Lähettäjä: onse 
Päivämäärä:   24.7.25 08:35:20

Luin tuossa keskustelua jossa lapsi ei suostunut syömään tarjottua evästä. Tämän jälkeen hän sai valita mitä tahansa muuta mikä hänelle maistuu.
Täällä maalla kun asuu ja lähin kauppa on yli puolentunnin päässä, tuntuu omituiselta että joidenkin lapsilla on varaa valita mitä ne syö ja se mitä ne ei suostu syömään heitetään ROSKIIN.

Maailmalla ihmiset näkee oikeasti nälkää, ihan jopa suomessa ja sitten lapsille mahdollistetaan ruualla pelleily. Kaikesta ei tarvitse tykätä, mutta kyllä ihan varmasti jokainen syö mitä tahansa jotta selviää huomiseen.

Meilläkin on aina kaapissa jotakin aamu/iltapalaa, jotakin välipalaa ja joka päivälle myös lämmintä ruokaa. Kerran viikossa käydään kaupassa ja jokainen saa esittää toiveen mitä haluaa. Sitten kun jokin tuote on loppu, niin se todella on loppu.

Miksi lapsille opetetaan että on ok heittää ruokaa roskiin? Pakko ei tietenkään ole syödä, mutta onhan se nyt outo ajatus että joku kuolee nälkään kun sillä on täys kuppi ruokaa nenänsä edessä.

Lähettäjä: Hicks 
Päivämäärä:   24.7.25 08:52:09

Syyttävä sormi osoittaa vanhempiin. Nehän lapsistaan tällaisia tekevät. Syytä en ymmärrä. Vaikka ennen vanhaan oli kasvatusasioissa paljon parannettavaa, niin näitä ongelmia ei kyllä ollut, kun vanhemmat oikeasti olivat ja uskalsivat olla auktoriteetteja lapsilleen. Miksi siitä sukupolvesta sitten tuli tällaisia kaverivanhempia, en tiedä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.25 09:17:19

Minusta lapsien pitää syödä monipuolisesti, eli ei nyrpistellä jonain päivänä sellaiselle ruualle mitä ennenkin on syönyt. Mutta ajatus, että lasten olisi syötävä mitä vaan heille tarjottua ruokaa on älytön. Et kai sinäkään kaikista ruuista tykkää ja todennäköisesti et osta inhokki ruokiasi kotiin, joten miksi sinulla vain sinulla on oikeus nyrpistellä.

Lähettäjä: Paskahomma 
Päivämäärä:   24.7.25 09:27:59

Jos lapsen annetaan aina valita ruokansa, niin ei kai se muuta syö.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   24.7.25 09:36:47

"Mutta ajatus, että lasten olisi syötävä mitä vaan heille tarjottua ruokaa on älytön"

Eikä ole. Niin kauan kun lapset eivät tuo rahaa taloon vaan ainoastaan kuluttavat sitä, he syövät juuri sitä mitä eteen laitetaan. Tai ovat sitten syömättä, mutta muutakaan ei tule. Juuri tuollainen ajatusmaailma tekee lapsista nirsoja; nälkäänsä jokainen syö ihan mitä vaan. Kaikesta ei tarvitse tykätä, mutta ei ole mahdollista viettää elämäänsä syöden vaan lempiruokiaan. Jos lapset saisivat valita, niin sillä ruokavaliolla ne kuolisivat puutostauteihin jo ennen kouluikää.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   24.7.25 09:48:19

Ihmettelen samaa. Meillä syödään sitä mitä on ja kaapeista löytyy tai ollaan syömättä. Sen takia ei kauppaan lähdetä, ettei kaapista löytynyt juuri sitä mitä tällä kertaa haluaisi.

Lähettäjä: onse 
Päivämäärä:   24.7.25 09:57:29

En muista koskaan kyseenalaistaneeni ruokaa, olin onnellinen että sitä oli tarjolla. Kaikesta en tykännyt, mutta kyllä kaikkea silti syötiin. Kerran olin myöhässä lounaalta ja jäin ilman, mitään ei sinä päivänä nenän eteen pudonnut. Kyllä sitä sen jälkeen noudatti kiltisti ruokinta-aikoja. Tiesin myös sen että jos en nyt syö niin seuraava tarjoilu on joskus kun sen aika on.

