Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   17.8.25 12:09:33

...Haaveista tai toiveista?
Tai yhteiskunnan/mainostajien luomista?

Tuntuu että on ihan sekaisin siitä, mitä haluaa. Kaikkialla luodaan mielikuvia ihanasta grillikesästä, piknikeistä, lomamatkoistaa jne jne mutta vaikka kuinka onnistuisin luomaan mainosten kaltaiset olosuhteet itselle, en saa nautinnon kokemuksesta kiinni. Tuntuu kuin mikään saavutettu asia ei oikeasti tuntuisi miltään. Joskus laitan someen jonkun idyllisen kuvan, mutta todellisuudessa siinä hetkessä en juuri nauti sohvallaoloa enempää tilanteesta. En someta paljoa, koska koitan edes jotenkin elää ja nauttia hetkestä, mutta harvoin sekään auttaa. Jotenkin hsmpaat irvessä istun kannon nokassa julmassa termarikahvia, koska siitähän suomalaiset tykkää. Ja oikeasti minä tykkäänkin, mutta silti ajatukset ei siinä hetkessä pysähdy siihen vaan suunnittelen jo seuraavaa askelta. Elämyksen tavoittelu ei onnistu. Ainoita asioita mistä saan nykyään enää kiksejä on ratsastustunti tai ihastumisen tunne. Kaikki muu on njääh enkä osaa enää tavoitella mitään..
Onko muita kaltaisia jotka yrittävät saada iloa elämästä vaikka väkisin?

Lähettäjä: ohhoh 
Päivämäärä:   17.8.25 12:19:57

Aloittajalle kiitos asian esille nostamisesta.

Mun tilanne on se, että olen aina halunnut ihan eri asioita kuin mitä keskivertoihmiset. Sen takia mainokset tai kliseiset somekuvat ei vaikuta muhun millään lailla. Mä en ole koskaan ajatellut että mun elämän pitäisi olla tietynlaista siksi että mainoksissa näytetään jotain.

Mä olen säätäny mun somen algoritmit niin että näen ainoastaan mulle mieleisiä asioita. Käytännössä mun some täyttyy eläimistä, puutarhoista, käsitöistä, muutamasta suosikkijulkkiksesta ja elämänfilosofiasta. Mä en näe mun somessa mitään meikkausjuttuja tai mitään muotiin tai ulkonäköön tai matkusteluun liittyvää. Näin ollen mä en myöskään ajattele, että mun pitäis olla jotain muuta kuin mitä mä olen tai muokata elämääni sellaiseksi kuin mainoksissa.

Some vaikuttaa meidän elämään tosi paljon, joten on tärkeää muistaa että kaikki somesovellukset täytyy "kouluttaa" näyttämään sellaista sisältöä mikä on meille itsellemme hyväksi. Ei ole mitään järkeä seurata somessa sellaisia asioita mistä tulee itselle huono olo tai sellainen tunne että oma elämä ois jotenkin väärä.

Mainokset puolestaan voi jättää ihan omaan arvoonsa. Muutenkin on tärkeää netissä huomata milloin kyseessä on mainos tai kaupallinen yhteistyö, ei niistä pidä välittää vaikka mitä sanottaisiin.

Mulle tällä hetkellä hankalimpia mainoksia ovat tietyt vaatemerkit, olisi ihanaa jos olisi varaa johonkin upeaan liehuvaan eettisesti valmistettuun pellavamekkoon mutta eipä ole. Näistä tulee joskus pieni kateuden pistos. Tai sitten jos näkee että joku tuttu on käynyt hieronnassa tms, itsellä ei ole just nyt varaa siihen. Mutta muuten some ei aiheuta huonoja tuntemuksia. Mun elämä on hyvää sellaisena kuin se on ja just sellaista mistä olen aina unelmoinut. Rahaa vaan voisi olla enemmän!

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   17.8.25 12:23:57

"Jotenkin hampaat irvessä istun kannon nokassa juomassa termarikahvia, koska siitähän suomalaiset tykkää. Ja oikeasti minä tykkäänkin, mutta silti ajatukset ei siinä hetkessä pysähdy siihen vaan suunnittelen jo seuraavaa askelta. Elämyksen tavoittelu ei onnistu."

