|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 11.8.25 06:35:22
”Esim. nivelrikon suurin altistava tekijä on ylipaino, siihen vielä lisäksi vähäinen liikunta ja sen vuoksi huono lihaskunto. Nykyään läski on ongelma ihmisten ohella myös koirilla (ja kissoilla). Myös liian rankka liikunta liian nuorena altistaa koiran nivelrikolle.”
Niin siis nivelrikko on yleensä yksi oireista eikä itse ongelma. Monilla roduilla taustalla ovat valitettavasti tänä päivänä erilaiset luuston ja nivelten kasvuhäiriöt, jotka itsessään jo altistavat nivelrikolle ja ylipaino vielä kasvattaa riskiä entisestään. Priimalonkkainen eläin tuskin kehittää nuorella iällä nivelrikkoa, vaikka olisi vähän ylipainoinenkin - iän tuomien muutosten myötä toki.
Kaikenmoinen rappusilla yms. pelottelu taas on kasvattajien tapa siirtää vastuu jo ennakkoon pennunostajille, jos jotain ongelmia ilmeneekin. Mulla on ollut isoja koiria, joista ensimmäinen ja se kaikkein eniten näiden ihmeellisten sääntöjen mukaan elänyt oli kasvuhäiriöinen ja sitä myöten lopulta nivelrikkoinen. Sen jälkeen pennut ovat eläneet normaalimpaa elämää ja kasvaneet terveiksi.
Ympäristöllä on toki roolinsa sairauden ilmenemisessä, mutta kyllä se perimmäinen riski tulee aina perimästä: Jos perimässä ei ole merkittäviä riskejä, niin pentua ei helposti rikota liikunnalla tai ruokavaliolla. Jos taas riskit ovat huomattavat (kuten joillain roduilla tai ainakin yhdistelmillä ovat), niin olosuhteilla voi yrittää estää sairauden puhkeamisen, mutta joskus ei auta vaikka päällään seisoisi. Mikäli koira on sairastuakseen, niin se sairastuu.
Eikä tämä tarkoita sitä, että pennun kanssa pitäisi lähteä pyörälenkeille tai 30 km:n päivävaellukselle. Suurin osa koirista elää tänä päivänä varsin kevyttä ja helppoa elämää, mutta tietyissä roduissa monet sairastuvat silti kasvuhäiriöihin. Silloin lähtöpalikat ovat jo vinksallaan. Jo pelkästään se, että samankin kokoluokan rotujen välillä on selviä eroja luustoterveydessä, kertoo perintötekijöiden roolista.
|