Meillä tällä hetkellä aivan samat säännöt ja yhtään ei lapsi ronklaa ruokaansa. Kaikesta hänkään ei tykkää ja hänellä on vapaus valita syökö hän vai ei. Minulla ei ollut sitä vaihtoehtoa.

Lähettäjä: What 
Päivämäärä:   24.7.25 10:28:08

Ei meillä lapset tykkää kaikesta (En tykkää itsekään kaikista virityksistäni :D) ja heillä on täysi oikeus olla syömättä. Itselläkin on jäänyt lapsuudesta mieleen ne pahimmat ruuat, jotka oli pakko syödä. Vieläkin oksettaa joku maksan pelkkä hajukin.

Mutta joo, ei meillä ylimääräisiä extravälipaloja tarjota, jos ruoka ei kelpaa. Ihan normaalisti tarjotaan seuraava ateria sitten, kun sen aika on.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   24.7.25 10:53:10

” Meillä tällä hetkellä aivan samat säännöt ja yhtään ei lapsi ronklaa ruokaansa.”

Meillä on kaksi lasta ihan samoilla säännöillä, samoin kasvatettu, saman pöydän ääressä samoja ruokia syöneet. Toinen syö kaiken mitä eteen kannetaan, toinen on ronkeli sihtikurkku.

Lähettäjä: Ko 
Päivämäärä:   24.7.25 10:53:18

Ei tulisi mieleen tarjota lapselle jotain mistä ei tykkää, en itsekään syö mistä en tykkää! Normaalia kotiruokaa teen joka kaikkien makuun, jos se ei maistu niin sitten seuraavana ruoka aikana uusi yritys. Muuta ei tilalle tule.
Meillä vielä kun nepsylapsi jolla aistiherkkyyttä niin entistä enemmän panostetaan lapsellekin maistuvaa ja koostumus myös jos liian outo turha edes tarjota.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   24.7.25 11:12:07

"Eikä ole. Niin kauan kun lapset eivät tuo rahaa taloon vaan ainoastaan kuluttavat sitä, he syövät juuri sitä mitä eteen laitetaan"

Voi jeesus, ihan kuin ne lapset olisi väkisin tulleet teidän eläteiksi. Ei, ne on ihan teidän itsenne hankkimia ja täysin syyttömiä siihen että elävät teidän armoilla. Mä en ole koskaan ymmärtänyt sitä että lapset tehdään omasta itsekkyydestä ja sitten ne velvoitetaan vaikka tekemään mitä ihmeellisempiä suorituksia elantonsa eteen.
Mitä syömiseen tulee, niin keskitietähän ei tietnekään ole. Kyllä lapsia pitää vähän pakottaa/kannustaa ei ne täysin voi elää omilla ehdoillaan, koska ovat vielä kehittymässä. Jos aina saa päättää itse mitä syö tai tekee, ei totu erilaisiin asioihin elämässä ja elosta tulee vaikeaa kun maailma ei aina toimikkaan heidän ehdoilla.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   24.7.25 11:13:36

Lapsi ei tykkää, mutta voi OPPIA tykkäämään. Eikä ne koskaan opi, jos annetaan heti mennä helpoimman kautta. Aikuiset on eri asia, tosin karsastan semlaisiakin jotka ekalla maistamiskerralla tai vaikka musiikin kuuntelukerralla sanoo et joo ei oo mun juttu.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   24.7.25 11:22:56

Meillä syödään myös sitä mitä on tarjolla tai ollaan syömättä. Yleensä teen ruokaa ison satsin niin, että on useammalle ruokailulle. Mikäli teen ruokaa, joka on jonkun mielestä pahaa teen sitä vain yhdelle kerralle ja harvoin. Näin ei tarvitse paria päivää kenenkään nälässä kituuttaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.25 11:24:54

