Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   31.8.25 11:25:49

Tämä on ihan kamala tunne, ikää 54-v. ja miehen kanssa yhteistä elämää 20 vuotta takana ja olen tässä vuosien aikana ymmärtänyt että hän ei todella ole sellainen mies jonka olisin halunnut ja tarvinnut, arvot eivät kohtaa eikä ole muutenkaan mitään yhteistä enään. Olen todella surullinen ja yksinäinen mutta en voi erotakaan koska uutta miestä en voi enään tässä iässä löytää eikä se ole myöskään taloudellisesti mitenkään mahdollista elää yksin. Onko muilla tälläistä tilannetta?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.8.25 11:28:39

Opettele kirjoittamaan sana enää oikein. Se ei ole enääN.

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   31.8.25 11:35:15

Melko myöhäinen sytytys, jos 20 vuoden päästä vasta olet hokannut ettei se koskaan ollutkaan sellainen jonka olisit halunnut ja tarvinnut. Kyllä jokaisen on taloudellisesti mahdollista elää yksin, sitten vaan menot kuten esimerkiksi asunto sopeutetaan tulojen mukaan. Jos on työtön ja/tai sairas niin on oikeutettu tukiin.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   31.8.25 11:36:46

Kyllä viisikymppinenkin voi löytää uuden kumppanin. mutta jos haluat heittää loppuikäsi sellaiseen mieheen, jonka kanssa vietetyt viimeiset 20 v. kaduttavat, sen kun jatkat samaa rataa.

Usein taloudellinen tilanne heikkenee erotessa, joten niin saattaa käydä sinullekin, mutta laita asiat tärkeysjärjestykseen. Suomessa nainenkin pystyy elämään myös yksin.

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   31.8.25 12:04:14

Sen uuden kumppanin löytymisen varaan en kyllä laskisi, ettei tule sitten otettua mitä tahansa idioottia vain sen vuoksi että joku pitää olla. Saa muuten katua vielä toisetkin 20 vuotta.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   31.8.25 12:23:08

Joskus sitä löytää itsensä vasta myöhemmin elämässä ja tajuaa, että ei ole rakentanut elämäänsä omien tarpeidensa mukaiseksi.

Sitten joutuu monen vaikean valinnan eteen.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   31.8.25 12:33:32

Hei, ei sinun tarvitse löytää uutta miestä tilalle. Jos puolison kanssa ei tunnu oikealta niin olisiko vielä mahdollista tutustua häneen uudelleen? Jutelkaa, keksikää uusia juttuja, herätelkää intohimoa. Jokuhan teidät on yhteen aikoinaan vienyt. Jos suhde ei silti tunnu oikealta niin kyllä siitä voi lähteä. Ei yksinjäämisen pelosta kannata jäädä huonoon suhteeseen. Mikä taloudellinen seikka estää?

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   31.8.25 12:36:28

Se on oma valinta, mitä teet tästä eteenpäin.

Yksin on taloudellisesti ihan mahdollista elää ja asua, toki saattaa joutua tinkimään joistain asioista.
Kyllä 5-kymmppinenkin voi löytää uuden kumppanin, ei se ole mitenkään harvinaista edes. Mutta ehkä kannattaisi kuitenkin ensin koittaa elää yksin, eikä arvottaa itseään sen mukaan, onko parisuhteessa vai ei. Oma aika voi tehdä hyvää, voi oppia tuntemaan itsensä ihan toisella tavalla.

Lähettäjä: ! 
Päivämäärä:   31.8.25 12:40:01

Miksi ei ole taloudellisesti mahdollista elää yksin? Kyllä se onnistuu vallan mainiosti monelta muultakin

Lähettäjä: Henna 
Päivämäärä:   31.8.25 12:48:21

Haluatko viettää vielä seuraavatkin 20v sen sopimattoman miehen kanssa? Tai 30v?

Niinpä.

Lähettäjä: Paskahomma 
Päivämäärä:   31.8.25 12:48:21

Kenenkään kanssa ei kannata tuhlata elämäänsä taloudellisista syistä, oli tilanne mikä tahansa. Been there, done that.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   31.8.25 13:54:33

Ei ole olemassa naisille "sopivaa" miestä. Se kun vaihtuu maksimissaan 10 vuoden välein, jolloin ennen sopivasta miehestä tuleekin epäsopiva koska nainen haluaa uutta lihaa.

