Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.7.25 19:48:12

...ensimmäinen sukupolvi, josta lapset eivät pidä huolta, vaan olettavat yhteiskunnan huolehtivan?

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   15.7.25 19:52:05

Ei. Kyllä tämän päivän vanhukset, ne suuret ikäluokat, antoivat yhteiskunnan hoitaa vanhukset. Silloin vielä yhteiskunta huolehtikin.

Lähettäjä: Kkkkaa 
Päivämäärä:   15.7.25 19:53:51

Samaa mieltä kuin X

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.7.25 19:55:34

Ehkä olisi kannattanut olla parempi vanhempi. En aio hoitaa omiani, koko lapsuuteni oli pelkkää kauhua. Mädäntykööt.

Lähettäjä: Edwin 
Päivämäärä:   15.7.25 19:59:24

Minä kyllä haluan huolehtia isovanhemmistani, kun se aika koittaa.
Asuvat itse rakentamassaan talossa, jossa pihapiirissä pieni yksiö. Kun eivät enää pärjää keskenään niin muutan yksiöön.

Isääni tulen auttamaan myös, mutta äitiäni en.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   15.7.25 19:59:34

” minä en oo mikkään siivooja” totesi äitini (s. 1949) kun äitinsä eli mummoni alkoi tarvitsemaan apua kotona.

Lähettäjä: -.- 
Päivämäärä:   15.7.25 20:07:30

Tämän hetken isovanhemmat eivät ainakaan lapsenlapsiaan hoida että eivät varmaan tosiaan hoida vanhempiansakaan, jos elossa vielä ovat.

Lähettäjä: just näin 
Päivämäärä:   15.7.25 20:49:42

Lähettäjä: X
Päivämäärä: 15.7.25 19:52:05

Ei. Kyllä tämän päivän vanhukset, ne suuret ikäluokat, antoivat yhteiskunnan hoitaa vanhukset. Silloin vielä yhteiskunta huolehtikin.

Tämä
(siis yleisesellä tasolla, luonnollisesti aina on niitä jotka tekevät eri tavalla ihan joka sukupolvessa)

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   15.7.25 20:53:27

Kyllä.
Sukupolvi X johon itsekin kuulun huolehti vielä vanhemmistaan, mutta nyt näkyy se meidän moka nuoremmissa sukupolvissa.

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   15.7.25 20:53:43

Olen syntynyt 1960-luvun lopulla ja en muista että isovanhemmista mitenkään erikoisemmin olisi huolehdittu. Taisivat elää kotonaan kuolemaansa saakka, sitä en tiedä oliko mitään yhteiskunnan hoivaa. Omista vanhemmista isä oli viimeisen kuukauden palliatiivisella osastolla, siihen asti kotona. Äitini on vielä kopsakassa kunnossa joten en hänen hoidon tarvettaan vielä pysty arvioimaan.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   15.7.25 20:58:09

Eli minunkin vanhemmat kotonaan loppuun asti, mutta kyllä siellä piti käydä vähintään pari kertaa viikossa käyttämässä kaupassa ja muuten asioilla.
Sitten vielä viikonloppuisin lasten kanssa.
Eli käytännössä joka toinen päivä kävin ja siskot tuurasi välit.
Mutta kotona asuivat.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   15.7.25 21:00:12

Vielä 60-70-luvuilla oli paljon maalaustaloja, missä asui monta sukupolvea.

Nyt iso osa ihmisistä makaa itsemurhayksiöissä. Ota sinne sitten mummo tai vaari hoitoon.

Sitä paitsi ihan suuri osa vanhuksista ei tarvitse mitään hoitoa.

Mun 90-v äiti asuu ihan omillaan ok-talossa. Veljeni käyttää hänet kaupassa, ajaa nurmikon ja kolaa lumet.

Isäni 83-v asuu myös ok-talossa, eikä tarvitse vielä yhtään mitään apuja. Päin vastoin, nytkin meidän 11-v on kaverinsa kanssa vaarilla "hoidossa".
Ja myös meidän aikuisen pojan 5-v poika käy ahkerasti isovaarilla hoidossa.
Toki me yhdessä isän ja mieheni, ja meidän lasten kanssa tehdään kimpassa takkapuut ym. raskaat työt. Nurmikkonsa hän haluaa ajaa itse.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   15.7.25 21:04:11

Äitini kävi isänsä taloa lämmittämässä joka päivä ja pumppasi vedet ullakolle varmasti 10 vuotta, kunnes ukista henki lähti.
Hän teki tämän työnsä ohella.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   15.7.25 22:32:41

Meillä päin moni (ainakin tutuistani ja sukulaisistani) hoitaa vanhuksiaan itse kunnes on pakko mahdollisesti laittaa esimerkiksi saattohoitoon vaikka kipujen takia. Myös nämä lapsettomat vanhukset on hoidettu, he hoitivat aikoinaan lapsia <3.

