Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   3.8.25 10:24:53

Turhan emäksistä näyttää olevan alppiruusujen ja atsaleojen kasvualusta, vaikka kalkitsematonta turvetta ja männyn kuorta onkin käytetty. Miten happamoittaa maata lisää?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.8.25 10:39:16

Rikkiä tai ammoniumsulfaattia

Lähettäjä: Mari 
Päivämäärä:   3.8.25 10:44:29

Kahvinporoja voi levittää (käytettyjä), toivat talvella myös loistavasti jäisissä kohdissa liukastumisen ehkäisyyn. Jos siis menee rodojen lähellä kulkemiseen tarkoitettuja polkuja.

Lähettäjä: Mari 
Päivämäärä:   3.8.25 10:49:11

https://urly.fi/3Tjo erilaisia tuotteita on myynnissä, oma kokemusta ei ole.

Itse olen tuonut omasta metsästä vanhoja muurahaiskekoja (muurahaiset hylänneet) rodojen kasvuravinteeksi ja ovat tykänneet.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   3.8.25 10:50:44

Saako ammonium- (ja alumiini-)sulfaattia jostain järkevän kokoisissa purkeissa? Paljon niitä annostellaan?

Lähettäjä: Ei pitkäaikaista 
Päivämäärä:   3.8.25 11:02:29

Harvemmin tuollainen ongelma kauaa kestää koska Suomessa maa on hyvin usein luonnostaan hapanta ja kalkkia täytyy levitellä puutarhaan ja pelloille.
Joka vuosi lisäät rhodomultaa tai turvetta sekä kompostia ja karjanlantaa. Biohiili auttaa myös pitämään maan pieneliötoiminnan kunnossa ja pitää maan rakenteen kunnossa.
Lisälannoitteena havu- rhodokastelulannoite pitkin kesää.

Lähettäjä: Puutarhuri 
Päivämäärä:   3.8.25 11:04:28

Kahvinporojen vaikutus maan pH:n ei ole kummoinen (vanha uskomus tämä). Ihan kiva lisä maan koostumukseen kyllä.
Tästä on tehty useita tutkimuksia eri kasveilla. Löytyy mm. englanniksi, suomalaisilta sivuilta löytyy lähinnä kansanperinnettä.
Yksittäisille istutusalueille kannattaa hankkia rhodomultaa ja vahvistaa ravinteideottoa rhodolannoitteella. Ja tämähän vaatii sitten jatkuvaa huoltoa, jos ympäristö on kalkkipitoinen.

Lähettäjä: Puutarhuri 
Päivämäärä:   3.8.25 11:07:36

Marin linkittämä kauppa? Sulavaa käännöstekstiä, saako tuotetta Suomessa käyttää?

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   3.8.25 11:15:58

Rhodomultaa en viitsi ostaa, kun sekoitan sen itse kalkitsemattomasta turpeesta, turvekuivitetusta lannasta, oksahakkeesta, männynkuoresta, hiekasta ja savisesta pohjamaasta. Rhodolannos on toki käytössä. Ei noilla maa ole happamemmaksi muuttunut neljännesvuosisadassa.

Lähettäjä: Puutarhuri 
Päivämäärä:   3.8.25 11:19:10

Nythän tietysti kiinnostaa, miten pH-tila näkyy kasveissa?

Lähettäjä: Ei pitkäaikaista 
Päivämäärä:   3.8.25 11:21:54

Mikä on pH?
Kiinnostais tietää mikä maalaatu ja missä voi tuollaista olla Suomessa.

Lähettäjä: What 
Päivämäärä:   3.8.25 11:23:30

Piimää.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   3.8.25 12:25:01

Näkyy pH-mittarilla, hortensioiden kukan värissä ja emäksisimmissä paikoissa rhodojen oletettua huonompana kasvuna.

Ei pitkäaikaista, maan laadun selvitin jo aikaisemmin. PH 5,3 - 6,5.

Ei kai kuiviketurve voi olla kalkittua?

Lähettäjä: Puutarhuri 
Päivämäärä:   3.8.25 12:32:27

What juo se piimä mieluummin. Ihan yhtä tyhjän kanssa ja voi ihan maalaisjärjelläkin ajatella sitä hajua kun litratolkulla mättää piimää maahan.
(Hitsi näitä mummojen neuvoja....)

Lähettäjä: What 
Päivämäärä:   3.8.25 12:42:46

Ihan juu oma mummoni neuvoi, että jos sammalta haluaa kasvattaa niin piimää vaan kiville :)

Lähettäjä: Puutarhuri 
Päivämäärä:   3.8.25 13:07:34

Aika vaihteluväli pH:ssa.
Jos ympäristön maaperä on luonnostaan kalkkipitoista, yksittäisten istutusalueitten pitäminen happamampana vaatii kyllä vaan jatkuvaa huoltoa niillä keinoin, joita täällä on esitetty (poislukien ne ruoka-aineet).
Saattaisko kuiviketurve tosiaan olla kallistua? Sille olisi kyllä perusteet.

Lähettäjä: Puutarhuri 
Päivämäärä:   3.8.25 13:08:32

Kallistua --> kalkittua

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.8.25 13:08:37

Kahvia, havupuukatetta.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   3.8.25 13:20:34

Voiskohan kasteluun käyttää hapanta liuosta? Esim. laimeaa etikkavettä.