Lähettäjä: Mi 
Päivämäärä:   31.8.25 14:18:48

Tai ihmiset vaan vuosien varrella muuttuvat, tulee enemmän sinuiksi itsensä kanssa. Nämä muutoshetket ovat monesti suhteen kriittisiä aikoja, useinhan ne vielä voivat sattua puolisoille eri aikaan. Joskus se yhteinen sävel vaan katoaa ja toinen voi tuntua täysin vieraalta. Tuskin on naisten ominaisuus pelkästään.
Parisuhde on aika pitkälti tahdon asia, siitä vierauden ja pettymyksen tunteesta on mahdollista mennä yhdessä eteenpäin jos tahtoa ja rakkautta on. Mutta mihinkään huonoon liittoon ei kannata jäädä, raha-asiat ovat järjestelykysymyksiä vaikka ne saattavat tuntuakin ylitsepääsemättömiltä.

Lähettäjä: zxc 
Päivämäärä:   31.8.25 14:28:39

Siis eikö sinulla ole omia tuloja ollenkaan vai miksi ei ole varaa asua yksin?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.8.25 15:48:29

Olen niiiiin kyllästynyt tuohon "niinmuttakun en sitten löydä ketään ja kun ei ole varaakaan erota" että jumankauta nousee karvat pystyyn... aaaarrgggghhh!

Jos näin on niin ole hiljaa ja elä siinä sitten, älä tule minulle vinkumaan!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.8.25 15:55:26

Elät ihmisen kanssa jota et halua etkä tarvitse, tunnet olosi kamalaksi ja yksinäiseksi... mutta sinkkuus olisi pahempi? Aaaaaivan.

Lähettäjä: Mh 
Päivämäärä:   31.8.25 16:26:02

Olen aloittajan kanssa samaa ikäpolvea. Itselläni oli useamman vuoden ajan vahva tunne että liitto taitaa olla taputeltu. Mies tuntui vieraalta ja kaikki yhteinen oleminen ja tekeminen oli hukassa. Seksiä ei ollut eikä kyllä huvittanutkaan. Aivan vieras ja ärsyttävä jollei peräti ällöttävä ukko istui sohvalla.
Sitten tapahtui muita muutoksia, tuli surua ja minulle burnout. Sitä työstäessä rupesin miettimään myös eroa. Tai sitten sitä että onko vielä suhteessa toivoa. Sanoin miehelle että nyt on tämmönen tilanne että jompaankumpaan suuntaan mennään. Katsotaanko YHDESSÄ jatketaanko vai erotaanko. En kestänyt sitä haljua liittoa enää yhtään.
Kävi niin että mies tuli vastaan, ruvettiin puhumaan ja tutustumaan uudelleen. Niitä yhteisiä kiinnostuksen kohteita löytyi, muisteltiin asioita ja niitä hyviä hetkiä. Intohimokin palasi.
Haluisin sanoa että kyllä sen liiton eteen voi vielä kurjassakin tilanteessa tehdä jotain mutta siihen tarvitaan molemmat. Mikäli arvot ja elämäntavat tmv ovat valovuosien päässä eikä yhteyttä ole, eikä enää kiinnosta sitä löytääkään, niin eroa. Sinulla on vielä elämää paljon elettävänä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.8.25 16:38:08

Häh miten niin et voi löytää uutta kumppania? Tuo on puppua!
Mun tuttu on hyvä esimerkki. Rakensi miehensä kans talon, monta lasta, lemmikkejä ja vaikka mitä. Aina kun kävin kylässä niin huomasi että suhteesta puuttui romantiikka ja läheisyys. Mies istuu tv:n ääressä 24/7 ja vaimo tekee kotityöt ja kuskailee lapsia harrastuksiin. 55vuotiaana erosi, koska miehensä petti ja vielä moneen kertaan. Päätti jättää kaikki taakseen vaikka tosi vaikeaa se oli. Lapset oli juuri vähän yli täysikäsiä. Muutti talosta taloon, halvimpiin koska rahaa ei hirveesti ollut. Sit 3vuoden jälkeen löysi uuden miehen ja nyt elävät täydellistä elämää. Taisivat mennä naimisiinkiin jo. Ostivat ihanan talon yhdessä, ei kallein mutta kotoisin. Matkustelevat yhdessä ulkomaille ja aikuiset lapset mukana samaan aikaan pettäjä exä ei ole löytänyt vieläkään uutta ja katuu mitä menetti. Onnellista elämää voi löytää siis yli 55vuotiaanakin! Tuolla on hurjasti sinkku miehiä samassa iässä! Kannattaa ottaa se askel.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   31.8.25 16:40:49

