itseään, iso apu olisi myös esim käydä ruokakaupassa tai laittaa ruokaa, viedä roskat tai tiskata tuttipulloja.

Vauvan hoidossa auttaminen on siis tosi helppoa.

Ei pakko tietenkään ole auttaa, mutta silloin ei kannata myöskään lupailla apua. Eikä se ketään lohduta, jos lupailee apua, mutta apua annetaan vasta kun lapsi on isompi. Suurin avun tarve todennäköisesti on silloin lapsen ollessa ihan pieni, kun yöunet jää vähiin ja vasta totutellaan rutiineihin.

Osa kommentoi että missä lapsen isä on. Meillä ainakin isä on töissä. Yhtäaikaa ollaan vanhempainvapaalla vain 3vk mikä on tosi lyhyt aika, kun ensimmäinen viikko käytönnössä meni sairaalassa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   1.9.25 14:35:01

Minäkin kävin viihdyttämässä kaverini vauvaa toisinaan, että vanhemmat saivat käydä rauhassa ulkosaunassa ja uimassa.

Lähettäjä: Mustikka 
Päivämäärä:   1.9.25 14:35:27

”e simerkiksi minun muutaman viikon ikäinen vauva nukkuu päivisin huonosti omassa sängyssä. Sylissä/ vieressä taas nukkuu hyvin. Nytkin olen vaan tunnin istunut sohvalla nukkuva vauva vieressä ja selannut puhelinta. En uskalla itse nukkua sohvalla vauvan kanssa. Tässä voisi olla kuka tahansa aikuinen istumassa ja itse voisin olla sängyssä päiväunilla. Tämän ikäinen ei vierasta lainkaan ja isovanhempi kävisi tosi hyvin.”

Siis anteeksi nyt tyhmyyteni mutta miksi ihmeessä sä et nuku sen vauvan kanssa ihan vierekkäin sängyssä niitä pöiväunia samaan aikaan? :D vaan istut sohvalla puhelimella mieluummin ja ihmettelet kun ei kukaan auta sua nukkumaan päikkäreitä?!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.9.25 14:47:20

"Siis anteeksi nyt tyhmyyteni mutta miksi ihmeessä sä et nuku sen vauvan kanssa ihan vierekkäin sängyssä niitä pöiväunia samaan aikaan? :D vaan istut sohvalla puhelimella mieluummin ja ihmettelet kun ei kukaan auta sua nukkumaan päikkäreitä?!"

Tää

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   1.9.25 14:47:23

Mustikka: jos sänky ei ole turvallinen (esim pehmeä patja lisää kätkyt-kuoleman riskiä) tai riskinä vauvan tippuminen.

Lähettäjä: — 
Päivämäärä:   1.9.25 14:47:28

” Siis anteeksi nyt tyhmyyteni mutta miksi ihmeessä sä et nuku sen vauvan kanssa ihan vierekkäin sängyssä niitä pöiväunia samaan aikaan? :D vaan istut sohvalla puhelimella mieluummin ja ihmettelet kun ei kukaan auta sua nukkumaan päikkäreitä?!”

Vauvan kanssa nukkumista ei suositella tukehtumisvaaran takia. Meillä on varsin pehmeä patja, joten sängyssä vauva helposti kierähtää kylkeen kiinni ja tällöin kasvot saattavat painua patjaa/ minua vasten. Sohvalla taas vauva voi kierähtää esim aikuisen ja selkänojan väliin. Perhepeti on yksi vaihtoehto toki, mutta tällainen pitää toteuttaa oikein, jotta olisi turvallinen.
Moni toki nukkuu vauvan kanssa, mutta itse en tällaista riskiä ota enkä toisaalta itse saisi edes kunnolla nukuttua kun alitajuntaisesti jatkuvasti tarkkailisi vauvaa. Vauvoja on menehtynyt tällaisissa tilanteissa, vaikka harvinaista se onkin.

Siirrän vauvan usein omaan sänkyyn, mutta tällöin unet usein päivisin jää lyhyiksi enkä itse ehdi nukahtaa.

