Lähettäjä: Lapseton 
Päivämäärä:   14.7.25 02:49:29

Naapurissa asuu kohta 10v. täyttävä tyttö (menee 4. luokalle syksyllä). Jos hän on pihalla, kun menen koiran kanssa lenkille, hän tulee aina silittämään koiraa ja samalla jutellaan niitä näitä. Hänen äitinsä käy päivittin lenkillä ja jos hänellä on viikko-ohjelmassa kävelylenkki ja osutaan yhtä aikaa pihaan (minä koiran kanssa), saatetaan tehdä lenkki yhdessä.

Naapurin tyttö kertoo minulle (mielestäni) normaaleja ja totuudenmukaisia asioita, mutta jos otan ne puheeksi lenkillä tytön äidin kanssa, käykin ilmi, että tyttö on kertonut satuja. Miten voisin oppia huomaamaan, milloin tyttö valehtelee, ettei tulisi kiusallisia tilanteita, kun otan samat asiat puheeksi tytön äidin kanssa?

Muutama esimerkki parin kuukauden ajalta:

1. Perheellä on 2 sisäkissaa, jotka ulkoilevat valjaissa ja pihahäkissä. Keväällä toinen kissa katosi (tämä on totta, näin katoamisilmoituksen facessa), mutta löytyi parissa päivässä. Noin kuukausi katoamisen jälkeen tyttö alkoi kertoa, että kadonnut kissa saattaa saada pentuja. En epäillyt tytön kertomaa, hyvinkin pari päivää hukassa keväällä voi tarkoittaa kissanpentuja. Viikko-pari tuon jälkeen oli äidin kanssa lenkillä ja otin kissanpennut puheeksi. Kerroin, että työkaverini etsii kissanpentua. Äiti kertoi, ettei kissa voi olla tiine, molemmat kissat on leikattu vuosia sitten.

2. Toukokuun puolivälissä tyttö kertoi, että heidän luokkansa esittää kevätjuhlassa Bara bada bastu -kappaleen ja heidän pitää opetella siihen liittyvä tanssi. Lauloi minulle kertosäettä ja samalla esitti tanssia. Koulujen loppumisen jälkeen olin äidin kanssa lenkillä ja kysyin, miten tytön luokan esitys kevätjuhlassa oli mennyt. Yleensä vanhemmat tykkäävät kertoa lastensa tekemisistä, siksi kysyin. Äiti kertoi, ettei tytön luokka ole esiintynyt kevätjuhlassa. Äidin mukaan tytön koulussa kevätjuhlassa esiintyvät 2, 4 ja 6 luokat. Joulujuhlassa esiintyvät 1, 3 ja 5 luokat eli tytön luokka oli esiintynyt jouluna ja seuraavan kerran sitten vuoden päästä keväällä.

3. Kysyin tytöltä, mitä hän on tehnyt kesälomalla. Kertoi tekemistään jutuista ja sitten kertoi, että kunhan isän loma alkaa, he lähtevät Helsinkiin. Menevät Linnanmäelle, Korkeasaareen ja Heurekaan. Linnanmäellä ja Korkeasaaressa ovat käyneet ennenkin, mutta nyt on ensimmäinen kerta Heurekassa. Tarvitseeko edes sanoa, että lenkillä äiti kertoi, etteivät voi lähteä Helsinkiin useammaksi päiväksi, kun kissoja ei voi ottaa mukaan. Lähtevät vain omalle mökilleen, jonne voivat ottaa kissat.

Miten oppia huomaamaan tytön valehtelu? Äidin kanssa aina välillä loppuvat puheenaiheet, niin silloin tytön jutut ovat hyviä puheenaiheita. Suurin osa jutuista on totta ja äidin kanssa niistä keskustellaan. Mutta sitten osa on täyttä potaskaa ja nolottaa sekä omasta puolestani (etten ole tajunnut valhetta) että tytön puolesta (äidille selviää, että tyttö on valehdellut).

