Lähettäjä: Höhöh 
Päivämäärä:   28.8.25 21:19:08

Eli onko helpompi jättää esim avoliitossa kuin avioliitossa toinen ns. Taakseen?

Kaikki puhuu mulle että älä mene naimisiin, ja syyksi sen kun on niin vaikea erota.

Lähettäjä: Höhöh 
Päivämäärä:   28.8.25 21:19:54

Lähti liian aikaisin.

Siis että muka avoero ei satu niin paljon kuin avioliitosta lähtö.

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   28.8.25 21:20:10

Tee avioehto

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   28.8.25 21:22:46

Jos tosiaan "kaikki" kehottavat sinua olemaan menemättä naimisiin niin siinä kohtaa tarkastele parisuhdettasi; jos kukaan läheisistäsi ei näe suhteellanne tulevaisuutta niin mieti miksi niin on.

Lähettäjä: Höhöh 
Päivämäärä:   28.8.25 21:23:34

Siitä ei oo kyse, vaan kuulemma tunteista. Mitä en oikeasti ymmärrä. Onko jollakin kokemusta molemmista, ilman taloudellista painetta, että avioliitosta lähtö olisi jotenkin vaikeampi kuin avoero.

En ymmärtänyt ystävän ajattelua tästä ja kysynkin nyt molemmat tilanteet kokeneilta että onko asia näin

Lähettäjä: Höhöh 
Päivämäärä:   28.8.25 21:24:38

En ole parisuhteessa, siitä ei oo kyse, vaan ihan kaverin kanssa keskusteltiin avioliitosta ja eroista

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   28.8.25 21:25:22

Jaa, en ole koskaan kuullut kenenkään sanovan, että vaikeus tulisi tunteista vaan siitä juridisesta avioliitosta ja kaikesta, mitä pitää sen tiimoilta hoitaa.

Sulla on outoja kavereita.

Lähettäjä: Höhöh 
Päivämäärä:   28.8.25 21:28:52

Niin, tunnepuolen perään nyt kyselen. Ymmärrän jos omaisuuden jako on riitainen, mutta en ymmärrä että miten papin aamen tai paperilappu valtiolta nyt yhtäkkiä tekisi erosta tunteellisesti sen vaikeampaa kuin ilman.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   28.8.25 21:50:29

Voisin kuvitella, että kun Suomessa on hyväksyttävää asusa yhdessä ilman avioliittoa ja se on hyvin yleistä niin on helpompi vs. Avioliittoon usein astutaan kun halutaan muutenkin perinteinen paketti: olla loppuelämä yhdessä, lapsia, punainen tupa ja kultainen noutaja

Mutta tiedän useita, jotka avioliitossakin vain odottaa, että toinen tekee erolle aloitteen ja ero onkin helppo. Tiedän myös monia repiviä avoeroja.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   28.8.25 21:56:49

Tietyllä tavoin se ero on hankalampi, kun on lupautunut pysymään yhdessä myötä- ja vastamäissä ja tarkoitus on todella pysyä loppuelämä yhdessä. Itse ainakin pyörittelin avioliitosta lähtemistä ihan varmasti pidempään kuin jos oltaisiin oltu avoliitossa, vaikka yhteiselo olikin kestämätöntä, eikä muita vaihtoehtoja enää ollut.

Lähettäjä: Ananas 
Päivämäärä:   28.8.25 23:05:37

Mun kohdalla avioero repi mut henkisesti aivan kappaleiksi. Naimisiinmenoon oli iso kynnys ja molemmat olivat asennoituneet siihen, että tässä on loppuelämän kumppanuus, se oli tosi tärkeä arvo molemmille enkä koskaan kyseenalaistanut sitä. Kunnes tapahtui asioita, aikaa kului ja yhtäkkiä oltiin avioeropapereiden kanssa maistraatissa. Mikään ei oo koskaan sattunut samalla tavalla. Tämän jälkeen mulla on ollut kaksi useamman vuoden avoliittoa, näiden kariutuminen sattui ja oli hirvittävän surullista, mutta ei mitään verrattuna avioeroon. Eli uskon, että tässä ajatus tulee ulkopuolelta, avioliitto usein nähdään aika pysyvänä eikä varmaan kukaan mene naimisiin erotakseen.

Lähettäjä: mnop 
Päivämäärä:   29.8.25 04:18:14

Tee tarkka avioehto jo avoliitossa ollessa. Ei se eroaminen ole hankalaa jos ei itse tee siitä hankalaa. Ei maailmaa ole tehty yhdestä miehestä tai yhdestä naisesta. Miehiä ja naisia on Suomen rajojen ulkopuolellakin. Elämää pitää jatkaa eteenpäin uusia tavoitteita kohti.