Minä aion myös hoitaa omat vanhemmat niin hyvin kuin jaksan. Sen tiedän, että eivät koskaan tule muuttamaan meille "riesaksi" joten välimatka, vaikkei olekaan hirveä, rajoittaa hieman. Nyt käyn auttelemassa mökillä ja isommissa jutuissa, ja ostavat esimerkiksi siivousapua. Eilen käytin toista heistä polilla jne. Vaikka varsinkin toisella on jo hieman sairautta niin hoitavat vieläkin lapsia. Tai "hoitavat", taitaa jo enemmän lapsenlapset auttaa heitä ja tekevät yhdessä kaikille mukavia juttuja.

Vanhuksista on kaikkein parasta, jos useampi lapsenlapsi (ja jopa lapsenlapsenlapsi) on yhtä aikaa paikalla.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   15.7.25 22:51:13

Oma isoäitini hoiti oman äitinsä loppuun saakka ollessaan vain 16 vuotias.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   15.7.25 22:54:14

"Oma isoäitini hoiti oman äitinsä loppuun saakka ollessaan vain 16 vuotias."

Pointsit siitä, mutta nyt olikin kyse siitä oletko sinä valmis vastaavaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.7.25 23:31:14

"Nyt iso osa ihmisistä makaa itsemurhayksiöissä. Ota sinne sitten mummo tai vaari hoitoon."

Sieltä yksiöstä on helppo kipaista hoitaan vanhempia, kun ei ole itsellä lapsiakaan riesana.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.7.25 23:51:03

Mun vanhemmat on onneksi touhukkaita 7-kymppisiä, hyvässä kunnossa ja mm. kiipeilevät vielä katolla. Syövät terveellisesti ja pitävät itsestään huolta. Siivoavat, tekevät lumityöt, leikkaavat nurmikon. Se onkin tärkeää, jotta toimintakyky säilyy mahdollisimman pitkälle. Sen tiedän, että rahaa heillä on eli kun tarvitsevat siivousapua sun muuta, niin saavat kyllä sitten myös käyttää rahansa siihen. Tottakai autetaan tarvittaessa, mutta palveluja saavat myös luvan ostaa, tällä hetkellä välimatkaa on kuitenkin sellainen 1,5 h suuntaansa.

Lähettäjä: 3 
Päivämäärä:   16.7.25 00:13:11

Mä hoidin äitini. Kuoli vuosi sitten.

Lähettäjä: ei kiitos 
Päivämäärä:   16.7.25 06:15:29

Omat isovanhempani eivät tarvinneet sen kummempaa hoivaa ja papan kuoltua mummo laitetiin vanhainkotiin säilöön.
Omat vanhempani ovat oireilleet kaikkea kuviteltavissa olevaa nelikymppisistä asti, ja ovat myös mu****lkeroita ja lapsuus kamala.

En aijo panna tikkua ristiin heidän eteensä.

Lähettäjä: Minerva 
Päivämäärä:   16.7.25 06:45:12

Asun yli 200 km päässä vanhemmistani. Vielä he eivät erityisesti ole tarvinneet apua, mutta tulevaisuus huolettaa. Työ ja lapsiperhearki vetävät ihan piippuun jo nyt, enkä millään jaksa ja pysty ajelemaan jatkuvasti tuota välimatkaa.

Kotipaikkakunnalla on työtilanne huono, joten muutto sinne ei ole mahdollista Ja jos muutettaisiin, niin sitten puolison vanhemmat asuisivat kaukana. Suo siellä, vetelä täällä

Vaihtoehtona on, että hoiva tapahtuu yhteiskunnan toimesta ja lähempänä asuvan sisareni avulla tai että vanhukset muuttavat tänne (tähän kaupunkiin), mistä eivät ole ollenkaan innostuneita. Niin kauan kun lapset asuvat kotona, ei kodissamme mahdu majoittumaan.

Omat jo edesmenneet isovanhempani asuivat kotonaan kunnes asuivat palvelukodissa. Vanhempani kävivät silloin tällöin, mutta eivät edes viikoittain.

Lähettäjä: Kk 
Päivämäärä:   16.7.25 06:50:38

Hoidin kyllä toisen vanhemman apuna toista päivittäin. Nyt jo kuollut toinen vanhemmistani. Itse olen reilu 30 vuotias. ( ruuhka vuodet kyllä oli, kun omakin perhe, mutta vanhempani olivat hyviä, niin se oli päivän selvää huolehtia ja auttaa).