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   14.7.25 03:26:27

En nyt näe noissa kovinkaan hälyttävää. Lapsi on saattanut yhdistää asioita tai ajatella ne eri tavoin. Joku aikuinen on voinut sanoa, että karannut kissa saattaa saada pentuja vikka oma ei saisikaan ja lapselle jäänyt mieleen päällimmäisenä se kissanpentuasia.

Tuo esitys taas - harvoin aikuinen edes kuntelee vierasta lasta niin tarkkaan, että hoksaa, mitä lapsi sanoo tai lapsi sanoo epäselvästi. "Meidän koulussa esitetään juhlassa tämä"

Ja mitä tulee viimeiseen, niin voihan nuo olla lapsen toiveita ja kaikista keskusteltu ja lapsi ymmärtänyt, että mennään kaikkiin, vaikka vanhemmat olisivat kysyneet, että mikä näistä valitaan.

Monilla on heikko keskittymiskyky. Ei nuo minusta mikään vaikuta siltä, että lapsi erikseen valehtelisi.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   14.7.25 03:30:22

Ja joo, lapseton olen itsekin, mutta kymmenen lapsen täti kuitenkin, eli jokin käsitys on lasten mielenmaisemasta. :D

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   14.7.25 06:43:42

Juuri noin kuin Ällö sanoo.
Ei sun tarvitse erikseen opetella tunnistamaan mitkä lapsen jutuista eivät ole totta, miten voisitkaan. Eikä tarvitse nolostella, mutta jos ihan oikeasti sua hirveästi nolottaa niin keskustele muista aiheista kuin lapsen jutuista. Eihän sillä oikeasti mitään merkitystä, esittikö naapurin lapsen luokka kevätjuhlassa tanssin vai ei.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.7.25 07:11:28

Lapset nappaavat kuulemaansa ajatuksiinsa niin että ne kietoutuvat yhteen. Ja kun ei ole vielä tietoa asioita yhdistellään virheellisesti. Lapsi on luultavasti kuullut jostain, että karannut kissa on kotiin tullessaan tehnyt pentuja ymmärtämättä että heidän kissansa ei voi pentuja saada. Tai haaveillaan pennuista niin että jätetään pikkuseikat huomioimatta.

Älä anna niin paljoa painoarvoa lapsen puheiden totuudenmukaisuudelle, jatka vaan muuten samaan tapaan, epäilyksiä tuomatta julki. Vanhemmille voit asioista puhua muodossa "x kertoi että teille tulee kissanpentuja". Älä oleta, kysy.

Lähettäjä: mama 
Päivämäärä:   14.7.25 07:26:59

Lapsi kertoo toiveistaan todellisina asioina, kaikki olisi voinut olla tottakin.
Ei tarvitse stressata, erottaako toden valheesta, enemmänkin kannattaa olla iloinen, että on luonut noin luottamuksellisen välin lapseen, että lapsi uskaltaa antaa tajunnanvirran virrata.
Perhekin vaikuttaa hyvältä, äiti korjailee juttuja, toivottavasti jää siihen, eikä nolaa lasta…
Kun on vilkas mielikuvitus, toiveita, pelkoja (jos olisi tullut kissanpentuja!? Jos olisi ollutkin vaikea tanssi esitettävänä?!) ja verbaalista lahjakkuutta, niin asiat voi mennä hiukan solmuun.

Lähettäjä: &€#? 
Päivämäärä:   14.7.25 07:30:56

Vielä tuo menee 10 vuotiaalla mutta kun tuntuu esiintyvän myös joillain aikuisilla. Potaskan puhuminen lapsilla harvemmin aiheuttaa kummoista haittaa mutta satuileva aikuinen saa aikaan joskus pahaakin jälkeä.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   14.7.25 08:00:50

Mulla oli tuossa iässä luokkakaveri, joka oli kova satuilemaan. Ei ollut kivaa ja alkoi nopeasti vaikuttamaan siihen, miten muut suhtautuivat häneen -mitään hänen puheitaan ei uskaltanut ottaa todesta.