Mutta en minä siis valittanut tästä. Pärjään kyllä ihan hyvin ja minulla on onneksi puoliso jona töiden jälkeen hoitaa lasta ja itse nukun usein illalla ”päiväunet”. Kerroin vain esimerkin tilanteesta jossa olisi helppo auttaa eikä se vaatisi auttajalta kummoistakaan osaamista. Ei tarvitsisi edes ottaa vauvaa hoitoon luokseen tai lähteä vaunulenkeille tai mitään. Liittyen siihen kun osa tuntuu vetoavan että vauvan hoitaminen on niin vaikeaa ja kamalat äidit hylkäävät lapsensa useilsi tunneiksi hoitoon muille.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.9.25 15:06:24

Meidän vauva inhoaa nukkua meidän sängyssä. Muutaman minuutin viihtyy siinä ja alkaa huuto. Loppuu kun pääsee pois.

Ja voin kertoa että tämä meidän vauva ei myöskään nuku ilman liikettä päivisin. Vain liikkuvissa vaunuissa tai heijaavassa sitterissä nukkuu. On kokeiltu aivan kaikki neuvot ja kikat. Mutta näitä lapsia on, jotka ovat huonoja nukkujia. Eikä tässä siis ole päivisin aikaa nukkua itsellä kun joko lapsi on hereillä tai sun on pidettävä se nukkumassa välillä (väsykärty lapsi on uuvuttava, ennemmin nukuttaa tunnin sitä kuin pitää liian pitkään hereillä). Sillon kun tämä ei vielä liikkunut, niin vaati kokoajan jotain toimintaa ja huomiota, muuten piti hyvin selvästi kuuluvana, että nyt häntä ei huomioida. Nyt kun liikkuu, viihtyy vaihtelevia aikoja lattialla itekseen, niin nyt pystyn tehdään jo kotihommia.

Pikkuvauva-aikana meilläkin olisi ollut helppo auttaa esimerkiksi laittamalla pyykit kuivumaan tai pika imuroida. Niistäkin olisi ollut iso apu. Jotenkin lapsiperheen auttaminen nähdään konkreettisesti lapsen hoitona. Itse nuorempana autoin veljeäni viemällä heidän koiran lenkille, siihenkin apuun pystyy miltei kuka tahansa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.9.25 15:26:09

Olisi kiva kuulla, että mitä nämä isovanhemmat ovat sanoneet syyksi, etteivät voi tulla tai auttaa vaikka sitten muulla tavalla, kuten vaikka valmistaa jääkaappiin ison satsin ruokaa odottamaan tms tai hurauttaa pyykit koneessa.

Tässä ovat ainaki muutaman kerran käyneet jolloin päästy johonkin. Jos laskee sen tuohon 7 kuukauteen, niin se olisi jo ainaki kahdesti kuussa, mikä on minusta paljon.
Itselle olisi ainakin paljon jos esim elokuussa festarit, joku vahtisi, seuraavassa kuussa hammaslääkäri, joku vahtisi. Mistä hitosta saisin edes niin paljon menoja vauva-arkeen, että pitäisi päästä johonkin viikoittain?

Harrastuksia voi jatkaa kun lapsi on isompi ja usein nekin ovat iltaisin, että silloin varmaan se mies voi katsoa sillä aikaa.

Ja ravintolaankin varmasti ehtii kerran jos toisen kun lapsi täyttää yksi, täyttää kaksi...
Ja miksi ravintolaan pitää päästä nimenomaan miehen kanssa kaksin?

Me kävimme yhdessä kun oli synttärit tai sitten kaveriporukalla ja kaikilla oli vauvat mukana.

Siinähän lapsikin pääsee heti mukaan sellaiseen arkeen, mitä vanhemmat elävät.

Varmaan ihanne olisi, että isovanhemmat viikoittain hoitaisivat vaikka monena päivänä viikossa. Siinä lapsi tutustuisi isovanhempiin ja jäisi muistoja.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   1.9.25 15:37:48

"Ja miksi ravintolaan pitää päästä nimenomaan miehen kanssa kaksin?"

No minusta on joskus kivaa pystyä luottamaan siihen, että saa syödä rauhassa ilman, että lapsi pärähtää huutamaan jotain juuri kun on ruokaa suussa. Kun on lapsi, joka ei luotettavasti nuku tuntikausia tai ole tyytyväinen paikallaankaan, niin sitä tulee äitinä oltua valmiustilassa 24/7. Ja miehenikin kanssa haluaisin toisinaan jutella kuin kaksi aikuista ihmistä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.9.25 15:45:18

Miksei sen miehen kanss voi jutella kotona kuin aikuiset? Tai järjestää kotiin jonkin kivan illanvieton?

