Lähettäjä: Daami
Päivämäärä: 29.7.25 20:51:54
Raskausaikana kertyneet kilot on nyt nujerrettu ja vanhat farkut mahtuvat päälle. Niitä ei vain kehtaa pitää, kun vyötärön yläpuolella kelluu nahkapoimu... se kai vissiin on se vatsamakkara. Jumppaan kuin raivopää ja sorruin jopa mukakiinteyttävään geeliinkin, mutta p**an marjat siitä mitään hyötyä oli.
Niinpä sitten hinaan verkkarit kainaloihin ja oukeudun pitkiin T-paitoihin peittääkseni häpeänkohteeni. KAveri haukkui minut pinnalliseksi ja käski olla onnellinen terveestä lapsesta, mutta ei kai tämä nyt lapsen syy ole! Minun maha, minun ongelmat. Jos haluaisin päästä makkarastani kirurgisesti eroon, pitäisi olla tukku paperirahaa, koska julkisella puolella näitä ei kosmeettisin perustein hoideta.
Olen ratsastellut ilman satulaa läjes koko kesän, kun toivoin että vatsalihakset saisivat töitä. Istunta on kyllä kunnossa ja tasapaino kuin trapetsitaiteilijalla, muttta housunvyötärön yläpuolella lätinä käy, Siellä se löysä mahanahka lilluu.
Olen oikeasti kriisissä. En ilkeä mennä siipan kanssa saunaan, nukun virttyneessä yöpaidassa ja sammutan salamannopeasi valot heti makuuhuoneeseen päästyäni. En uskaltaudu uimaan kavereiden kanssa, ellei minulla ole uikkarit valmiiksi päällä - ja niiden alla mahan litistävät alushousut. Yhdistelmä on äärimmäisen epämukava ja kohta kai minulla on pissatulehduskin, kun vanun märissä kamppeissa kotiin asti. Peilistä tuijottaa takaisin raskausarpien runtelema maha joka roikkuu masentuneesti ja jonka alla hiki hautuu helteillä niin että sitä limaista kurttua saa suihkutella monta kertaa päivässä.
En kuitenkaan usko, että olen ainoa maailmassa tämän ongelman kanssa. Miten olette selättäneet sen, kohtalotoverit? Tulkaa rohkeasti esiin ja paljastakaa taikanne sillä olen epätoivoinen.
|