Ei tämä kuitenkaan mielestäni aloittajan ongelma ole. Samaa mieltä kuin joku yllä, että ihanaa kun juttelet lapsen kanssa ja kuuntelet tämän tarinoita.

Toivon mukaan vanhemmat kertovat lapselle siitä, että haaveita ei pitäisi esittää totuuksina.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.7.25 08:07:18

Meidän naapurissa asui satuileva lapsi, ihan kouluikäinen ja ne jutut oli niin naurettavia että muut lapset puhuivat siitä selän takana. Kunnollinen koti ja kuri sillä oli kyllä mutta jotain vikaa päässä. Nyt se on opettaja.

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   14.7.25 08:18:24

Siis minkä ihmeen takia ei saisi tuoda epäilyjä julki eikä äitikään saisi sanoa lapselle asiasta, ettei "nolaa lasta"? Ihan silkkihansikkain pitäisi kohdella, ettei lapsi hajoa siitä, kun sanotaan, että älä puhu höpöjä.

Ei ihme, että nuorilla on niin paljon mielenterveysongelmia, jos näin visusti vältetään korjaamasta lapsen käytöstä millään tavalla.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   14.7.25 08:33:45

Kuten Ällö sanoi. Ei tuon ikäinen ehkä tiedä, että heidän kissansa on leikattu. BBS-tanssia on varmaan treenattu, vaikkeivat pääse esiintymään - ja olisi aika lahjakas lapsi, jos itse suunnittelisi ko. biisiin tanssin yksinään.

Kysyisin kuitenkin lapsen äidiltä, sepittääkö tyttö välillä asioita. Jos ei, pitää hyväksyä, että väärinymmärryksiä tulee. Jos valehtelee muutenkin, sitten suhtaudut tytön juttuihin varauksella.

Varmaan valehtelevat aikuiset aloittavat taipumuksensa aika nuorina. Vai mistä deittipalstoille tulee miehiä, jotka satuilevat joka toisen asian...

Lähettäjä: l 
Päivämäärä:   14.7.25 08:35:53

Mitä väliä sillä on? Eihän tuollaisilla tarinoilla ole mitään merkitystä. Lapsi kertoo enemmän toiveista kuin todellisuudesta.

Oikeasti vasta siinä vaiheessa on syytä miettiä, mikä on totta ja mikä ei, kun tarinoitten perusteella joutuu pohtimaan elsun tai lasun tekoa.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   14.7.25 08:43:06

Kiitos kommentoijat - yleensä kimppuuni hyökätään, sanon mitä vaan, mutta kyllä mulla joku käsitys lapsista on. Täti olen 4-26 vuotiaille. :D Aloittajan jutussa en nähnyt mitään erityistä.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   14.7.25 09:06:48

Eihn tuoss mitään ihmrellistä ole.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.7.25 09:09:22

Kuulostaa ennemmin väärinkäsityksiltä aloittajan ja lapsen välillä kuin suoranaiaelta tarinoinnilta.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   14.7.25 09:10:33

Tuo on ihan normaalia käytöstä tuon ikäiseltä. Lapsi puhuu asioita, joita toivoo tapahtuvaksi tai joita on yhdistellyt jotenkin väärin. Äidin kanssa kannattaa keksiä ehkä pääosin muuta puheenaiheita kuin lapsen jutut. Jos on oikein kiinnostava asia kerrottu (kuten vaikka ne kissanpennut), voi äidiltä kysellä, onko tämä oikeasti tapahtunut, kun lapsi näin kertoi. Mitään noloa tässä ei ole kenellekään osapuolelle, vaan ihan normaalia lapsen kehitystä, ja on hyvä, että äiti tietää lapsen valehtelevan muille ihmisille. Itsekin käymme lähes päivittäin oman 10-vuotiaan kanssa läpi, että hän ei voi keksiä juttuja tai valehdella jostain, vaan on aina puhuttava totta. Pian tämän kehitysvaiheen pitäisi jäädä pois.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.7.25 09:35:34

Jos 10v puhuu ihan täyttä soopaa niin on sillä jotain vikaa päässä. Sen ikänen terve erottaa kyllä toden ja valheen.