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   1.9.25 15:49:12

Koska pikkulapsi ei ravintolassa olostaan nauti, eikä nauti myöskään muut ruokailijat. Äidistä olisi varmaan kiva syödä sekä veitsellä että haarukalla rauhassa ilman, että lapsi on sylissä ja mielellään kerrankin rauhassa. Vessassa on myös tympeä imettää, ruoka jääkylmää palatessa ja ylipäätään varata se vessa puoleksi tuntia muilta.

Lähettäjä: Mustikka 
Päivämäärä:   1.9.25 15:53:37

”jos sänky ei ole turvallinen (esim pehmeä patja lisää kätkyt-kuoleman riskiä) tai riskinä vauvan tippuminen.”

Vauvalle pinnasängystä sivuvaunu? Äitiyspakkauksen pahvilaatikko (siellä on ollut se patjakin mukana vuosikymmeniä, liekö vieläkin juuri tätä tarkoitusta varten? Jonkin kovempi alusta vauvan alle ja napakka tyyny äidin ja vauvan erottamaan? Suurin osa nöistä tukehtumisista vieressä nukkuessa tapahtuu kun päihteissä sammutaan ja kierähdetään vauvan päälle eikä herätä vaistomaisesti.
Mä olen itse myös kahden nukkumattoman vauvan äiti ollut, ja löysin myös itse tavat että saatiin kaikki nukuttua ekojen vauvavuosien yli järjissämme. Nämäkin vaati jatkuvaa hytkymistä, tissiä ja syliä, niinkuin noin pienen ihmisen kuuluukin.
tässä kysyjän vauva vasta muutaman viikon ikäinen joten lämpimästi toivon, että löydät keinoja omaan lepäämiseen. Tarvitset sitä vielä moneen kertaan. Onnea vauvasta!

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   1.9.25 15:55:39

"Miksei sen miehen kanss voi jutella kotona kuin aikuiset? Tai järjestää kotiin jonkin kivan illanvieton?"

Ja sitten kuitenkin olla hälytystilassa kuuntelemassa vauvan ääniä kun se on viereisessä huoneessa hoitajan kanssa?

Toki me vietetään aikaa perheenä ja pariskuntana kotonakin, mutta en kyllä pidä rikoksena sitä, että opettelen ja opetan oman hermostoni myös lepäämään välillä, ja tässä kohtaa se vaatii sen, että tiedän että vauva on turvassa ja jonkun vastuulla ja minä EN ole oven takana kuuntelemassa kaikkea.

On varmasti paljon äitejä, joille ei tule tätä vaihetta, että menee ihan ylikierroksille huonojen unien ja vauvan vahtimisen kanssa, mutta minä en ole niin onnekas. Vauva ei ole mahdoton, mutta hyvin... tiheätarpeinen. Kun elää kuukausi- ja vuosikaupalla 10 minuutin ja puolen tunnin jaksoissa, alkaa kaipaa välillä sen taatun tauon. Ja toisinaan olisi kivaa viettää se taattu tauko puolisonsa kanssa. Muutenhan se toinen puoliso on silloin vauvan kanssa, kun minulla on lepotauko.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.9.25 15:57:44

"Ja miksi ravintolaan pitää päästä nimenomaan miehen kanssa kaksin?"

Oletko koskaan käynyt pikkuvauvan kanssa pizza bluffaa kummemmassa ravintolassa? Voin kertoa että ei ole häävejä katseet, mitä saat kun tulet vaunujen kanssa ravintolaan tai jos vauva sattuu päästämään pienenkin äänen.

" Miksei sen miehen kanss voi jutella kotona kuin aikuiset? Tai järjestää kotiin jonkin kivan illanvieton?"

Onko teidän mielestä niin että vanhempien tehtävä on olla ja pitää lapsi kotona siihen asti kunnes on 4-5-vuotias? Näitä lapsivihamielisiä keskusteluja kun lukee täältä kuin somestakin, sellainen kuva tulee kanssaihmisistä että lapset ei saa näkyä eikä kuulua, lapsia ei saa tuoda ihmisten ilmoille ennen kuin ovat itseopineita täydellisiä mallikansalaisia.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   1.9.25 16:32:35

Voin kertoa, että kenenkään katseet eivät ole minua koskaan haitanneet. Joskus olen irvistellyt takaisin.

