Lähettäjä: Yleistä? 
Päivämäärä:   21.7.25 11:15:17

Onko yleistä, että mennään uudelleen naimisiin ja säilytetään exän sukunimi?

Ysärin alussa setäni meni naimisiin. Avioliitto oli molemmille ensimmäinen (olivat n. 25v) ja vaimo otti setäni sukunimen. Lapsia he eivät saaneet ja osittain siitä syystä erosivat vuosituhannen alkupuolella.

Kerran näin ex-vaimon kaupassa, mutta muuten en ole häneen törmännyt missään, vaikka asumme samassa kaupungissa. Jossain sukujuhlassa kuulin, että exällä olisi uusi mies, jolla on lapsia edellisestä liitosta, joten exä oli saanut niitä kaipaamiaan lapsia (itse ei voinut saada).

Viikonloppuna olin pienissä juhlissa (n. 20 hlöä), jossa kaikki vieraat esiteltiin toisilleen. Paikalla oli myös exä uuden miehensä kanssa. He olivat naimisissa, mutta exä käytti edelleen setäni sukunimeä.

Onko yleistä, että kun mennään naimisiin toiseen kertaan, pidetään edelleen exän sukunimi eikä oteta takaisin tyttönimeä tai uuden miehen nimeä?

Omassa kaveripiirissäni ne harvat uudella kierroksella olevat käyttävät joko tyttönimeään tai uuden miehen nimeä. Tämä myös silloin, kun ensimmäisen liiton lapsilla on ex-miehen sukunimi.

Setäni exä ei edes tee mitään sellaista työtä, jossa asiakkaat tietäisivät hänen sukunimensä ja sukunimen vaihtaminen vaikeuttaisi töitä.

Lähettäjä: Daalia 
Päivämäärä:   21.7.25 11:20:42

Tiedän yhden mun mielestä kyse on lähinnä kostosta ja tietysti se sukunimi on sellainen harvinainen jota ei niin vaan voi edes saada. On heillä myös lapsia sen jotenkin vielä ymmärrän että haluaa pitää saman sukunimen kuin lapsillakin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.7.25 11:24:12

Milloin naisen sukunimi on hänen sukunimensä? Eikä exän, nyxän tai iskän?

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   21.7.25 11:34:19

On tavallaan järkevää, ettei vaihtele nimeä. Itselläni jäi kerran eron jälkeen yksi työpaikka saamatta, kun olin laittanut hakemukseen suosittelijaksi erään vanhan pomoni. Kun hänelle soitettiin ja kysyttiin minusta (uudella sukunimellä), vanha pomo oli ilmoittanut, ettei hän semmoisesta ihmisestä ole kuullutkaan.

Vanha pomo hoksasi asian itse myöhemmin, kun käytin ammattipiireissä uudempaa nimeäni, ja kertoi minulle tämän tarinan, kun kaupungilla joskus sattumoisin nähtiin.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   21.7.25 11:36:14

Piste, niinpä. Eikö sitten naimisissa ollessakin pitäisi joka paikassa kun kysytään omaa nimeäsi niin muistaa kertoa, että niin, ei tämä ole oma nimeni, tämä on mieheni nimi ja ihan lainassa vaan? Eikö tämä nimi missään vaiheessa muutu naisen omaksi nimeksi?

Entä jos naisella on ollut isänsä nimi ja hän vaihtaa sen äitinsä nimeksi, niin onko jälkimmäinen vähemmän oma nimi?

Eiköhän syytä ole puhua vain entisistä ja nykyisestä sukunimestä arvottamatta mikä on oma ja mikä "jonkun toisen".

Lähettäjä: enni 
Päivämäärä:   21.7.25 11:41:07

Itse en ajatellut enää vaihtaa sukunimeä. No tuskin naimisiin koskaan enää menenkään, mutta vaikka menisinkin niin tuskin vaihdan. En jaksa jotain turhaa rumbaa kaikkien korttien vaihdosta ja ilmoittamisesta joka paikkaan. Tyttönimellä olin alle 20 vuotta elämästäni, sitten 30 vuotta naimisissa ja siis nykyisellä nimellä. Joten se tyttönimikään ei ole mulle oikein enää houkutteleva vaihtoehto, kun identifioin itseni nykyiselle nimelle. Ero oli ihan sopuisa, joten exän sukunimi ei ole vastenmielinen. Ja kaiken kaikkiaan, ei sillä nimellä ole mulle suurtakaan merkitystä.

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   21.7.25 12:20:56

Kun ei ole lapsia tuo lienee harvinaisempaa, mutta ihmiset tekevät kuten haluavat. Kiusana en tuota kyllä koskaan ajattelisi, vaan ajattelisin ettei jaksa sitä nimenvaihtorumbaa.