Lähettäjä: tuotatuota 
Päivämäärä:   29.8.25 06:53:04

Mä taas ajattelin, että avioero olisi parempi ratkaisu. Kun siinä on lain puolesta selkeät säännöt, että miten toimitaan jne. Jos siis on yhteistä omaisuutta yms. Tuntuu että avoerossa olisi hankalampi hoitaa kaikki käytännön asiat.

Tunnepuolella ei varmaan ole suurta eroa, pitkä suhde on pitkä suhde. Enemmän varmaan vaikuttaa just se että onko lapsia tai jotain muuta sellaista minkä takia joutuu olemaan eksän kanssa tekemisissä.

Mut ihan yhtä lailla mä olen olettanu sitoutuneeni loppuelämäksi avopuolisoon, että sikäli tilanne ei ole erilainen kuin avioerossa.

Lähettäjä: GHJ 
Päivämäärä:   29.8.25 07:05:42

Mutua, mutta voisin hyvin kuvitella että ne joilla oli ne kirkkohäät ja bileet, kärsivät avioerosta enemmän kuin vaatimattomasti maistraatissa naimisiin menneet.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   29.8.25 08:19:28

Täältä kun noita avioero-juttuja välillä lukee, niin vaikuttaa kyllä että nimenomaan avioliitosta eroaminen on jotenkin tosi iso asia tunnepuolella. Koko elämä sekaisin ja pahimmassa tapauksessa vielä vuosien päästä märistään. Itsellä takana kaksi avoeroa, 12 ja 18 vuoden suhteista, eikä ne nyt maailmaa kaataneet vaikka etenkin jälkimmäistä kyllä surin, kun oli ollut aidot tunteet pelissä.

Lähettäjä: 53 
Päivämäärä:   29.8.25 08:27:17

Minulla on takana avioero nuoruuden suhteesta ja avoero aikuisiällä solmitusta pitkästä suhteesta.

Olin avioron aikaan nuorempi ja kokemattomampi, mutta avioero oli ehdottomasti raskaampi kun avoero. Avioliittoon olin astellut ajatuksella, että tämä on loppuelämän juttu (ah, sitä nuoruuden naiiviutta!). Siihen oli laittanut peliin "kaiken" ja olin itse sitoutunut niin tunteella, järjellä kuin taloudellisestikin. Avioeropaperien jättäminen tuntui juuri tuolta kuin nimimerkki Ananas kuvasi. Avioerossa tietysti vielä se, että homma ei ole kerrasta poikki vaan prosessissa väkisinkin kestää vähintään se puoli vuotta.

10 vuoden avosuhteesta eroaminen sattui tietysti sekin, mutta homma oli nopeammin ohi ja ainakin omalla kohdallani tietty loppuelämä-mentaliteetti oli puuttunut, vaikka miestä todella kovasti rakastinkin. Olin tietysti jo reippaasti vanhempi kuin avioeron kohdalla ja karttuneella elämänkokemuksella oli varmasti osansa iskun pehmentämisessä. Paljon teki kuitenkin se, että ero oli nopeammin totta, kun ei tarvinnut odotella mitään osituksia tai kakkosvaiheen hakemuksia.

Myös ulkopuolisten odotukset avioerossa ja avoerossa olivat erilaiset. Kun ei oltu naimisissa, niin jotenkin se ero ei ollut omassa lähipiirissä niin iso juttu, mikä vaikutti alitajuisesti myös itseeni.

Lähettäjä: 53 
Päivämäärä:   29.8.25 08:27:57

Ai niin, olin muuten mennyt naimisiin muutaman oman todistajan kanssa maistraatissa. Kakkukahvit lähisukulaisille järjestettiin mutta ei sen ihmeempiä hääjuhlia.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   29.8.25 08:31:04

Kyllä avioliittoon mennään yleensä sillä odotuksella, että se kestää loppuelämän, kun taas yhteen voi muuttaa aika kevyinkin perustein. Ja kyllä ainakin omalla kohdallani avioerot ovat olleet isompia asioita kuin 'peruserot'.

Joku mainitsi edellä avioehdon, ja se kannattaa aina tehdä. Ero voi tulla kenelle vain, millaisessa liitossa vain, eikä ikinä tiedä, kuinka ilkeäksi ja epäreiluksi toinen ihminen voi siinä tilanteessa muuttua. Kannattaa varmistaa selustansa, vaikka toinen olisi olevinaan niin ihana, ääriluotettava ja rakastava, ettei ero tunnu ollenkaan todelliselta mahdollisuudelta.