Nykyään ymmärretään liian pitkälle. Ennen olisi saanut ympäri korvia ja oppinut ettei vieraille puhuta höpöjä. Nyt lapset mokailevat mitä tahansa ja ymmärretään ja odotetaan että vaihe menee ohi. Onnea vaan kun se vaihe jatkuu työelämään. Yliopiston hr-ohjaaja kertoi miten nuorilla lukee cv:issä olen paras jne. Näitä juurikin ei ole koskaan ennen korjattu vaan annettu kasvaa harhoissaan, jopa vahvistettu niitä. Sitten yliopistolla pitää kertoa että hei et sä voi sanoa olevasti paras, kas kun et ole. Alalla on tuhansia kokeneempia ja osaavampia, parikymppinen liikaa itseään kehuva antaa vain hullun vaikutelman.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   14.7.25 09:43:06

"Yliopiston hr-ohjaaja kertoi miten nuorilla lukee cv:issä olen paras jne."

Pakkohan tuollaisessa on kehua itseään superlatiivein, jos paikkaan on monta sataa hakijaa. Liian rehellinen menee ö-mappiin.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   14.7.25 09:54:19

Ei tuon ikäinen välttämättä satuile, vaan ei osaa vielä yhdistää asioita.
Kertonut varmasti koulussa, että kissa on karannut ja toinen on kertonut, että heilläkin kävi samoin ja oli tiineenä, niin lapsi saattaa yhdistää, että nyt on omakin kissa paksuna.

Sitten jos sama jatkuu aikuisena, niin on patologinen valehtelija.

Lähettäjä: sk 
Päivämäärä:   14.7.25 09:57:32

Voi olla tuota asioiden yhdistämistä tai sitten ihan haaveilua. Minulla oli pari luokkakaveria, jotka satuilivat koko ala-asteen mm. omista hevosista.

Lähettäjä: toppi 
Päivämäärä:   14.7.25 09:59:56

"Lähettäjä: *Remontti Riku *
Päivämäärä: 14.7.25 09:54:19

Ei tuon ikäinen välttämättä satuile, vaan ei osaa vielä yhdistää asioita.
Kertonut varmasti koulussa, että kissa on karannut ja toinen on kertonut, että heilläkin kävi samoin ja oli tiineenä, niin lapsi saattaa yhdistää, että nyt on omakin kissa paksuna.

Sitten jos sama jatkuu aikuisena, niin on patologinen valehtelija."

No kyllä 10-vuotias sen verran ymmärtää, että hänellä karkasi kissa ja kaverilla karkasi kissa ja vain kaverin kissalle tulee pentuja. Tynnyrissä on lapsi pidetty, jos ei ymmärrä, mistä pennut tulevat.

Minäkin ihmettelen, että ai tätäkään ei saisi enää lapsille tehdä: sanoa, että nyt lopeta höpöjuttujen kertominen ja pysy totuudessa. Siitäkin ilmeisesti menevät nykyään rikki. Kun varotaan edes hengittämästä lapsia kohti, niistä ei tule kestävämpiä ja tervepäisiä vaan hauraita.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   14.7.25 10:04:26

"No kyllä 10-vuotias sen verran ymmärtää, että hänellä karkasi kissa ja kaverilla karkasi kissa ja vain kaverin kissalle tulee pentuja. Tynnyrissä on lapsi pidetty, jos ei ymmärrä, mistä pennut tulevat."

Ajatteleva lapsi pohtii ja tekee omia johtopäätöksiä.

Lähettäjä: Pöö 
Päivämäärä:   14.7.25 10:18:54

Ei lapsi välttämättä ymmärrä mitä leikkauttaminen tarkoittaa eli ei ymmärrä, ettei kissa voi lisääntyä. Ihan on voinut itse kehittää koko ajatuksen pennuista tai sitten joku perheen ulkopuolinen on voinut heittää epäilyn. Myös netissä vedotaan hallitsemattomaan ulkokissojen lisääntymiseen.