En silti ota vauvaa esim illalliselle pitkän kaavan mukaan tai vaikka karonkkaan, vaan nämä hoidetaan tilanteen mukaan. Tai siis hoidettiin, ei ole vauvaikäisiä enää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.9.25 16:34:33

No kyllä me käytiin ihan Helsingin keskustan eri ravintoloissa kuten georgialaisessa eikä siellä kukaan sanonut, ettei sinne saa tuoda vauvaa. Myös kahviloissa kävin ja imetin niissä kyllä ihan siinä ruoan ääressä. Huivi suojana. Ei niissä kukaan tullut sanomaan tai katsellut ärhkästi että häivy.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   1.9.25 16:57:03

.: siinä vaiheessa kun vauva ei viihdy paikoillaan olevissa vaunuissa vaan saa hermoromahduksen ilman jatkuvaa viihdytystä niin ei se kovin rentouttavaa ole siellä syömässä käydä. Sitäkin tehtiin, kunnes ei oikein viitsitty.

Lähettäjä: — 
Päivämäärä:   1.9.25 16:59:36

Pointtihan ei ole se, voiko vauvan kanssa mennä ravintolaan tai missä ja miten vauva nukkuu.

Kyse oli siitä, että isovanhemmat ovat itse tarjonneet apua, mutta sitten kun apua kaivataan, siihen ei olekaan aikaa.
Os perustelee tätä sillä, että apua tarjotaan myöhemmin, koska pienen vauvan kanssa on vaikea auttaa, mutta tässä on nyt annettu paljon ehdotuksia miten vauvan kanssa voi auttaa hyvin helposti eikä sr vaadi ihmeellistä osaamista. Apua voi olla se vauvan hoitaminen, mutta myös esim siivous, ruuanlaitto, koiran ulkoilutus tai muu kodinhoito.

Pakkohan ei kenenkään ole auttaa mutta sitten ei kannata apua lupaillakaan tai tarjoaa sitä vasta kun se on itselle ajnkohtaista. (Esim jos haluaa auttaa vasta kun lapsi on päässyt vaipoista, tarjoaa apua vasta sitten eikä lupaile jo raskausaikana).

Ja apua voi myös tarjota ja ottaa vastaan ennen kuin on aivan loppu. Jostain syystä osalla tuntuu olevan kova tarve keksiä ratkaisuja miten pärjää ilman apua. Joo hyvä juttu, mutta ei tässä ole kyse siitä. Esim itse pärjään ihan hyvin vauvan kanssa vaikka en kauheasti päivällä nukukaan. Ja varmssti vauvan kanssa voi vaikka mennä ravintolaan tai lapsen isä voi järjestää ehkä vapaata töistä jotta äiti pääsee hammaslääkäriin.
Mutta jos isovanhemmat haluavat auttaa (kun kerran ovat sitä aikaisemmin lupailleet), kyllähän se elämää helpottaa.

Esimerkiksi sr parisuhdeaika on ihan hirvittävän tärkeää. Yksi iso syy eroihin on just se, että vauva-aikana parisuhdeaika jää ja aletaan erkaantua. Jos säännöllisesti joku hoitaisi lasta ikätason mukaisesti parista tunnista kokonaiseen päivään ja vanhemmat voisivat vaikka kahdestaan käydä syömässä, jutella rauhassa ja vaikka harrastaa seksiä. Uskon että monella se auttaisi tosi paljon siihen että parisuhde säilyy. Ei se tarkoita etteikö parisuhdetta voisi hoitaa vaikka lapsi olisi siinä paikallakin, mutta se että joku tekisi asian helpommaksi ei taatusti pahentaisi asiaa yhtään.

Mutta edelleenkin ainakin oma pointti on se, että miksi ihmeessä lupailla auttaa vauvan kanssa, jos sitten aikaa siihen ei koskaan ole tai jos aikoo auttaa vasta vuosien päästä. Se auttaminen kun ei tosiaankaan ole vaikeaa edes silloin kun lapsi on pieni.

