|
Lähettäjä: kissa
Päivämäärä: 16.7.25 08:48:20
Ihan alkuun, että tiedän, että lemmikin pitäminen ei ole mikään ihmisoikeus ja että lemmikin omistamiseen kuuluvat myös huoli ja murhe. Jos ei niitä kestä, niin ei toki kannata lemmikkiä hankkia. Mutta jos lemmikin päättää hankkia, niin eiköhän se useimmiten tehdä kuitenkin itsekkäistä syistä, eli toivotaan, että lemmikistä olisi myös iloa ja seuraa.
Oma tarina on sellainen, että olen tähän mennessä omistanut kolme kissaa. Kaikki tulleet esyltä. Yksi oli kodinvaihtaja, yksi populaatioista ja yksi muuten vaan löydetty yksinään. Yksikään kissa ei ole elänyt minun luonani yli kahta vuotta, vaikka tullessa ei ole ollut tiedossa olevia sairauksia. Eli vaikka kaikki kissat ovat ihania olleetkin, niin nimenomaan tuota huolta, murhetta (ja rahanmenoa) se lemmikin pito on pääosin ollut. Yhden on vienyt kasvain, yhden sydänsairaus ja yhden kohdalla ei ole varmuutta syystä, mutta meni vaan niin heikkoon kuntoon yhtäkkiä.
Nyt olen ollut taas pari vuotta ilman kissaa. Hoitanut välillä muiden lemmikkejä ja harkinnut esim. esylle vapaaehtoiseksi menoa. Mutta kyllä vaan olen sellainen ihminen, että haluaisin ja "tarvitsisin" nimenomaan sen ikioman eläinystävän.
On vaan mietinnän paikka, että jos lähden uutta kissaa etsimään, niin mistä. Tavallaan sydän sanoo, että esyltä. Mutta tietää, että siinä ovat todennäköisesti ne kaikkein suurimmat riskit. Tori.fi kissan ostaminen tuntuu vähän epäilyttävältä, annetaanko esim. aikuinen kissa siksi pois, että sen kanssa on ongelmia/sairauksia, mutta niistä ei haluta kertoa rehellisesti? Lähtökohtaisesti en ehkä haluaisi pentuja, joita Torissa ja kasvattajilla pääosin on. Rotuasioitakin olen hieman selvitellyt, ja jos rotukissaan päätyisin, olisi se varmaan "tavallinen" eurooppalainen. Aika vähän kasvattajilla kuitenkaan ymmärrettävästi on aikuisia kissoja tarjolla.
En tiedä. Mistä itse lähtisitte omassa sijassani kissaa etsimään? Edelleen tiedostan erittäin hyvin, että myös seuraava lemmikkini voi sairastua (ja kuolla) nopeastikin ja viimeistään vanhemmiten suurimmalle osalle tulee vaivoja. Mutta pitäisikö yrittää (muka) pelata viisaasti ja etsiä rotukissaa, vai adoptoida jälleen esyltä ja toivoa vaan parasta, ettei mitään nopeasti autuaammille hiirestysmaille vievää tällä kertaa ilmaantuisi? Monen sairauden kanssahan kissa voi elää kun on lääkitys/ruokavalio kohdillaan, eli siinä mielessä kyllä käynyt huono mäihä, että kaikille on iskenyt jotain parantumatonta.
|