Eikö sinulla, aloittaja, ole (tai ole koskaan ollut) asioita joita et pysty tai suostu syömään?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.25 11:25:55

Meillä kaikki syövät välillä ruokaa mikä ei ole omaa lempparia. Jokainen saa välillä toivoa ja oma lemppari ei välttämättä ole se muiden lemppari. Oma mieheni ei esimerkiksi tykkää kauheasti makaronilaatikosta ja itsellä se on yksi lemppareista, eli on säännöllisesti perheen ruokalistalla. Puhutaan myös lapsille siitä, ettei aikuisetkaan aina syö omia lempiruokiaan, vaan perheessä jokaiselle on vuorollaan sitä omaa lempparia. Mikään tilausravintola tämä ei kuitenkaan ole, jossa jokaiselle kokataan toiveruokaa päivittäin. Joka ruoalla on tarjolla ruoan lisäksi myös salaattia (keiton kanssa leipää), joten jos itse ruoka ei maistu, voi ottaa lisuketta. Muuta saa sitten seuraavalla ruoalla.

Lähettäjä: Saija 
Päivämäärä:   24.7.25 11:36:48

Meillä menee kiloittain ruokaa roskiin, kun lapset ei vain syö. Ei niille tarjota muuta, mutta pakko on yrittää joskus tarjota jotain. Nämä ei oikeasti syö juuri mitään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.25 11:41:19

Mun tuttavaperhe toi mökille lapselleen omia eväitä - valmisruokia, koska 10 vee lapsensa on niin nirso. Ja silloinkin valitti, kuinka merkin x valmisruoka olisi ollut kyllä parempi kuin tämä merkki y. Ei syö hedelmiä, ei kasviksia. Päiväkodissa söi vielä puuroa, mutta kun valitsi kotonaan mieluummin murot, niin vetelee sitten niitä. Hampaissakin on ollut reikiä päiväkoti-ikäisenä. Ihan retuperällä tuon lapsen ravitsemus, mutta minkäs teet kun vanhemmat ei kasvata.

Lähettäjä: onse 
Päivämäärä:   24.7.25 11:42:12


Eikö sinulla, aloittaja, ole (tai ole koskaan ollut) asioita joita et pysty tai suostu syömään?

Tietysti on, syönkö niitä silti niin joskus joutuu syömään. Ei maailma siihen kaadu.
Aikuisen tehtävä on katsoa lapselle sopiva ravinto jotta se saa kaiken mitä se tarvitsee. Lapsi saa valita aikuisen valitsemista tuotteista ne mitä hän haluaa esim iltapalaksi. Eli kaikesta ei tarvitse tykätä, mutta joskus niitäkin joutuu syömään. Jos meillä lapsi saisi päättää niin aamupalaksi olisi vanukasta ja karkkia, päivällä spagettia ja jauhelihakastiketta ketsupilla, välipala taas jotain sokerisoosia ja iltapala samoin. Miten tässä lapsen valitsemassa ruuassa toteutuu vitamiinit ja muut?
Et eiköhän se nyt ole vanhemman tehtävä valita se eväs mitä suuhun tungetaan.

Olen myös nähnyt lapsen joka saa valita koska ei tykkää. Lopulta vanhemmat kultaisella asettimella tarjoili lapselle nakkia ja lihapiirakkaa jotta vältytään pahaltamieleltä. Lapsi oli erittäin aneeminen, vaikeuksia herätä, vaikeuksia oppia, vaikeuksia keskittyä. Miten tämä korjattiin, mielialalääkkeillä. Onko sekään oikea tie?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.25 11:42:33

"Meillä menee kiloittain ruokaa roskiin, kun lapset ei vain syö. Ei niille tarjota muuta, mutta pakko on yrittää joskus tarjota jotain. Nämä ei oikeasti syö juuri mitään"

Ja sä olet niin tyhmä, että teet sitä ruokaa kiloittain lapsillekin vaikka tiedät etukäteen, ettei maistu...