Lähettäjä: Jup 
Päivämäärä:   1.9.25 18:48:11

Sinäkö ^ et ole eläissäsi luvannut mitään, mitä et pysty pitämään? Ihmisiä ne isovanhemmatkin vain ovat. Ehkä heilläkin tarvetta viettää parisuhdeaikaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.9.25 19:35:40

Niin kahteen viikkoon ei ollut aikaa. Ei siinä mainittu kuinka usein heitä oli pyydetty hoitamaan. On ihan eri asia sanoa käväses tos illalla kuin voisitko tulla parin viikon päästä hoitamaan kahdeksi tunniksi.

Lähettäjä: W 
Päivämäärä:   1.9.25 19:42:00

Kyllä on yksinkertaisuus huipussaan. Kun nukkumiseenkin tarvii apua ja kaupassa jöyntiin.

Laita päikkäripatja lattialle ja käytä kaupan kotiintoimitusta. Avun pyytäminen kun tarvii sitä on eri kuin avun pyytäminen tehdäkseen itsestään jonkun maailman navan sen lapsen varjolla.

Nää avuttomat kitisijä äidit just saa inhoamaan lapsiperheitä! (Vaikka itselläkin on muutama lapsi)

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   1.9.25 19:45:16

Sanoin jo tuolla ed. ketjussa, että avun tarve kannattaa ilmaista selkeästi. Ei mitään "ehtisittekö poiketa" tai "olisi kiva jos tulisitte käymään" vaan tosi selkeästi että hei, minua väsyttää hirveästi kun vauva nukkuu huonosti, tuletko hoitamaan sitä päivällä muutamaksi tunniksi että saan nukkua.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.9.25 19:47:44

Ei kaikkialla ole kaupan kotiintoimitusta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.9.25 19:49:08

Sellaiselle vauvalle joka ei nuku vieressä, voi vuokrata sellaisen siirrettävän pyörillä liikkuvan sängyn, minkä voi kuljettaa vaikka olohuoneeseen.netistä etsii vuokrattava vauvansänky.
Näin vauvan ei tarvitse nukkua sohvalla ja äiti voi katsoa vaikka jotsin ohjelmaa telkasta kun sänky on vieressä tai nukkua.

Lähettäjä: — 
Päivämäärä:   1.9.25 20:33:52

” Sinäkö ^ et ole eläissäsi luvannut mitään, mitä et pysty pitämään? Ihmisiä ne isovanhemmatkin vain ovat. Ehkä heilläkin tarvetta viettää parisuhdeaikaa.”

Olen juu. Mutta on aika eri asia jos lupaus koskee yksittäistä kertaa kuin jos yleisesti lupaa olla lapsen kanssa avuksi mutta yhtäkkiä ei koskaan ehdikään auttamaan.

” Niin kahteen viikkoon ei ollut aikaa. Ei siinä mainittu kuinka usein heitä oli pyydetty hoitamaan. ”
7kk aikana isovanhemmat on ehtineet auttaa pari kertaa ja aloittaja kommenteissaan sanoi että on useasti pyytänyt mutta heillä on aina viikoiksi eteenpäin muita menoja ja lisää ohjelmaa vaan tulee. Kertoo siid hyvin ettei se lapsenlapsi ole kovin korkealla priossa vaikka piti olla, kun apua lupailtiin.

” Avun pyytäminen kun tarvii sitä on eri kuin avun pyytäminen tehdäkseen itsestään jonkun maailman navan sen lapsen varjolla.”

Mutta jos apua on ensin luvattu, eikö silloin voi olettaa että sitä voisi myös saada?
Jos itse vaikkapa joudut suunnitellusti leikkaukseen ja kaverisi lupaa että sen jälkeen tulee auttamaan sinua kotiin, eikö silloin voi olettaa että kaveri myös joskus pääsee apuun?

Lähettäjä: — 
Päivämäärä:   1.9.25 20:39:49

” Laita päikkäripatja lattialle ja käytä kaupan kotiintoimitusta.”

Kaikki ongelmat voi ratkaista rahalla. Oli sitten kyse lapsen hoidosta tai vaikka sairastumisesta, eläinten hoidosta tai mistä tahansa. Kaikkeen löytyy kyllä maksettua apua, apuvälineitä ja muita ratkaisuja.

