Lähettäjä: tääontätä (OT) 
Päivämäärä:   10.8.25 12:09:55

Hermostuttaa palata töihin loman jälkeen.
Itse työ ei niinkään kuormita vaan siellä olevat hankalat tyypit, jotka vaikeuttavat työn tekoa ja yrittävät saada minut tekemään virheitä ja näyttämään huonolta työntekijältä.

Esihenkilölle olen asiasta maininnut ja yksi yhteispalaveri järjestettiin missä esihenkilö toi esiin tapahtuneita asioita mutta mitään erillisiä puhutteluja yms. ei ole tehty. Tällä ei ollut vaikutusta näihin häiriköihin jotka ovat kaksi naista.

Tilanteita ja tapahtumia on hankala todistaa ja ne voi helposti kuitata yliolkaisesti tyyliin "ai sori, se oli vahinko" tai "en tarkoittanut sitä niin" vaikka tasan tarkkaan tarkoittivat.

Olen aina saanut kiitosta tunnollisuudesta ja tarkkuudesta ja nyt tähän isketään kiinni.
Vaikea olla välittämättä ja antaa jäädä omaan arvoonsa kun kyseessä on kuitenkin työ.

Työpaikan vaihto ei enää tällä iällä onnistu joten miten näistä selviää?
En haluaisi alkaa riitelemään ja keskustelu ei tunnu auttavan. Provosoituvat vaan kun huomaavat minun ottaneen tehdyistä asioista "osumaa."
Ja en voi alkaa välttelemään heitä kun ollaan samassa tiimissä ja välillä tehdään pareina töitä.

Muut lähimmät työkaverit osastolla ovat mukavia ja luotettavia. Näitä kahta vähän pelätään ja pidetään jonkinlaisina johtohahmoina. Ovat tosi itsevarmoja ja äänekkäitä, hyvin verkostoituneita muille osastoille ja tietävät talon asiat aina hyvin mitä on milloinkin meneillään.

Onko kohtalotovereita? Tai rohkaisevia tsemppejä miten näitä voisi kohdata ilman hirveää stressiä?

Lähettäjä: Niin 
Päivämäärä:   10.8.25 12:54:52

Sinun ei onneksi tarvitse hyväksyä minkäänlaista huonoa kohtelua työpaikalla. Yhteys aina uudelleen ja uudelleen esimieheen sekä pääluottamusmieheen. Teet työsi, mutta älä muuten juttele mitään turhaa noiden hankalien työkavereiden kanssa. Tarvittaessa rajaa keskustelu täysin ja kerro että puhut tarvittaessa esimiehelle. Minä jouduin joskus työpaikkakiusatuksi kahden täysin mieleltään oikeasti sairaan toimesta. Kirjasin ylös heidän sanomaan asioita, olin yhteydessä luottamusmieheen sekä esimieheen. Kumma kyllä he hyökkäsivät aina kun jäätiin työpaikalle kahdestaan. En luovuttanut ja lopulta nuo työntekijät katosivat, ilmeisesti heidän mielisairautensa paheni ja sairaslomat venyivät...

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   10.8.25 13:21:14

Onkohan työpaikallasi ketään muuta/muita, jotka kärsivät samasta? Voisitko saada heidätkin ilmoittamaan asiasta esimiehelle? Jos nimittäin samoista tyypeistä tulee toistuvasti raporttia ja harmia ja nimenomaan useilta eri ihmisiltä niin yleensä jossain vaiheessa penni putoaa, ja ylemmässä johdossa tajutaan missä se ongelman juurisyy oikeasti on.

Lähettäjä: tääontätä (OT) 
Päivämäärä:   10.8.25 13:47:52

Pari muutakin on kohdannut näiden suunnalta saman tapaista häirintää, ei kuitenkaan niin voimakkaana kuin minun saamani kohtelu.
Nämä tapaukset on esihenkilön tiedossa ja minun ja heidän kokeman perusteella palaveri pidettiin.
Silti nämä "häiriköt" jatkavat toimintaansa.

Meidän esihenkilö on tosi kiltti ja asian tekee hankalaksi se, että häirintä on sellaista "pientä" ja vaikeasti todistettavaa häirinnäksi. Asiat voi helposti selittää erehdykseksi ja vahingoksi.
Kuitenkin toiminnasta käy ilmi että teot ovat tahallisia. He myös toisinaan vihjailevat asioista joista se käy ilmi.

Palaveri ei minusta ollut hyvä, siinä vain esihenkilö toivoi asioiden ja töiden sujuvan hyvin ilman häirintää.
Ilmeisesti jonkinlainen yhteinen palaveri oli pakko järjestää kun siitä ilmoitettiin.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   10.8.25 13:58:40

Sitten vaan uudelleen ilmoitusta asiasta saatesanoin, että toisin kuin palaverissa toivottiin niin asiat eivät ole korjaantuneet, vaan sama meno jatkuu. Ja mitä useammalta ihmiseltä näitä ilmoituksia tulee niin sen parempi.