Lähettäjä: kiitos 
Päivämäärä:   19.8.25 11:47:39

Ratsastus ja hevoset olivat iso osa elämääni joitain vuosia sitten. Kuvioihin astui sitten henkilö, joka otti elämäntehtäväkseen poistaa minulta rakas harrastus, ihan vaan huvikseen ja "koska mä voin". Ehkä taustalla oli lopulta vain kateus.

Tyyppi aloitti massiivisen kiusaamisrumban, ulottaen toimensa kaikkeen elämääni: perheeseeni, ja perheeni talliin, hevosiin, kilpailutuloksiin, ystäviin, minun työpaikkaani. Kiusaaja tunkeutui netin kautta ystävyyssuhteisiini ja myös parisuhteeseeni. Kului kolme vuotta ja mittani tuli täyteen, myin hevoset ja tallin pois. Se tuntui raskaalta, mutta toisaalta ajattelin, että voin aloittaa uudelleen.

Aika kului kuitenkin nopeasti uusissa ympyröissä, aloitin aivan uuden harrastuksen joka imaisi kisaympyröihinkin lopulta. Löysin uudet, tervejärkiset ihmiset ympärilleni. Elämä muuttui paljon paremmaksi. Tajusin, että hevoset kuluttivat väärällä tavalla resurssejani. Nyt koti on aina siisti, ja vaatteet tuoksuvat puhtaalle.

Tajusin myös, että olen unohtanut kiittää sinua, kiusaajani. Harmi, että sinulla elämä ei ole ollut yhtä hyvää kuin minulla ja kaikista yrityksistäsi huolimatta et onnistunut lannistamaan minua.

Siis, kiitos kiusaajani, että aloit vainoamaan minua! Nyt minulla on ihania ystäviä, käyttööni jää enemmän rahaa ja olen myös viisaampi näkemään kehen voi luottaa ja kuka kannattaa kiertää kaukaa.

Kiusaajani, kiitos että elämäni on nyt juuri kuten pitää, ja hevosia katselen joskus telkkarista, kun tulee isompia kisoja :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.8.25 11:49:59

Tiedätkö kuka hän oli?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.8.25 11:50:16

Minulla on sama kokemus, paitsi etten kilpaillut vaan harrastelin. En olisi uskonut, että joskus elän hyvää hevosentonta elämää, mutta näin kuitenkin on.

Lähettäjä: oho 
Päivämäärä:   19.8.25 11:55:09

Onpa positiivinen asenne! Itse taas en ymmärrä miksi pitäisi antaa jonkun ulkopuolisen keskenkasvuisen idiootin määrittää sitä miten elämääni elän. Tuollaisille saisi laittaa luun kurkkuun ja maksamaan tekosistaan. Kyseessä on toinen ihminen, ei sentään vakava sairaus, kuten joku syöpä.

Toisaalta ymmärrän myös, että on oikeasti todella todella häiriintyneitä ihmisiä, joiden kohdalla on parempi aloittaa uusi elämä jossain muualla. Eli samanlaista elämää voi rakentaa myös toisaalla.

Lähettäjä: 123 
Päivämäärä:   19.8.25 12:32:36

Itse tekisin rikosilmoituksen. Tuossa voi olla kyseessä vainoaminen.

Lähettäjä: -------- 
Päivämäärä:   19.8.25 14:08:51

Rikosilmoitus on kaunis ajatus, mutta käytännössä ei johda mihinkään. Meidän perheessä sairas kiusaaminen ja vainoaminen - ihan vaan huvin vuoksi koska voidaan- aiheutti kaiken hevosiin liittyvän lopettamisen, ammattia myöden. Täällä hötölässä käyn joskus katsomassa ja muistelemassa, mitä @!#$ä hevosihmisten kiusaaminen on, ja olen ikionnellinen, ettei tarvitse olla enää missään tekemisissä käytännössä näiden kuspäiden kanssa.
Vainoaminen ja kiusaaminen jatkuu edelleen samojen ihmisten toimesta, toistuvat rikosilmoitukset ei johda mihinkään, mutta kiusaajilla itsellään näyttää menevän niin huonosti, että karma hoitaa homman.