Lähettäjä:
Päivämäärä: 10.8.25 19:49:04
Viime viikolla minulla kuoli koira, auto hajosi ihan tuusan nuuskaksi ja mummo sai sairauskohtauksen ja joutui sairaalaan eikä todennäköisesti pääse sieltä enää pois. En ole siis viimeisen viikon aikana ehtinyt enkä jaksanut ajatella mitään viestittelyä kavereiden kanssa vaan lähinnä huolehtinut omasta jaksamisesta, asioiden hoitamisesta ja töissä käymisestä.
No nyt ihan yllättäen yksi kaverini laittoi tänään hirveän pitkän romaanin viestin muodossa siitä, miten en arvosta häntä ystävänä, en halua viettää kahdenkeskistä aikaa koskaan vaan ainoastaan porukalla, en koskaan kysele hänen kuulumisiaan ja lomasuunnitelmia sekä kuvaus siitä, minkälaisen ystävän hän haluaa ja ansaitsee. Lopuksi vielä mainitsee, että peruu yhteisen matkamme ensikuulta ja toivottavasti saa vielä jotain rahoja takaisin siitä, etten minä vaan väitä ettei saa ja pidä rahat itselläni.
Olin ihan puulla päähän lyöty ja jopa loukkaantunut tuosta, että huijaisin heiltä rahaa sen verukkeella, että matkasta ei voi perua mitään. Oltiin lähdössä neljän hengen porukalla Kroatiaan, lentoliput ostettu ja yksi majoitus maksettu sekä parit aktiviteetit. Hänen piti tulla miehensä kanssa.
Käyttäytyykö kukaan täysjärkinen 35v ikäinen ihminen noin? Hän on naimisissa, minä olen sinkku ihminen ja vietän paljon aikaa omineni. Tuon yllä olevan lisäksi kirjoitti vielä ymmärtävänsä, että en halua viettää hänen kanssaan aikaan ja että minulla on parempia ystäviä kuin hän, joiden kanssa haluan jakaa ilot ja surut. Ollaan tunnettu yli 20v ja en ole koskaan halunnut jakaa surujani kenenkään kanssa vaan käsitellä ne itsekseni. Minun mielestä on ällöttävä ajatuskin edes itkeä toisen ihmisen läsnä jos ei ole täysin pakko. Jopa vähemmän aikaa minut tunteneet tietävät sen ja myös sen, että olen todella itsenäinen ihminen. Ei kukaan kysele minunkaan kuulumisia tai lomasuunnitelmia koskaan, mitä sitten, en sitä odotakaan.
Onko tuo normaalia? Miksi ihminen käyttäytyy noin? Tekisi mieli ehdottaa jotain ammattiapua, mutta tuskin olisi iloinen jos niin sanoisin. No onneksi koko matka ei peruunnu, lähden sitten vain yhden ystäväni kanssa. En vaan voi ymmärtää miten joku voi seota tuolla tavalla ihan ilman mitään varoitusta?
|