Lähettäjä: mama 
Päivämäärä:   16.7.25 06:54:57

Ei -40-luvulla syntyneet vanhempani hoitaneet Helsingissä asuneita vanhempiaan mitenkään erityisesti. Käytiin yhdessä ja erikseen noin kerran viikossa, kauppa oli isovanhemmilla kaikilla suurin piirtein oven edessä.
Koko porukka kuoli yli 90-vuotiaina, yksi mummeistani ehti olla dementoituneena vuodeosastolla pari vuotta, puhumattomana sikiöasennossa, paha lonkka murtuma kaaduttuaan ravintolan portaikossa jo ravintolaan mennessä; siitä kunto romahti lopullisesti.
Muut kolme olivat osastoillaan kukin noin viikon, pneumonia, keuhkosyöpä, aivotapahtuma.

Kotiapu kävi kerran viikossa, lähinnä antamassa pesuapua, 1980-luvulla se oli mahdollista. Vaari ajoi autoa90-vuotiaaksi.
En usko, että vanhempani olisivat ”hoitaneet” tämän enempää, töissä molemmat kuitenkin.
Itselläni alkaa olla vaikeaa jo vanhemmilla käynti, draamaisä on yhä raskaampi; pelokas ja katkera mies, joka sanoo, mitä sattuu. Nyt kun itse on sairastunut vakavasti, ei voimat riitä. Äitini hissuttaa entiseen malliin, ettei vaan tulisi konflikteja. Siellä ne kököttää keskustakolmiossa helteellä, molemmat ok kunnossa, ajokortit on, mutta missään ei käydä, koska se olisi isästä liian työlästä ja äitini ei kuuna päivänä lähtisi yksin minun tai siskoni luokse viettämään kesäpäivää…

Lähettäjä: Pelko tulevasta 
Päivämäärä:   16.7.25 07:17:26

Miten te, jotka huolehditte vanhemmistanne, uskotte jaksavanne?
Itseä ahdistaa jo nyt, kun 70-80v vanhemmat muuttuu vuosi vuodelta vaativammiksi. Auttelemassa pitäisi olla koko ajan ja jos ei muuta, niin pitämässä seuraa.
Ovat vielä suhteellisen terveitä, mutta nojaavat koko ajan meihin lapsiin.
Me lapset kuitenkin ollaan keskellä ruuhkavuosia ja aika ja jaksaminen on arjessa kortilla enkä jotenkaan tykkää ajatuksesta, että oma kohtalo on olla sidottuna omiin vanhempiin lopun ikää, varsinkin kun vanhempani eivät itse todellakaan ollut mitenkään läheisissä väleissä omien vanhempiensa kanssa..

Lähettäjä: voimavarat 
Päivämäärä:   16.7.25 09:53:20

Itsellä kamalat vanhemmat. Onneksi luonto korjaa..

Lähettäjä: ------- 
Päivämäärä:   16.7.25 10:41:25

Pienen hetken Suomi oli ns hyvinvointiyhteiskunta, oli kotihoitajat ( jotka oikeasti hoitivat muutakin kuin heittivät einesruuat ovenraosta) ja oli vanhainkodit, jossa asuttiin kodinomaisesti vuosia, jopa vuosikymmeniä hyväkuntoisena.
Nyt palataan huutolaisaikaan, vanhainkodit ovat loppusijoituspaikkoja jonne mennään kuolemaan nopeasti. Lapset tehdään entistä vanhempina, jolloin kesken kiireisimmän oman ruuhkavuosien ja pikkulapsiarjen pitäisi hoitaa vielä vanhat ja mahdollisesti todella huonokuntoiset ja sairaat vanhemmat, olla täysipäiväinen geriatrinen hoitaja ilman koulutusta tai sitten taistella tuulimyllyjä vastaan, jotta saisi sille vanhukselle edes sen terminaalivaiheen ajaksi jonkun käytäväpaikan jostain vuodeosastolta.

Lähettäjä: Realiteetti 
Päivämäärä:   16.7.25 11:24:34

Uskon, että harva ymmärtää kunnolla, miten haastavaksi ja mahdottomaksi se omista vanhemmista huolehtiminen voi mennä.
Kaikki tietenkin haluaa uskoa, että pysyy reippaana ja hyväkuntoisena ysikymppiseksi ja sitten vaan nukahtaa pois, mutta yhä harvemmalle käy niin.
Odotettavissa on aikamoinen sotku.