Lähettäjä: ålknfåkng 
Päivämäärä:   24.7.25 11:57:45

No, kyllä multa jäi ne lampaan silmät syömättä Vietnamissa, ja sammakoreisiä en myöskään pistä suuhuni.
Että kyllä lapset saa jonkin verran valita mitä syövät, mutteivat tietenkään päättää aina. Maistaa ainakin pitää vaikkei herkkua olisikaan. Monella lapsella on nirsoiluvaihe jolloin oikein mikään ei maistu. Mun poika oli huono syömään 11-12 vuotiaana, nyt aikamiehenä menee kaikki kalat, sienet, osterit, simpukat, kaviaari ja vaikka mitkä erikoisherkut.

Itse olen sitä "lautanen täytyy syödä tyhjäksi" sukupolvea. Muistan kun istuin tunteja itkua tihrustaen kylmän limaisen kaurapuurolautasen ääressä, kun en saanut sitä kertakaikkiaan alas. Loppujen lopuksi söin - ja menen saman tien oksentamaan sen vessaan.
Ei äiti pahaa tarkoittanut, luuli että näin pitää kasvattaa.

Lähettäjä: Aidan 
Päivämäärä:   24.7.25 12:11:43

Ihmettelen myös. Itse aneemisena lapsena ja varsinkin näin vanhemmiten kärsin kyllä syömättömyydestä, mutta ei minulle tarjottu mitään. Opetettiin ihan jo pienenä, että ruokaa ei kaikilla ole.

Lähettäjä: Just 
Päivämäärä:   24.7.25 12:24:08

Onse//Sanoo selkeästi ihminen joka ei koskaan ole joutunut syömään sellaista ruokaa joka saa oksentamaan. Meillä toinen lapsista on oksennus herkkä eli jos ihan oikeasti pakotetaan syömään sellaista mistä ei tykkää niin oksentaa. On selkeästi hyvin herkkä ruoan koostumuksen, hajujen yms. Suhteen kuten isänsäkin eli itse epäilen kyllä olevan enemmän geneettistä tuo ruokayliherkkyys kuin opettamisesta kiinni.

Juu en tarjoa lapsille ruokia jotka saa oksentamaan. Monipuolisesti ja terveellisesti syövät, liikkuvat paljon yms. Joten en jaksa stressata. Toiset oppivat sitten iän myötä paremmin sietämään erilaisia koostumuksia yms.

Olen itseasiassa itsekin opetellut aikuisena syömään kypsentämätöntä tomaattia. Lapsena oksensin tomaatit ulos, kun pakotettiin syömään, mutta olikin ihan pienenä tomaatille allerginen. Allergia hävisi iän myötä, mutta vasta aikuisena opin sietämään makua. Nyt menee tomaattia ihan päivittäin, mutta edelleenkään en sellaisenaan söisi ja tykkää.

Lähettäjä: o 
Päivämäärä:   24.7.25 13:28:25

Aikuiset päättää mitä syödään, lapset päättävät itse, minkä verran syövät. Turhia välipaloja ei ole tarjolla, seuraava ruoka tulee sitten kun tulee ja se saattaa olla se edellinen lautaselle jäänyt. Nälkä on paras mauste.

Lähettäjä: @@@ 
Päivämäärä:   24.7.25 13:33:54

Mikä ihmeen tarve vanhemmilla on kyykyttää lapsiaan?
Miksi väkisin pakottaa syömään, syömishäiriön kyllä saa vähemmälläkin ja suurin osa oppii syömään ihan normaalisti ajan kanssa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   24.7.25 13:42:43

Niin erikoista, että täälläkin aikuiset ihmettelee toisilleen, että eikö muka toisilla aikuisilla ole "inhokkiruokia" tai ruokia mistä ei tykkää. Siis ihan oikeasti, minulle on ihmetyksen aihe, jos aikuisella on inhokkiruoka! On okei, jos ei jostain niin paljon pidä, mutta sekin lähtökohtaisesti pitäisi ihan mukisematta kyllä pystyä syömään. Itselle ainakin nuoresta asti ollut tärkeää, että elämässäni ei ole turhia rajoitteita, siksi olen aina maistellut ja syönyt ja jopa väkisin opetellut syömään erilaisia ruokia, koska on todella typerää olla pitämättä normaalista ruuasta.