Mutta auttaminen on myös välittämistä. Sitä että kaikkea ei tarvitse yrittää ratkaista itse rahalla, vaan voi luottaa siihen että läheiset ihmiset välittävät ja haluavat tarjota auttavas kättä.

Ja ennen kaikkea jos on etukäteen puhuttu että halutaan auttaa, eikö silloin voi odottaa että apua myös saa? Ei kenenkään tarvitse lupailla apua, jos ei ole aikaa sellaista antaa ja haluaa priorisoida oman parisuhteen, harrastukset ja muut menot tärkeämmiksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.9.25 20:41:24

Mitähän menoja nuo sitten olleet jos ei ole päästy? Jos mummo on varannut jonkun reissun, on ymmärettävää ettei pääse.Mutta jos oli menossa museoon, sitä voinee siirtää.

Lähettäjä: Aloittaja 
Päivämäärä:   1.9.25 20:47:08

Mökkireissuja pääasiassa on.

Ja en ole itkenyt asiaa, en ole valittanut asiasta, jaksan oikein hyvin hoitaa lastani. Hän on ihana pikkuinen napero. Enkä ole pyytänyt suoraan apua, koska ei aidosti ole sillä tavalla tarvetta. Saadaan nukuttua sen verran että pärjätään ja puolison joustavan työn vuoksi muutkin menot saadaan järjestettyä. Enemmänhän kyse on nimenomaan siitä, että haluaako isovanhemmat viettää lapsen kanssa aikaa (= eli samalla myös auttaa, se seurustelukin voi olla auttamista jos saan sillä välin tehtyä esim jonkin kotityön rauhassa).

Nää jotkut vastaukset ovat kyllä aivan ihmeellisiä, melkoisia päätelmiä on tehty ja täysin virheellisiä :D.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.9.25 21:22:38

Kyllä siinä on sitten varmaan väärinkäsitystä puolin ja toisin.
Mummo ihmettelee kun ikinä ei pyydetä kunnolla kylään tai auttamaan joten päättelee ettei apua haluta ja siksi ehkä tahallaankin tekee pitkiä reissuja. Itse taas oletat, että tulevat kutsumatta juuri siihen tyliin, että lähes tyttö kylille me siivotaan ja hoidetaan vauvaa.
Kannattaisiko puhua suoraan heille että mitä odotit ja mikä käsitys heillä on?

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   2.9.25 08:12:27

"Olisi kiva kuulla, että mitä nämä isovanhemmat ovat sanoneet syyksi, etteivät voi tulla tai auttaa vaikka sitten muulla tavalla, kuten vaikka valmistaa jääkaappiin ison satsin ruokaa odottamaan tms tai hurauttaa pyykit koneessa."

En kyllä nyt ymmärrä miksi isovanhempien pitäisi pestä aikuisten lastensa pyykkejä tai tehdä heille ruokaa pakastimeen. Jos perustaa perheen, niin eiköhän siitä ole kuitenkin itse vastuussa että pyykit pestään, talo on siisti ja ruokaa on pöydässä. Ihanaa jos isovanhemmat haluavat ja ehtivät auttamaan, mutta eihän sen varaan voi kukaan laskea jos oman lapsen hankkii.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   2.9.25 09:32:57

---: ei tietenkään lasketakaan, mutta onhan se nyt tylsää mikäli sanat ja teot eivät kohtaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.9.25 10:31:36

Kukaan ei voi tietää, millaista apua tässä on haluttu tarjota, ellei aloittaja kysy suoraan heiltä, että mitä apua tarkoitettiin. Jollekin apu voi olla pyykkejä tai tiskejä mutta kai nyt aikuinen ihminen osaa suoraan kysyä, että pääsisitkö meille imuroimaan ja siivomaan että olen ihan poikki vauvan kanssa.
Ja normaali aikuinen ihminen jolla ei ole estettä osaa sanoa, että pääseekö vai eikö pääse eikä vihaisena että peskää itse pyykkinne, jos apua on kerran pyydetty..

Lähettäjä: Aloittaja 
Päivämäärä:   2.9.25 10:45:58

Emme ole poikki vauvan kanssa, koti on siisti ja asiat on hoidettu. Parisuhde on vähän rempallaan, mutta aika aikaansa kutakin. Kahdenkeskinen aika tekisi hyvää, mutta kerkeää sitä myöhemminkin.