Tunnistan kyllä tämän :D Vaikka retkeilen paljon ja tykkään siitä. Riippuu myös, pyöriikö ympärillä ötököitä ja olisiko jo oikeastaan kiire kotiin kun siellä on paljon tehtävää. Joskus oikein kauniissa maisemissa ja optimaalisissa olosuhteissa voi saada tunnelmasta kiinni, jolloin tunne on oikeasti yhtä idyllinen miltä se kuvassa näyttäisi. Se pysähtymisen taito!

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   17.8.25 12:35:38

Joo ehkä tuo kuvien/kuvaston jatkuva vertaaminen siihen lmaan kokemukseen syö sen elämyksen lopulta kokonaan. Ei vain tavoita sitä tunnetta/mielikuvaa mitä sai katsoessaan kuvaa. En tiedä mistä johtuu, ja itselläkin some tarjoaa kyllä aikalailla vain hevoskuvastoa ja noh vaatteita myös.
Olen päätynyt vähän siihen pisteeseen etten enää tavoittele mitään, kun en voi olla varma haluanko sitö itse ihan tosissani vai onko se nyt ulkoa syötetty. Tämä ehkä korostuu etenkin kaikissa mummonmökki/lapsi haaveissa, jotka siis olen jo ajat sitten laittanut jäihin. En halua ajatella, en halua haaveilla koska pelkään että tavoittelen taas jotain mitä en sitten lopulta hakuakkaan ja havahdun kun on liian myöhäistä

Lähettäjä: prob 
Päivämäärä:   17.8.25 12:37:36

En ole koskaan haaveillut mistään perinteisestä kiiltokuva elämästä mitä niin moni tuntuu ajattelevan. Mulla ei koskaan ole ollut mitään tavoitetta, että esim 30 ikävuoteen mennessä pitää olla naimisissa, 2 lasta, omakotitalo ja koira. Mulla ei ole halua käydä kerran vuodessa kahden viikon rantalomalla, ei ole mun juttu. Kaikki tavoitteet on liittyneet vaan hevosiin ja omaan uraan :D osaan niistä haluamistani asioista olen päässyt, osaan en.

Välillä on miettinyt näitä yhteiskunnan asettamia oletuksia ja painetta miten tulee elää, ja huomannut kun ympärillä ihmiset perustaa perhettä niin sitä helposti vertaa että "kun noikin niin pitäisikö munkin", mutta onneksi elän vähän omassa kuplassa. Silloin sen omannäköisen elämän eläminen ja siitä nauttiminen on helpompaa.

Somessa myös huomaa, että algoritmi toimii ja näyttää itselle sitä sopivaa sisältöä mikä edesauttaa siinä kuplassa pysymistä ja oman itsensä hyväksymistä.

Lähettäjä: ohhoh 
Päivämäärä:   17.8.25 12:45:35

.. : ehkä sun pitäis vähän ravistella sun ajatuksia? Kokeilla jotain ihan uutta harrastusta, mennä jollekin ihan random kurssille, ottaa ihan summassa joku kirja luettavaksi. Vaikka menis ihan pieleen niin pääsisi ehkä kiinni siihen omaan fiilikseen, että tuntuuko tää nyt hyvältä vai huonolta.

Toinen näkökulma ois sellainen että joskus tuollainen tylsältä vaikuttava elämänvaihe voi olla just ennen isompaa läpimurtoa. Että yhtäkkiä löytääkin jonkun uuden asian mistä innostuu ja inspiroituu täysin uudella tavalla. Ja se on sit menoa!