Ja tosiaan oletan, että ihan normaalista ruuista on tässä nyt kyse, tuskin kukaan tarkoittikaan, että lasten tai aikuisten pitäisi jotain smalahovea tai surströmmingiä olla siellä kotona tarjoamassa päivittäin. Niitäkin kyllä opettelisin syömään jos tarve vaatisi, koska ihan suuhunlaitettavaksi ovat olemassa. Tämä ruuasta tykkääminen on asennekysymys, tämmöiset inhokkiruokia ihmettelevät aikuiset on sitten niitä, jotka sen huonon asenteen lapsiinsakin siirtävät...

Lähettäjä: onse 
Päivämäärä:   24.7.25 14:01:30

Lähettäjä: @@@
Päivämäärä: 24.7.25 13:33:54

Mikä ihmeen tarve vanhemmilla on kyykyttää lapsiaan?
Miksi väkisin pakottaa syömään, syömishäiriön kyllä saa vähemmälläkin ja suurin osa oppii syömään ihan normaalisti ajan kanssa.

Kyykyttää vai kasvattaa? Hippusen hieno ero... Ja kyllä rakastava vanhempi katsoo lapselleen riittävästi OIKEANLAISTA ravintoa nenän eteen. Kyllä ne sitten aikuisena ehtii vetään sitä sokeria ja herkkua napaansa jos sillon vielä haluavat. Einekset ei ole ruokaa, saa niillä ehkä nälän siirrettyä mutta lapsella tulisi olla hedelmiä, vihanneksia, lihaa, viljoja, rasvoja jne... valitettavasti niitä ei ole siinä jakky makupalassa.

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   24.7.25 14:38:24

Meillä esikoisella alkoi vakavat syömisongelmat alle 2 vuotiaana, se ei todellakaan syönyt juuri mitään. Kylmä maksalaatikko kelpasi parhaiten. Ikää oli niin vähän että se lapsi ei todellakaan miettiny siellä pikku päässä että hä hää, rupeampa ihan tahallaan hankalaksi, hyppyytän vanhempia ja MINÄ päätän mitä tässä talossa syödään ja millon. Tein ruokia mitä se söi, ihan sama mitä se oli kun söi edes jotain. Tarhassa ei syöny mitään. Koulussa ei syöny mitään, ruoka oli valmiina heti kun koulusta tuli. Koulussa alkoi syömään kun yks opettaja sano että hänen lapsi on aivan samanlainen ja tämä opettaja sitten söi mun lapsen kans kahdestaan koulun kirjastossa. Pari kuukautta meni niin lapsi söi normaalisti ruokalassa. Kuopus oli aivan erilainen, söi ihan mitä vaan mitä ruokana olikin. Luulen että tarhassa tapahtui jotain kun esikoinen sinne meni 1v 7kk iässä. Ensimmäisenä loppu syöminen siellä tarhassa ja yhtäkkiä kakkaamisessakin oli ongelmia, panttas ja meni eteisen oven taakse vaippaa kakkaamaan. Kaupassa käytiin tarhan jo jälkeen ja ostin banaaneja niin söi yhden siellä kaupassa kun istui kärryissä. Ei vilkassukkaan sitä banaania, tuijotteli ympärille näkeekö joku että hän syö sen banaanin. Kuopuksen ristiäispäivänä ei syöny yhtään mitään kun oli paljon vieraita. Eli joku hoitaja on siellä tarhassa jotain sanonu kun syöminen loppu, varsinkin jos joku sen näki. Koulussa opettaja sano 4 luokalla että poika on erittäin älykäs. Poika itse muistaa asioita mitä on tapahtunut kun oli alla 2v, senkin ettei tarhassa uskaltanut mennä keittiöön kun kattovalo ei ollu päällä ja seinillä oli tuikkuja, ne varjot seinillä oli ollu pelottavan näkösiä. En ikinä ole olettanut että mun lapset on hyvin koulutettuja pikku sotilaita jotka tottelee kuin sotilasta armeijassa tiukkaa kuria, jokaisen käytöksen takana on joku syy ja aikusen tehtävä on huomioida se lapsi sellaisena kuin hän on. Yrittää edes ymmärtää sen lapsen käytöstä. Kuopus taas oli luonteeltaan erittäin vilkas, rohkea, menevä ja hankalakin, sai taiteilla että arki suju ja tyyli "aasille porkkanaa" oli paras tapa kasvattaa tätä lasta.