Oma exäni otti aikanaan sukunimeni ja päinvastoin ihmettelen että luopui siitä heti eron jälkeen, kun lapsilla kuitenkin myös se minun sukunimeni. Itse haluaisin saman sukunimen kuin lapsilla, ja välttäisin niin pitkälle kuin mahdollista nimen vaihtoa. Hirveän työlästä.

Lähettäjä: heh 
Päivämäärä:   21.7.25 12:22:25

Lähettäjä: Daalia
Päivämäärä: 21.7.25 11:20:42

Tiedän yhden mun mielestä kyse on lähinnä kostosta ja tietysti se sukunimi on sellainen harvinainen jota ei niin vaan voi edes saada. On heillä myös lapsia sen jotenkin vielä ymmärrän että haluaa pitää saman sukunimen kuin lapsillakin.

Juuri näin. Sukulaisen ex piti harvinaisen sukunimemme myös uudessa liitossaan.

Lähettäjä: cc 
Päivämäärä:   21.7.25 12:24:09

Miksi nimi pitäisi vaihtaa takaisin? En minä ainakaan vaihtaisi vaikka ero tulisi. 20 vuotta opiskelu- ja työelämässä tällä nimellä, tuntuisi tosi oudolta palata tyttönimeen, jota en ole aikuisiässä käyttänyt lainkaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.7.25 12:43:30

Riippuu ihan kauan sitä nimeä on kantanut.

En vaihtaisi tyttönimeä takaisin jos
- yhteisiä lapsia joiden kanssa sama sukunimi
- olisin tehnyt uraa nimellä. Ei ole urakehityksen kannalta järkevää vaihdella sukunimeä.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   21.7.25 12:50:57

” olisin tehnyt uraa nimellä. Ei ole urakehityksen kannalta järkevää vaihdella sukunimeä.”

Jos on joku harmaa tutkija kömmänässään niin ei kannata. Tarpeeksi näkyvä hahmo niin kaikki tietää että Virtanen on entinen Korhonen.

Lähettäjä: z 
Päivämäärä:   21.7.25 20:29:57

mun miehen exällä on edelleen miehen sukunimi. olivat vain poli vuotta naimisissa, kun exä halusi erota ja harkinta-ajan jälkeen erosivat, eli aviossa olivat vuoden. seurustelua takana useampi vuosi ja kaksi yhteistä lasta. exällä ei ole kuulemma oikein omaa nimeä (äiti vaihtanut miestä moneen kertaan ja tyttönimi oli äidin yhden aviomiehen joka hänet myös adoptoi joskus teininä. en tiedä miten biologisen isän suhde exään on). ymmärrän miksi ei ole hinkua ottaa tyttönimeä takaisin jos menneisyys on tuollainen. ja vielä lapsilla sama nimi. mutta kyllä mua vähän häiritsee nyxänä, että exällä on miehen nimi. mutta minkäs teet. aina voi olla valitsematta miestä, joka on toisella kierroksella

Lähettäjä: Hicks 
Päivämäärä:   21.7.25 20:40:25

Tämän takia naisen kannattaa pitää aina tyttönimensä. Ei kukaan jaksa sitä vaihtorumbaa, sähköpostit, tilaukset, kaikki henkilökortit, kaikki minne kirjaudut. Työminä. Joillekin voi jo tyttönimestä luopuminen olla identiteettikriisi. Sitten siihen perään vaikka pitkä avioliitto ja nimenvaihto. Ero tulee. Haluaako siinä kohtaa kuuluttaa kaikille eronneensa? No ei halua, mutta sehän tulee automaattisesti ilmi, kun nimi vaihtuu takaisin tyttönimeen. Ei ihmiset halua tällaisia asioita kertoa kuin lähimmilleen. Jos ero kuitenkaan ei ole katkera, niin miksei jäisi miehensä nimiseksi? No sitten miehen sukulaiset alkaa syyttämään kostosta, kun ei jaksa sitä nimenmuuttorumbaa ja taas totutella olemaan toisen niminen.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   21.7.25 22:41:41

Eikö tosiaan naisilla ikinä ole omaa nimeä. Aina on isän/äidin/puolison. Antakaa nyt ihmisten ihan itse miettiä nimiasiat. Vähiten käsitän miten jotain nyksää voi närästää puolison exän nimiasiat. Aika omistushaluinen ja naiivi pitää kyllä olla. Vai muistuttaako se exä liikaa siitä, että nyksä ei olekkaan ensirakkaus?