|
Lähettäjä: Kiusallista
Päivämäärä: 30.8.25 20:29:26
Muistaisin, että lapsuudessa veljeni puhui ainakin enemmän. Ei hän ikinä ole ollut mikään hölöttäjä, mutta sai hänestä sentään jotain irti. Nyt olemme reilu nelikymppisiä ja tuntuu, että veljeni muuttuu jatkuvasti hiljaisemmaksi tai en edes muista vaikka olisi ollut tällainen jo viimeiset 20 vuotta.
Hän ei ikinä vastaa viesteihin mitään. Ei siis edes kuittaa ok tai peukuttamalla. Jos laitan esim lasteni synttäreille kutsun ei reagoi siihen mitenkään, mutta ilmestyy paikalle kellontarkasti. Olemme sitten missä vain kylässä tai juhlissa samaan aikaan niin hän menee istumaan ja istuu samalla paikalla alusta loppuun puhumatta. Jos jokukysyy jöneltä jotain on vastaus hymähdys tai kyllä/ ei. Teetä tai iahvia juo kupillisen, mutta ei esimerkiksi ikinä koske tarjottaviin syömisiin.
Jos keskustelemme perheen kesken esim lahjan ostamisesta jollekin, suunittelemme budjettia ja mietimme idoita ei häneltä tule mitään reaktiota mihinkään. Ainakin minulle kuitenkin maksaa aina sovitun summan samantien jos minä olen ostanut yhteisen lahjan. Asumme samassa kaupungissa ja välillä näemme kaupassa. Tervehtii minua ja pysähtyy ikäänkuin haluaisi alkaa juttelemaan, mutta ainoa mitä sanoo on alussa moi ja jos kysyn jotain niin ynähdys tai pelkkä joo tai ei. Tämä on kiusallista, koska veljeni ei tee elettäkään jatkaakseen matkaa ja minun pitää pitää yksinpuhelua.
Veljeni käy töissä säännöllisesti, huolehtii hygieniastaan ja pukeutuu siististi. Käy kerran kesässä kuulemma kotikaupunkimme festareilla, mutta äitini ainakin epäili, että tuskin näkee ketään tai käy missään muuallakaan. Noista festareista raportoi äidilleni siskoni mies jonka kaveriporukan mukana veljeni on noilla festareilla.
Saahan sitä jokainen olla sellainen kun on ja elää elämänsä niinkuin haluaa, mutta tämä veljeni käytös on jo alkanut ihmetyttämään. Jossain kai menee normaalin raja enkä enää osaa sanoa onko veljeni käytös normaalin rajoissa.
|