Lähettäjä: @@@ 
Päivämäärä:   24.7.25 14:46:04

Onse, nimenomaan kyykyttää, ja tatkoitan näitä joiden mielestä lasten on syötävää kaikkea mitä tarjotaan ja vielä mieluiten lautanen tyhjäksi. Esimerkiksi tyttäreni on pienestä asti inhonnut paprikaa, jo taaperona kun ei vielä osannut puhua. Myöhemmin, kun oppi ilmaisemaan itseään sanoilla osaai kertoa paprikan polttavan suussa, eli on varmaankin hieman allerginen sille, ei nyt aikuisenakaan syö paprikaa.
Itse inhosin pienenä spagettia sen suutuntuman takia, tuntui kuin olisi ollut matoja suussa. Useampaan kertaan päiväkoti-ikäisenä muistan istuneen yksin lautasen ääressä toisten leikkiessä ulkona. Mitä luulet, syönkö nykyisinkään spagettia?
Oma lukunsa tietysti vielä tälläisell helteellä huonosti syövät, voisiko joustaa, ja tarjota lapselle jotain kevyttä ja maistuvaa, kenenkään ravitsemus ei muutamassa viikossa mene miksikään siitä, että syödään vähemmän ja kevyemmin.

Lähettäjä: Metris 
Päivämäärä:   24.7.25 14:50:32

Meidän likka söi mukulana (ja edelleen) todella hyvin ja kaikkea, jota kotona keksittiin kokata, mutta oli monesti toistunut tilanne, jolloin hän kokeili ohutta pompotusta kotona ruuan kanssa: likka oli ollut jommalla kummalla mummullansa hoidossa, ja siellä oli tarjottu sen seitsemää sorttia ehdotellen viiden minuutin välein, josko jotain vielä söisi.

No, pompotusyritykset menivät ohi muutamassa vuodessa.

Mummuiltaan oli kyllä erikoinen piirre tämä. Isoanoppini on aikanaan vastaavaa harrastanut siippani ja siipan veljen suhteen, ja sai heistä erikoisen nirsoja (asuivat samassa pihapiirissä ja olivat päivittäin mummansa ruokittavina), ja anoppini oli moista paheksunut, silti onnistui itse toimimaan samoin. Oma äitini oli lastentarhanopettaja, ja mulle ei mukulana ole annettu kummoisiakaan vaihtoehtoruokia. Ja sitten äite menee ja keksii moisen temputuksen lapsenlapselleen.

Eli mummuilla on heikko kohta sen lapsenlapsen kohdalla, terveisin Metris-mummu (yritän olla toistamatta :D )

Lähettäjä: Just 
Päivämäärä:   24.7.25 15:04:32

Onse//Kyllä se nimenomaan on kyykyttämistä. Meillä lapsesta ihmetelty, kun ei suostu syömään pizzaa (löysä juusto oksettaa), makkarakastiketta (koostumus), riisipiirakkaa yms. Ja on tämän perusteella nirso lapsi. No olkoon nirso lapsi, mutta lapsi pärjää kyllä ilman pizzaa, hamppareita, makkarakastiketta, kinkkukiusausta, riisipiirakkaa yms. en näe noissa mitään välttämätöntä.