Kaikki sympatia katosi siihen, kun kirjoitit kaksi (2) kertaa "enään"

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   31.8.25 17:13:22

No onhan tyypissä jotain ollut kun vihillekin menty . Väljähtythän se suhde jos ei mitään tee yhdessä. No tietty ihmiset voivat ajan saatossa myös muuttua -löydämme ehkä itsemme ja se ei olekaan puolisolle mieleen ? Tai joku löytyy alkotuotteet ...
Uusia suhteita löytyy jos tuuri käy. Mutta onko vanha liitto niin taputeltu ettei voisi elvyttää ? Helposti kun molemmat pitävät toisiaan itsestäänselvyyksinä niin suhde jää hoitamatta.
Vaihdevuosissa myös omat ajatukset muuttuu kun hormonit muuttuu.

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   31.8.25 18:53:20

Mitä ne suurimmat hankauskohdat ovat? Ovatko arvonne ja ajatuksenne täysin ääripäistä vai onko jouston varaa? Voisin kuvitella että joku ihmisarvoihin, elämäntapoihin tai vastaaviin liittyvät asiat olisivat hankalia sovittaa yhteen. Onko niissä tapahtunut muutosta jommalla kummalla? Pohtisin myös tuota rahan merkitystä ja onko se aloittajalle ainoa syy olla lähtemättä suhteesta? Pystyisitkö kuitenkin keskustelemaan puolison kanssa mitä mieltä hän on liitostanne?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.8.25 19:02:13

Ehkä kannattaa myös katsoa peiliin. Se miehesi voi hyvin ajatella sinusta samoin ja on pettynyt sinuun.

Lähettäjä: ---- 
Päivämäärä:   31.8.25 19:27:08

Siis.. Mietipä nyt itse. Olet 54v ja et voi elää ilman uutta miestä? Eikö tuo ole vähän säälittävää?
Aivan varmasti pärjäät, vaikka et uutta miestä löytäisi. Olet aikuinen nainen.

Lähettäjä: Ainokainen 
Päivämäärä:   31.8.25 20:13:33

Kaikki eivät halua elää yksin. Se ei ole mikään syy arvostella ketään.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   31.8.25 20:58:09

Kun ikää alkaa tulla niin aika moni miettii eri tavalla tulevaa elämää. Nuorempana tuntui että kaiken voi aina aloittaa alusta. Opiskella uuden ammatin, vaihtaa työpaikkaa tietäen että on vuosikymmeniä aikaa tehdä uusiakin muutoksia. Sama parisuhteessa. Eläkeiän lähestyessä voi tuntua että nyt on joku osa elämästä ohi ja sitä miettii mitä sitä loppuelämälleen haluaa. Onko se kumppani semmoinen jonka kanssa köpsytellään loppuun asti, haluaako vanheta yhdessä.
Siinä ei tosiaan ole mitään pahaa että haluaa elää toisen ihmisen kanssa, hyvä ja läheinen parisuhde on monella tavalla terveyttäkin edistävä asia. Mutta huono suhde sitä tuskin on.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   1.9.25 00:12:37

Oon 54. Eronnut pitkästä liitosta. Nykyään deittailen 3 enkä suostu yhteen mieheen. En myöskään aio enää asua kenenkään kanssa. Näin on hyvä. Olenko hyvännäköinen, en juuri. Huolehdin itsestäni, opettelen uusia juttuja, pidän itseni hereillä. Kumppanien iät ovat 28v, 62v ja 40v. Sanon aloittajalle..saat sen mihin tyydyt.