Sun unelman ei tarvitse olla sama kuin kaikilla muilla. Mistäs sä tiedät jos sä vaikka viiden vuoden päästä kirjoitat kirjan pitsinnypläyksestä tai alat vetää letkajenkkakursseja? Ehkä se ei olekaan mummonmökki mitä sä haluat vaan remppaat jonkun kerrostaloasunnon retrokuosiin? Tai jos sä matkustat, niin se ei sit olekaan se kliseinen aurinkoloma vaan joku luolaseikkailu Kroatiassa. '

Vähän tulee sellainen olo, että sulle tekis hyvää testata ihan vaan arpomalla jotain ihan uutta, jotain mitä sä et ole ikinä tehnyt. Käy vaikka päiväreissulla jossain kaupungissa missä et oo ikinä ollut ja fiilistele sitä. Mistäs sä tiedät jos elämän tarkoitus löytyykin yhtäkkiä Varkauden torilta tai Nilsiän S-marketista?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.8.25 12:48:10

Mä tiedän tasan tarkkaan mitä haluan mutta tällä hetkellä sen estää p-aukisuus, mikä tosin on väliaikaista. Kuinka kauan, se riippuu täysin siitä koska maassamme aletaan taas rakentamaan uusia asuntoja. Eli saan myytyä ison tontin parhaalla alueella ruuhkasuomessa.

Kun se on myyty, niin saa toteuttaa suunnitelmat: Lainat pois, nelivetomaasturi, mökille sauna, laituri, liiteri ja pieni maakellari. Talon ulkopuoliremppaa, pihan kunnostamista, aurinkopaneelit, perinteinen rengaskaivo pihalle ja tontin aitaaminen.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   17.8.25 13:00:22

Jos minulta kysytään niin koko "elämysten tavoittelu" ja elämysmatkailu on vain termistöä jolla pyritään ylläpitää kansan uskomusta siitä että elämä tapahtuu vapaa-ajalla. Että elämä on jotain mitä sitten erikseen haetaan ja mistä maksetaan työn ulkopuolella. Romantisoidaan ne elämyksiksi ja kääritään ihaniin paketteihin uuden retkimukin kanssa ja matkakohteen kanssa.

Mutta mulla sama kuin ekalla vastaajalla. Elämä tapahtuu koko ajan, ei sitä tarvitse erikseen hakea. Okei, vielä en maalla eläinten kanssa asu, mutta teen valtavasti töitä sen eteen että se ihan kohta on mahdollista. Tehdä etätöitä pieneltä kotieläintilalta. :)

Lähettäjä: un 
Päivämäärä:   17.8.25 13:28:24

Helposti elän niinkuin läheiset odottavat minun elävän ja oikeastaan tiedostamatta jopa olen oppinut heidän toiveitaan miellyttämään. Ovat ihan taitavia manipuloimaan muita saadakseen mitä haluavat. Havahduin tähän ensimmäisen kerran vasta yli 20 vuotiaana kun pääsin heidän vaikutuksen alaisuudestaan pidemmäksi ajaksi pois. Oli myös pieni shokki itselle. Osittain tämän manipuloinnin syynä oma elämäni on pois raiteilta tällä hetkellä.

Hyvin taitavasti yrittävät taas ottaa minut otteeseensa, jotta eläisin siten kuten he kokevat että minun olisi parasta elämääni elää. Tietyllä tavalla tämä myös loukkaa ja heikentää omaa itseluottamusta. Sillä enkö muka ole itse tarpeeksi fiksu päättääkseni omasta elämästäni ja tekemään ne omat valintani.

Vaatii itseltäni paljon energiaa ja vahvuutta, että pystyn vastustamaan ja torjumaan nämä manipuloinnit ja pitämään itseni erillään muiden toiveista oman elämäni suhteen. Välillä tekee vahvasti mieli lähteä elämään elämääni jonnekin muualle ja aloittaa alusta ja jättää nämä mätänemään omaan surkeuteensa tällä kertaa. Minulle on näistä ihmissuhteista koitunut enemmän taakkaa kuin hyvää.

Lähettäjä: Gtr 
Päivämäärä:   17.8.25 14:31:19

"Tuntuu kuin mikään saavutettu asia ei oikeasti tuntuisi miltään."

Nämä eivät ole olleet omia haaveitasi, siksi ne tuntuvat merkityksettömiltä.