Juu ja on tarkka jäätelön ja karkinkin suhteen eikä uppoa mikä tahansa pulla yms. Minua ei haittaa. Vanhempaa väkeä tuntuu välillä haittaavan, kun ei mikä tahansa herkku uppoa. Lapsi on mieluummin ilman kuin syö pahaa pullaa tai jäätelöä.

Lähettäjä: Just 
Päivämäärä:   24.7.25 15:11:44

Ja tuo oletus että nirso lapsi syö eineksiä, sokeria, rasvaa ja mättöä on ihan naurettava. Meillä lapsi söisi pelkkiä vihanneksia ja hedelmiä, jos saisi päättää. Siihen kylkeen vähän jotain pastaa, perunaa ja ruisleipää.

Lähettäjä: Saija 
Päivämäärä:   24.7.25 15:36:07

Meillä lapset on myös tarkkoja mitä karkkeja syövät, sipsejä, mehuja jne. Nirsoilu ei rajoitu pelkästään ruokaan. Tällä hetkellä maistuu max 10 eri ruokaa. Eivät syö oikeastaan mitään ruokaa mitä mevsyödään. Koulussa näkkäriä pl. jos on joku ruoka mikä kelpaa

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   24.7.25 15:53:51

"On okei, jos ei jostain niin paljon pidä, mutta sekin lähtökohtaisesti pitäisi ihan mukisematta kyllä pystyä syömään."

Miksi? Mitä lisäarvoa se tuo elämään että tunkee suuhunsa ruokaa josta ei pidä kun samalla vaivalla voisi syödä myös mieluusaa ruokaa? En elä tilanteessa jossa ruoka olisi vähissä ja on pakko syödä sitä mitä löytyy henkensä uhalla. Jos juhlissa on ruokaa joka ei maistu, en syö vaan ruokailen myöhemmin muualla. Kaikki tarvittavat ravintoaineet kuitenkin tulee saatua.

Lähettäjä: @@@ 
Päivämäärä:   24.7.25 15:55:55

Lisätään tähän nyt vielä, että taaperoiässä ihmiselle tulee luontaisesti kausi, jolloin on varovainen ruokien suhteen. Kivikaudella tämä on ollut varmaankin se hetki, jolloin lapsi on alkanut vähitellen maistelemaan itse keräämiään asioita ja varovaisuus on ollut tarpeen.
Lapsi osaa sitä paitsi säädellä itse kuinka paljon syö, eikä syö yli oman tarpeensa. Tästä taidosta olisi tässä läskien luvatussa maassa hyvä pitää kiinni...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.25 16:02:49

Minä en syönyt oikeastaan mitään ruokaa lapsen/nuorena. Olin hedelmillä, marjoilla ja leivällä. Hyvin olen aikuiseksi päässyt.

Lähettäjä: NN 
Päivämäärä:   24.7.25 16:10:18

Mun lapset saa olla syömättä. Teen itselleni sitä ruokaa mitä haluan. Lapset voivat mennä tienaamaan itse euroja jos haluavat ostaa jotain mitä haluavat. Kaapissa on sitten näkkileipää jos ei mun tekemä ruoka maistu. Meillä ei mitään extra välipaloja myöskään ole. Eivät ole vielä nälkään kuolleet. Ruokaa on tarjolla klo 7 (puuroa ja leipää), klo 13 (salaatti) ja klo 18 (jotain lämmintä). Milloinkaan muuten ei syödä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.25 16:19:04

No ei ole ok heittää roskiin, mutta ei myöskään pakoteta väkisin syömään. Maistaa pitää, muuta ruokaa ei välttämättä ole. Lasta ei saa pakottaa myöskään syömään lautasta tyhjäksi, se aiheuttaa vääristynyttä mielikuvaa ruuasta. Itselle jää usein aina edes ihan vähän lautaselle ja roskiinhan se menee. Luulen, että johtuu ihan siitä, kun on lapsena pakotettu syömään lautanen tyhjäksi.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   24.7.25 16:24:32

Meillä saa lapset aina kehuja siitä kuinka hyvin ja ennakkoluulottomasti syövät lähes kaikkea.
Meillä ei ole pakko syödä. Leipää saa voilla lisäksi ellei tykkää. Samoin jos tiedän että ruoka ei ole toisen mieleen. Esim nyt kesällä uudet perunat. Keitän samalla vaivalla toisessa kattilassa täysjyväpastaa lisukkeeksi toiselle. Ovat tosi ennakkoluulottomia ja syövät lähes kaikkien, joten mielestäni jotain tehdään oikein.