Lähettäjä: miu 
Päivämäärä:   1.9.25 00:17:01

No mulla on huono suhde mieheen, on oltu yhdessä 32 vuotta. Tai ei oikeastaan huono suhde, ei oikeastaan mitään suhdetta tai neutraali kaverisuhde. Hän on muuttunut viime 10 vuoden aikana paljon, ei ollut ennakkoluuloinen persu silloin kun tavattiin, ei sinnepäinkään.
Olen miettinyt eroa mutta en usko että se erityisesti mitään muuttaisi. Tiedän että pärjäisin yksin, myös taloudellisesti, mutta kaikki se vaiva mikä erossa on! Ja kun ei mulla ole erityisen paha tai yksinäinen olo, mulla on paljon harrastuksia, ystäviä, lapset, lapsenlapset... kiireinen elämä.
Mies on hyvä isä lapsille ja hyvä pappa lapsenlapsille, sitä arvostan. Tekee myös kotona ja mökillä paljon, sekin on arvostettavaa.
Että eiköhän tässä kahdestaan eletä loppuun asti, molemmat omaa elämäänsä.
Varmaan vielä tässä iässä, 62v löytäisin jonkun, mutta kun ei sekään kiinnosta. Että pitäis alkaa alusta asti tutustumaan toiseen, ei en jaksa eikä kiinnosta.

Mutta jos on paha olo, ahdistus tms niin silloin kannattaa erota, ihan missä iässä vaan.

Lähettäjä: **** 
Päivämäärä:   1.9.25 06:37:53

Yrittäkää nyt naiset vähän arvostaa itseänne!

Olen yli kymmenen vuotta nuorempi teitä ja yli seitsemän vuotta ollut sinkkuna. Ei kiinnostele sitten yhtään mitkään ukonvenkulat kun katselee noita kaverien väljähtäneitä suhteita ja paskahousumiehiä. Niin rahankipeä mä en ole, että alkaisin vaikeuttaa ja rajoittaa elämääni jonkun ukon takia. Elämä on ihan @!#$ hyvää ihan itsekseenkin!

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   1.9.25 08:04:13

"Tuolla on hurjasti sinkku miehiä samassa iässä! Kannattaa ottaa se askel."

On varmaan, mutta se laatu... Tai sen puute. Lisäksi näin 55-vuotiaana ei jaksa paljon baareissa pyöriä eikä viitsisi pubiruusuksi ryhtyä, tinderit ei tunnu luontevilta eikä oikeastaan edes jaksaisi tutustua uusiin ihmisiin. Ulkonäkökin tässä iässä suojaa useimpia runsaalta miestarjonnalta. Toisaalta kun hormonitoiminta on laantunut, ei juuri seksiä kaipaa eikä ne miehet muutenkaan niin jaksa kiinnostaa, paitsi jos on tottunut että joku köriläs pitäisi sohvalla aina lojua. Itse en missään nimessä enää ottaisi ketään kaunista kotiani sotkemaan, ja melkoinen ihmemies saisi olla että alkaisin edes seurustelemaan. Ihan tutkitusti naiset ovat onnellisempia sinkkuna kuin parisuhteessa, miehillä toki toisinpäin.

Että yksin jäämistä ei kannata pelätä. Sitten kun tottumuksesta pääsee irti, ihmettelee kohta mihin sitä miestä ylipäänsä luuli tarvitsevansa. Myöskään toimeentulon jättäminen toisen ihmisen varaan ei kannata, se toinenkin voi saada päähänsä lähteä ja sitten sinulta ei kysellä miten pärjäät.

Lähettäjä: meppu 
Päivämäärä:   1.9.25 09:52:42

Minut jätti mies 50-villityksessään. Tiukkaa teki aluksi, mutta kun opin elämään yksin niin aloin nauttia siitä. Talous on tiukoilla, mutta yllättäen nyt kun voin täysin itse päättää esim. ruokaostokset, ei niihin mene ollenkaan niin paljon rahaa kuin ennen. Lopputulos on se, että tällä hetkellä mun tilillä on enempi rahaa kuin koskaan miehen kanssa yhdessä ollessa.
Ja Tinderistä kyllä löytyy uusia, jos vaan haluaa. Treffeillä olen käynyt ja voisi sanoa että seurustelen nyt, mutta en aio koskaan enää muuttaa yhteisen katon alle kenenkään kanssa. On niin ihana pestä vain omat pyykkinsä, siivota omat sotkunsa. :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   1.9.25 12:37:33

Uutta elättäjääkö aloittaja hakee ?