Olen hyvin hämmästynyt tästä topikista, minulle ei ole tullut mieleenkään, että jollain voisi olla vaikeuksia tunnistaa omia haaveitaan tai toiveitaan. Olen tiennyt hyvin nuoresta, jo lapsuudesta asti mitä haluan ja mitä en halua. Joskus 15-30-vuotiaana ympäristö yritti näihin haluamisiin vaikuttaa ja syöttää niitä tavanomaisia elämänvalintoja valintoina, joita muka kaikki haluavat. Lähinnä se ärsytti, mutta ei vaikuttanut millään tavalla siihen, ettenkö edelleen tunnistanut mitä minä haluan. Kolmenkympin jälkeen ympäristö hiljeni, ehkä hiljalleen alkoivat niellä sitä totuutta, etten halua samaa kuin he.

Mainokset eivät yleisesti oikein vaikuta, koska pääasiassa ne on suunnattu näitä perinteisiä elämänvalintoja tehneille. Ovat siis sellaista taustahälyä, vähän kuin ostoskeskuksen musiikki. Jos mainoksissa kuvattaisiin kaltaiseni elämäntyyliä ja pyrittäisiin myymään siitä parempaa versiota, niin ehkäpä se vaikuttaisikin.

Ap:n pitäisi aktiivisesti pyrkiä tunnistamaan ne itselle hyvää oloa tuovat jutut; jos huomenna tulisi lottovoitto ja elinaikaa olisi jäljellä pari vuotta, niin missä asuisi, mitä tekisi ja miten aikansa käyttäisi. Ehkä niistä ajatuksista voisi löytyä niitä omia juttuja, mitä kohti edetä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.8.25 14:53:10

"Olen hyvin hämmästynyt tästä topikista, minulle ei ole tullut mieleenkään, että jollain voisi olla vaikeuksia tunnistaa omia haaveitaan tai toiveitaan. Olen tiennyt hyvin nuoresta, jo lapsuudesta asti mitä haluan ja mitä en halua."

Turha hämmästellä. Ulkoinen oaine ja painostus on sitä luokkaa, että monet unohtavat todellisen minuutensa ja omat haaveensa. Niin kuin aloittaja, monet kuvittelevat haaveidensa olevan täysin onia, mutta suuntaus niihin tulee täysin ulkopuolelta - siksi kaikki tavoitetut asiat tuntuvat tyhjiltä, turhilta ja merkityksettömiltä. Sinä itse saatat olla myös kotoisin ympäristöstä, jossa SINUN toiveitasi ja haaveitasi kunnioitetaan, mutta älä luule sen olevan normi meille kaikille muille. Joissakin perhepiireissä jo lapsen kasvatuksessa ohjataan haluttuun suuntaan erilaisin keinoin. Omassa nuoruudessani ja lapsuudessani koin tietoista ja tiedotonta kontrollointia, jotta hakeutuisin tiettyyn suuntaan. Koska pidin pääni, olen vielä aikuisenakin leimaantunut omalaatuiseksi nuuskamuikkuseksi, vaikka kyse on siitä, että elän siellä missä haluan, teen sitä mitä haluan ja käytän aikani ja rahani siihen mitä haluan.

Vinkkinä aloittajalle ja muillekin oman tiensä löytämiseen voi olla vaikka se, että mitä enemmän koet vastustusta muilta ihmisiltä ja ympäristöstäsi, sitä varmemmin olet tekemässä jotain mitä sinä haluat. Mitä enemmän koet arvostelua ja kritisointia elämänvalinnoistasi, sitä varmemmin olet löytämässä sisältöä elämääsi, joka sopii sinulle.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.8.25 14:54:19

^Kivasti tuli taas kirjoitusvirheitä :D

Lähettäjä: Gtr 
Päivämäärä:   17.8.25 15:19:50

"Omassa nuoruudessani ja lapsuudessani koin tietoista ja tiedotonta kontrollointia, jotta hakeutuisin tiettyyn suuntaan. Koska pidin pääni, olen vielä aikuisenakin leimaantunut omalaatuiseksi nuuskamuikkuseksi, vaikka kyse on siitä, että elän siellä missä haluan, teen sitä mitä haluan ja käytän aikani ja rahani siihen mitä haluan."