Muistan kyllä itsekin puhuneeni pienenä mitä sattuu. Eräs kaveri oli siinä ekspertti. Jatkui parikymppiseksi saakka, mutta onneksi loppui.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.7.25 10:22:31

"No kyllä 10-vuotias sen verran ymmärtää, että hänellä karkasi kissa ja kaverilla karkasi kissa ja vain kaverin kissalle tulee pentuja. Tynnyrissä on lapsi pidetty, jos ei ymmärrä, mistä pennut tulevat."

Jos lapsi ei tiedä että heidän kissansa on leikattu eikä voi missään tilanteessa saada pentuja niin aivan loogista päätellä että karkaaja voi saada pentuja.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   14.7.25 10:23:45

Taas yksi hämmästely ketju ihan vaan lapsen normaalista kehittymisestä.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   14.7.25 10:24:41

Ei mun lapset oo ikinä keksinyt mitään mikä ei ole totta. Naapurin lapsi taas keksi juttuja omat lapset ihmetteli miksi se valehtelee. Nämä tapahtu siis jo alle koulu ikäsenä.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   14.7.25 10:25:38

"Jos lapsi ei tiedä että heidän kissansa on leikattu eikä voi missään tilanteessa saada pentuja niin aivan loogista päätellä että karkaaja voi saada pentuja."

Tai vaikka tietääkin, niin on voinut kysyä vaikka opettajalta, voiko steriloitu saada lapsia ja ope kertoo, että harvinaisessa tapauksessa kyllä, niin soppa on valmis.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.7.25 10:27:01

"Ei mun lapset oo ikinä keksinyt mitään mikä ei ole totta."

Päikyntätinäkin työskennelleenä voin kertoa että todennäköisesti ovat. Eivät he sinulle satuile vaan muille.

Lähettäjä: Muumu 
Päivämäärä:   14.7.25 10:28:54

Lapsellani on tuollainen satuilija-luokkakaveri. Hän on muuten sellainen ihan iloinen ja kai suht ystävällinen, mutta valehtelee kaikesta. Olen itse kuullut osan näistä jutuista. Oma lapseni olisi joskus halunnut leikkiä tuon valehtelijan kanssa vapaa-ajalla, mutta eihän siitä mitään tullut. Sanoin monta kertaa, ettei se Valehtelija varmasti ilmesty paikalle sinne pulkkamäkeen tai kaukalolle, ja niinhän siinä aina kävi.

Lähettäjä: ----- 
Päivämäärä:   14.7.25 10:51:31

"Päikyntätinäkin työskennelleenä voin kertoa että todennäköisesti ovat. Eivät he sinulle satuile vaan muille."

Tämä! Ja se on todellakin on ihan normaalia. Lasten juttuihin pitää aina suhtautua tietyllä varauksella.

Terveisin luokanopettaja

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.7.25 11:20:36

Pikkulasten juttuihin pitää joo suhtautua mutta 10v on koululainen ja erottaa jo onko sillä kissanpentuja vai ei. Nolo se on kavereiden mielestä jos ei yhtään palauteta maanpinnalle.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.7.25 11:22:57

"Pikkulasten juttuihin pitää joo suhtautua mutta 10v on koululainen ja erottaa jo onko sillä kissanpentuja vai ei."

Ei aloituksen lapsi ollut väittänyt että heillä on kissanpentuja.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   14.7.25 11:31:20

”Pikkulasten juttuihin pitää joo suhtautua mutta 10v on koululainen ja erottaa jo onko sillä kissanpentuja vai ei. Nolo se on kavereiden mielestä jos ei yhtään palauteta maanpinnalle.”

Miten se sinun lukutaito?