Itseni on kasvatettu tuollaisella pahoinpelyksi rinnastettavalla syöt ja jos oksennat niin syöt sen edelleen mentaliteetilla ja kesti tosi kauan saada oma ruokasuhde kuntoon. Aikuisena en ole nirso, paitsi noita minulle väkisin lapsena syötettyjä en syö edelleenkään.

Lähettäjä: h 
Päivämäärä:   24.7.25 17:09:29

Meillä on ollut erittäin yksinkertainen käytäntö: syödään sitä, mitä on tarjolla tai ollaan syömättä. Kolmas vaihtoehto on ollut se, että tekee ruokaa itse. Kyllä vaan ovatkin oppineet tekemään ruokaa niin, että ovat laittaneet ruokaa teidänkin lapsille.

Lähettäjä: vanha M 
Päivämäärä:   24.7.25 17:11:45

mulla tytöt vuoden välein, nyt 45 ja 46v
pienestä mukana kaupoilla ja tekemässä ruokaa
kronkeleita olivat mutta mukana olo sai kiinnostumaan, ei tietty tehty muutakuin mitä hyväksyivät
Nyt kaikkiruokaisia

Lähettäjä: Just 
Päivämäärä:   24.7.25 17:12:15

"Eivät ole vielä nälkään kuolleet. Ruokaa on tarjolla klo 7 (puuroa ja leipää), klo 13 (salaatti) ja klo 18 (jotain lämmintä). Milloinkaan muuten ei syödä."

Huono provo.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.25 17:18:28

Tällainen muiden lastenkasvatuksen arvostelu on asiatonta ja turhaa. Ihan uskomatonta että tällaisesta joku aloittaa erillisen keskustelun.

Lähettäjä: Pii 
Päivämäärä:   24.7.25 21:46:05

Jännä ajatus, että lapsi haluaisi syödä vain sokeriherkkuja. Niitähän lapsi ei osaa kaivata, jos niitä ei ole koskaan lapselle tarjottu.

Meillä on aamupalan saanut valita useista vaihtoehdoista. Puuro + hedelmät ja /tai marjat. Itsetehty sokeriton mysli kuivatuilla marjoilla ja pähkinöillä. Viili + marjat. Ruisleipä juustolla ja vihanneksilla.

Ykköstoivo lämpimälle lounaalle tai päivälliselle on kasvissosekeitto ja raejuusto. Toki, tarjolla on vähintään 5 päivänä viikossa muutakin, minkä tiedän olevan sellaisia, että lapset pystyvät syömään.

Välipalaksi käy hedelmät tai ruisleipä lisukkeilla.

On tärkeää, että lapsi syö. Nälkä ei jalosta ketään. Ruoka auttaa jaksamaan ja oppimaan. Suklaa, karkit ja sipsit eivät ole ruokaa, eli näihin lapsi ei voi vaihtaa ateriaansa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.7.25 00:12:51

Se, onko joka päivä lempiruokaa on ihan eri asia kuin se, että on pakko syödä inhokkiruokaa. Kyllä minäkin syön ruisleipää vaikken siitä niin välitän. Mieluummin valitsisin kauraleivän, mutta se ei tarkoita, että tekisin aina niin.

Syön linssikeittoa, mutta hernekeittoa en syö. En kerta kaikkisesti saa sitä alas. Ja kyllä, jos olisin nääntymässä nälkään sekin varmaan uppoaisi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että arjessa ikinä koskaan söisin hernekeittoa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.7.25 00:27:14

Pii: yhden lapsen kanssa se onkin helppoa!