Eli ei ole suoranaista tarvetta avulle. Olisi kiva tottakai, mutta ilmankin pärjätään. Sen takia ei olla suoraan kysytty apua, koska ei ole pakko sitä saada. Kyllä me pärjätään. Olen toki ilmaissut, että olisi kiva jos hoitaisi vauvaa joskus ja kysellyt miten olisi aikaa. No, ei ole kun kalenteri on ihan täynnä x aikaa eikä sitten siinä hetkessä osaa sanoa mahdollista vapaata aikaa viikkojen päähän.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   2.9.25 10:58:18

Minulla ei ole lapsia, mutta sukulaiset pyytävät ja käskevät usein ammaksi. Isompia lapsia voin hoitaakin omassa kodissani, vauvoja en uskalla, vaikka söpöjä ovatkin. Lisäksi minulla on omakin elämä, ja nyt on mun vuoroni käydä keikoilla yns. Joo, olen ilkeä ja itsekäs kun en mahdollista toisille parisuhde aikaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.9.25 11:06:26

No jos olisi aiemmin sanottu että kyllä me sitten tulemme auttamaan ja vauvaa katsomaan, niin jos ei tulla, kysyisin kyllä ihan suoraan että ei taida lapsenlapsi teitä paljoa kiinnostaa kun ei ole koskaan aikaa tulla katsomaan?

Siinähän sitten vastaavat että mikä on tärkeämpää ja saisi sitten itsekin tietoa, että kiinnostaako vai eikö.

Kyllä kai sen niillä parilla käynnillä on nähnyt miten ovat käsitelleet vauvaa ja puhuvatko vaikka lempeästi tai muuta.

Kyllä ihmisestä näkee jos ei toinen kiinnosta millään lailla. Sitä ei voi feikata.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.9.25 11:52:47

"auttaminen on myös välittämistä."
Pyydä välittämistä äläkä apua kun kerran et tarvitse.
Ette voi odottaa että joku poistaa lapsen kuvioista että voitte elää normaalisti. Se lapsi on nyt osa sun ja miehesi perhettä ja se on uusi normaali elämä teille. Vauva ei tee äidiatä invalidia, kyllä se kaupassa käynti ja muu arki onnistuu kun vaan saat ongelmanratkaisukykysi toimimaan.

Ota asia puheeksi ja kysy vanhemmiltasi milloin he aikoo jeesata ja olla enemmän teidän elämässä mukana. Enemmänhän tuossa vaiheessa se kiinnostus ja läsnäolo tuntuu olevan tarpeen. Ja se on aivan ok ja ymmärrettävää.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   2.9.25 11:53:35

Samallahan siinä tosiaan rakentuisi suhde niihin isovanhempiinkin jotka saattavat muuten uhata jäädä etäisiksi. Kannattaa kokeilla taas kysyä että mites päivänä x ja kellonaikana y? On ainakin selvä ajankohta eikä vaan joku hämärä aika että sitten joskus ehkä Joo jotain.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   2.9.25 11:54:57

Ei kai kukaan tässä ole odottanut mitään lapsen poistamista kuvioista. Mutta onhan se ihan eri asia esim käydä miehen kanssa siellä ravintolassa kahdestaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.9.25 11:56:18

"Ette voi odottaa että joku poistaa lapsen kuvioista että voitte elää normaalisti."

Mistä puppugenerattorista te näitä heittoja keksitte?

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   2.9.25 11:59:02

Ja on se nyt kumma että joidenkin mielestä ollaan täysin kelvottomia vanhempia eikä lasta olisi pitänyt tehdäkään jos toivoisi että isovanhemmat jotka ovat luvanneet joskus hoitaa hoitaisivat välillä jotta saisi tehdä muutakin. Kyllä. On ihan ok tehdä asioita myös ilman vauvaa!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.9.25 12:12:45

Ilmeisesti hötöraadin mukaan vanhempien kuuluisa oma elämä päättyy kun lapsi syntyy. Ei saa haluta tehdä enää ikinä asioita yksin, vaikka yksi tunnin lenkki kolmessa viikossa. Olet epäkelpo vanhempi jos moista edes haaveilet. Hyi olkoon!