Lähettäjä: Sip 
Päivämäärä:   14.7.25 13:54:09

Miksi pitäisi huomata satuilu? Ei lapsi ole aikuisen kanssa tasavertainen kaveri vaan aikuisella on lapseen vastuuasema ja tiedostaminen siitä että lapsi on lapsi. Tuolle toiminnalle oli lapsille mielestäni nimikin, olikohan fabulointi. Normaalia.

Itsestä lapset kovasti tykkää ja lapsia on lähipiirissä. Kuuntelen kaikki jutut enkä tuomitse, ehkä siksi lapset minusta pitävätkin. Jos lapsi selittää lennelleensä perhosten kanssa tai että söi ainakin lehmän kokoisen makkaran kaverinsa minni hiiren kanssa niin sanon että ok, kuulostaa ihanalta.

Lapsille on tärkeää saada tuntea olonsa tärkeäksi ja jos ei sitä tunnetta aina omilta aikuisilta saa niin sitä voidaan jännillä jutuilla hakea muilta turvallisilta aikuisilta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   14.7.25 13:59:30

Eikait tuo oo paha, ihan normaalia lapsille. Voitte yhdessä naureskella jutuille :D Kaveri aina kertoo kuinka hänen lapsenlapset höynäyttää häntä, ovat taitavia... Sitten naureskellaan niille.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.7.25 14:11:28

Täällä nyt paljon puolustellaan lasta tuosta kissanpentuesimerkistä. Ehkä on jotenkin voinut luulla, että pentuja tulee, mutta kolmosessahan hän aivan selvästi valehteli, joten turha puolustella lasta, ettei muka ymmärtäisi.

Lähettäjä: Mmm 
Päivämäärä:   14.7.25 14:16:47

Tärkeä ero on tosiaan sillä, oletko varma, ettei ole käynyt kommunikointikatkosta. Jos olet ymmärtänyt mahdollisesti väärin esimerkiksi tuon kevätjuhla-asian ja lomajutut. Kissanpennut ovat tosiaan helposti voineet olla tytön toiveajattelua ja väärinkäsitystä.

Mutta jos tosiaan on niin, että vain valehtelee ja suoraan sanoo tollaisia "mä ja muu luokka esitetään tää biisi kevätjuhlassa, se menee näin" niin ei, ei sellainen oikeasti ole normaalia tuon ikäseltä enää!

Mulla oli sellainen kaveri joka valehteli ihan kaikesta, myös vakavista asioista (mm. että joku kaveri oli lyönyt jne.). Koskaan ei joutunut kunnolla näistä tiiille, me kaverit vaan jotenkin myötäiltiin kun ei haluttu nolata häntä eikä kehdattu/uskallettu ottaa asiaa esiin vanhempien kanssa. Keskenään toki puhuttiin hänen valheistaab. Omisti mm. ponin mukamas, valehteli sukulaisistaan (olivat rikkaita tai kuuluisia), kertoi keksittyjä leikkejä ja muistoja, jossa mainitsi meitä muita (ihan nimeltä) olleen mukana ja nää ei ollut mitään leikin yhteydessä keksittyjä vaan ihan opettajille kertoili juttuja.

Oli aivan hiton raskasta olla semmosen kaveri ja käsittääkseni myöhemmin ajautui ihme seuraan ja huumeisiin, mitä en yhtään ihmettele, päästäänhän se oli sekaisin. Ja voin vaan kuvitella miten hyvin käy sellaisissa piireissä valheellisia satuja sepittävälle.

Lähettäjä: muu 
Päivämäärä:   14.7.25 14:29:02

Mä kerroin koulussa 11-vuotiaana opelle että meillä on piano. Koska halusin sitä niin hirveesti ja se ois ollut hienoa.
Kun ope ihmetteli sitten äidille miksi en käy pianotunneilla vaikka meillä on piano, äiti tietty kertoi ettei meillä mitään pianoa ole.
Olin kuolla häpeästä kun jäin kiinni.
Mutta siinä kohtaa kun kerroin, melkein uskoin itsekin että meillä on piano, semmoinen musta.

Eikä mulla mitään mielenterveysongelmaa ole, tavallinen 40v täti olen nykyään.