Lähettäjä: Puutarhuri 
Päivämäärä:   3.8.25 13:42:24

?: maaperämikrobit varmaan tykkää....
Maaperän elinvoimaisuus (koostumus, mikrobit jne) on kaiken kasvun perusta.
Sinne ei siis kuulu ruoka-aineet, saippuat yms.
Myös liiallisella lannoituksella (erityisesti teollisilla lannoiteaineilla) saadaan paljon hallaa aikaiseksi niille tärkeimmille työntekijöille maaperässä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.8.25 13:49:10

Miksei tupreen pH:ta voi mitata ennen kuin sitä käyttää? Google väittää kuiveketurpeen pH:ta neloseksi.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   3.8.25 13:56:55

Piste, milläs aikakoneella sitä matkustaisi mittaamaan? Uusista kuormista olen mitannut ja viiden tienoilla on ollut, mutta kolmen viimeisen vuosikymmenien kuormista ei tietoa, kun ei ollut mittaria.

Ei kai savimaan pitäisi kovin kalkkipitoista olla? Sinisestä savesta saviseen peltomultaan tuo tontin pohjamaa vaihtelee. Jostain reunasta on joskus täytetty kivisellä jätemaalla, josta kyllä löytyy mm. betonia ja kaikenlaista maatumatonta jätettä (pakkauksista päätellen 60-70-luvulla).

Lähettäjä: Tavis 
Päivämäärä:   3.8.25 14:09:34

Tässä ketjussa on graafi eri aineiden vaikutuksesta maan happamuuteen. Graafissa sininen viiva on pH arvo. Eri aineet on lisätty peräkkäisinä päivinä, vaihto on merkitty mustalla pystyviivalla.

https://www.reddit.com/r/Hydroponics/com

Huonoin tulos on tullut sitruunahapolla, jolla pH teki nopean aaltoliikkeen happamasta emäksiseen. Muistelen kommenteissa lukeneen, että etikka aiheuttaa saman.

Lähettäjä: Mari 
Päivämäärä:   3.8.25 14:17:06

"Puutarhuri
Päivämäärä: 3.8.25 11:07:36

Marin linkittämä kauppa? Sulavaa käännöstekstiä, saako tuotetta Suomessa käyttää?"

Miksi ei saisi käyttää?
https://urly.fi/3TjA, https://urly.fi/3TjB

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.8.25 14:33:39

En todellakaan lähtisi kippaamaan Marin ekan linkin takana olevaa kemikaalia maahan, kun siitä ei ota edes tarkemmin selvää, että mistä rikkiyhdisteestä on kyse. Turha linkitellä rikkilannoitteita tai lannoiterikkiä koskevaa tietoa, kun tuo ei anna kyllä yhtään vihjeitä sellaisesta.

Tässä rakeistettu rikki jostakin kotimaisesta verkkokaupasta: https://jarvenkyla.fi/fi/product/rikki-rakeinen/12508
Jos Marin linkin takana oleva on samaa tavaraa, niin en todellakaan käyttäisi konsultoimatta ensin osaavaa ihmistä. Pahimmillaan tuolla tuhoaa elävän maaperän toiminnan, parhaimmillaan se ei tee yhtään mitään.

Lähettäjä: Ei pitkäaikaista 
Päivämäärä:   3.8.25 14:38:53

Asuuko aloittaja jossain kalkkikivialueella?
Muuten en kyllä ymmärrä ettei maa vähitellen happamoidu itsestään lisäämällä hapanta maa- ainesta.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   3.8.25 15:21:04

Ei ole kalkkikiveä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.8.25 16:06:56

Jostain havupuiden alta vaan nappaa pintamaata ja levittää sitä haluamaansa paikkaan.

Biohiili on kiva apu monessa paikkaa, mutta sillä on lievä maan happamuutta vähentävä vaikutus, niin ehken sitä laittaisi aloittajan ongelmassa.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   3.8.25 16:10:45

Onko karike kovinkin paljon happamampaa kuin männynkuori?

Lähettäjä: Najadi 
Päivämäärä:   3.8.25 16:16:48

Saisitko ihan neulasia sekoitetta maahan? Kuusen tai männyn, ihan sama, mutta neulaset ovat kanssa happamia, joten jos saat jostain oksia joita voisit silputa maahan, niin saisit kivasti happamutta. Tämä vinkki on peräisin kasviharrastajilta jotka sekoittavat maahan havusilppua ja käpyjä alppiruusuja varten.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   3.8.25 16:20:54

Neulasmuhju tekisi maastakin rhodoille mieluisan ilmavaa. Sitä vain on hankalampi saada isoja määriä kuin esim. kuorta. Ne vähät, mitä omalta tontilta tulee, on kyllä käytetty hyödyksi.

Lähettäjä: Puutarhuri 
Päivämäärä:   3.8.25 20:37:42

Taviksen linkki on mielenkiintoinen muttei kovin lupaava. Varsinkin ulkokasveille varmasti riittämättömiä aineita (enkä muutenkaan käyttäisi moista maaperään).
Purkissa / kasvihuoneessa kasvavat/sisäkasvit on asia erikseen.
Niille joutuu joskus muutenkin antamaan esim hivenravinteita, kun taas koristekasveille ulkona ei niinkään, kun pidetään muuten huoli maaperän kunnosta.
Aloittajalla voi olla vain väärä kasvi väärässä paikassa. Tai lannoitetasapaino epäsuhtainen.