Eli olemme eläneet hyvin samankaltaisen lapsuuden ja saaneet samanlaisen leiman. Mutta kuten sanoin, kyllä nuo ympäristön vaikutusyritykset vähenivät selvästi kolmenkympin jälkeen.

"Vinkkinä aloittajalle ja muillekin oman tiensä löytämiseen voi olla vaikka se, että mitä enemmän koet vastustusta muilta ihmisiltä ja ympäristöstäsi, sitä varmemmin olet tekemässä jotain mitä sinä haluat. Mitä enemmän koet arvostelua ja kritisointia elämänvalinnoistasi, sitä varmemmin olet löytämässä sisältöä elämääsi, joka sopii sinulle."

Tämä on hyvä vinkki. Edellyttäen, että kyseessä ei ole mikään teinityylinen rajojen koettelu vain periaatesyystä, vaan valinnat ovat jotain mitä oikeasti haluaa.

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   17.8.25 15:36:04

Osaan kyllä erottaa oikein hyvin. Olen siis hyväksynyt sen, etten tykkää mistään perustekemisestä ja olen löytänyt oman juttuni. Sisältää just kannon nokassa / parvekkeella / kahvilmassa kahvin litkimisen ja monta muuta isompaa asiaa. Mutta paljon perusasioitakin on joutunut tekemään että on huomannut, etteivät ne ole mua varten. Ei voi tietää, että rantaloma Kreikan saarella on kamalaa, jos ei sitä ensin kokeile.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   17.8.25 15:56:44

Halut ja toiveet myös muuttuvat elämän ja elämäntilanteiden mukana. Mulla on ollut aikoja, jolloin joku rantaloma Kreikassa olisi ollut kauheinta mitä tiedän, mutta nyt tultuani ”vanhaksi” lähtisin sellaiselle oikein mielelläni. Mieluiten niin, että kaikki on hoidettu puolestani, eikä minun tarvitse kuin hypätä lentokoneeseen. Just joku retkeily ja metsäkasvien juominen oli myös minulle nuorempana kauhistus, mutta nykyisessä arjessani taas hyvinkin houkuttava pysähdys väsyneelle.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.8.25 16:18:25

"Jos minulta kysytään niin koko "elämysten tavoittelu" ja elämysmatkailu on vain termistöä jolla pyritään ylläpitää kansan uskomusta siitä että elämä tapahtuu vapaa-ajalla."

Elämysmatkailu on vaan markkinointiterminä vastaisku paketti- ja rantalomille. Sama kuin vaikka aktiiviloma ja niin edelleen. Ei niillä tarvitsekaan olla mitään sisältöä sen pitemmälle, saati vaikutusta kenenkään elämään.

Lähettäjä: Ö 
Päivämäärä:   17.8.25 16:38:55

”Jotenkin hsmpaat irvessä istun kannon nokassa julmassa termarikahvia, koska siitähän suomalaiset tykkää. Ja oikeasti minä tykkäänkin, mutta silti ajatukset ei siinä hetkessä pysähdy siihen vaan suunnittelen jo seuraavaa askelta. Elämyksen tavoittelu ei onnistu. Ainoita asioita mistä saan nykyään enää kiksejä on ratsastustunti tai ihastumisen tunne. Kaikki muu on njääh enkä osaa enää tavoitella mitään..”

Jossain määrin tunnistan tämän: minulle moni asia on mielikuvassa ihanampi kuin sitten oikeasti toteutettuna. :D

Mutta muutoin en koe tarvetta mainosten tmv. takia tehdä asioita, joita en itse halua.

Ja sama juttu muuten tuossakin, en tiedä mistä muusta muka voisin saada samanlaisia kicksejä kuin ratsastuksesta. Nautin kyllä luonnossa liikkumisesta ja muidenkin eläinten kanssa olemisesta.